Gotlannin sijainti ja siten strateginen merkitys on keskeinen Itämerellä. Saarelta nousevat hävittäjät tavoittavat minkä tahansa Baltian pääkaupungin muutamassa minuutissa.
– Gotlannin valtaamalla voit nykyisillä asejärjestelmillä hallita suurta osaa siitä, mitä Itämerellä tapahtuu, sanoo Ruotsin puolustustutkimuslaitoksen (FOI) tutkimusjohtaja Niklas Granholm Politicon haastatelussa.
Jos Venäjä valtaisi saaren ja asentaisi sinne omat asejärjestelmänsä, se voisi katkaista kolmelle Baltian maalle ja Suomelle elintärkeät meri- ja lentoyhteydet.
Nato taas pystyy tarvittaessa estämään Venäjän pääsyn Itämerelle ja Gotlannin sijainti mahdollistaa myös ohjusiskut syvälle suurvallan alueelle.
Venäjä etsii heikkouksia
Sotilaallisen uhan rinnalla myös hybridiuhka kasvaa Gotlannissa. Viimeisen puolentoista vuoden aikana saarella on sabotoitu vesilaitosta, katkaistu merenalainen valokuitukaapeli ja häiritty toistuvasti viestintäyhteyksiä.
– Venäjän oppi on pyrkiä tunnistamaan heikkouksia sekä haavoittuvuuksia ja tehdä kaikkensa niiden hyödyntämiseksi, toteaa Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson ja kertoo olevansa ”varsin huolissaan”.
– Hyökkäys voi tapahtua milloin tahansa.
Yhdysvaltain rooli epäselvä
Atlantic Councilin Pohjois-Euroopan johtaja Anna Wieslander muistuttaa, että Yhdysvaltojen sotilaalliseen rooliin liittyvä epätietoisuus kasvattaa uhkaa.
– Kun tilanteeseen liittyy suurta epävarmuutta Yhdysvaltojen sitoutumisesta kasvaa riski, että Venäjä näkee tämän tilaisuutena, Wieslander sanoo.
Toukokuun Nato-johtoisessa sotaharjoituksessa saarella oli mukana 300 yhdysvaltalaista sotilasta. Osana meneillään olevaa laajempaa kehitystä Yhdysvallat supisti osallistumistaan harjoitukseen. Amerikkalaiset selvästi edellyttävät eurooppalaisten kantavan enemmän huolta omasta puolustuksestaan.
Puolustusyhteistyön syventämiselle ei rajoitteita
Suomella ei ole yksinään erityistä oikeudellista velvollisuutta puolustaa Gotlantia, mutta käytännössä Suomen turvallisuus on niin tiiviisti sidoksissa Gotlannin hallintaan, että Suomi osallistuisi lähes varmasti sen puolustamiseen osana Natoa ja Suomen–Ruotsin puolustusyhteistyötä.
– Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa tähtää Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Puolustusyhteistyö kattaa rauhan ajan, kriisiajan ja sodan ajan. Puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita, lukee puolustusministeriön sivuilla.