Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet turvattava sopeutustoimista huolimatta – Koskela: “Harrastukset ovat tärkeitä nuorisolle, ja niillä on paljon myönteisiä vaikutuksia”

Eerola: Hallituksen esitys ulkomaalaislain muutoksesta tehostaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen Perustan toiminnanjohtaja: Evan röyhkeydellä ei ole mitään rajaa – hehkuttaa työperäistä maahanmuuttoa, unohtaen jo maassa olevat työttömät ulkomaalaiset

Bergbom kehitysapukeskustelusta: Neljä vuotta vihervasemmiston kanssa on valitettavasti muuttanut keskustaa surulliseen suuntaan

Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Keskisuomalainen

Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi katsoo Yleisradion selvästi heikentävän edellytyksiä maakuntamedian toimintaedellytyksille. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin, jonka toteutumisen edellytyksiä julkisrahoitteinen Yle uhkaa. 
 

MTV:n Huomenta Suomessa <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mediapomo-yle-tunkeutuu-verovaroin-kilpailijoiden-tontille/8855280#gs.2zaawi">vieraillut</a> Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaa maakuntalehdistön olevan hankalassa tilanteessa julkisrahoitteisen Yleisradion tunkeutuessa yhä voimakkaammin maakuntamedian tontille.
&#8211; Maakuntalehdistössä parhaillaan printtituotteita siirretään digitaalisiksi. Tuotteille tarvitaan maksavia asiakkaita. Samaan aikaan Yleisradio tuo suurella budjetilla omia palvelujaan samoille markkinoille, Kangaskorpi sanoo.
Ylen budjetti on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kerätään Yle-verolla. Kangaskorpi pitää summaa ”messevänä”.
&#8211; Ylen budjettihan ei ole läpinäkyvä. Sivusta seuranneena voisin silti todeta, että tehostamisen varaa on, kun koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, mutta Yle on jäänyt ulkopuolelle.
Yle iskee maakuntamedian kassavirtaan
Yle mielellään <a href="https://yle.fi/aihe/s/yleisradio/julkinen-palvelu">muistuttaa</a> olevansa julkisen palvelun mediayhtiö, ikään kuin perusteluna sille, että yhtiön kustannukset on jätetty veronmaksajien rasitukseksi.
Kangaskorpi kuitenkin huomauttaa, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Ylen toiminta näkyy suoraan yksityisellä rahalla pyörivien maakuntamedian kassavirrassa.
&#8211; Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää. Mielestäni Ylen pitäisikin löytää oma paikkansa sieltä, missä on markkinavajetta, eli missä kaupallinen media ei voi toimia.
Ylen tehtävät määriteltävä uusiksi
Kangaskorpi sanoo, että Yle on yksi todellinen syy kotimaisen median ahdinkoon tilanteessa, jossa peliä sotkevat myös Yhdysvalloista toimivat teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.
&#8211; Meidän on mietittävä, mihin Suomessa voidaan vaikuttaa. Meidän on hankala vaikuttaa teknologiajättien toimintaan, mutta voimme omilla toimillamme hidastaa kotimaisen, moniarvoisen ja laajan paikallismedian alasajoa.
Ylen <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010110993.html">rahoitusta</a> ja tehtäviä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Kangaskorpi kannattaakin Ylen tehtävien uudelleen määrittelyä.
&#8211; Me voimme määritellä Ylen siten, että jatkossa se ei tule totaalisesti sen toiminnan päälle, mitä paikallismedioissa tehdään.

Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi oikaisee Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 22.11. esitettyjä virheellisiä väittämiä.

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 22.11.2023 annettiin väärää tietoa kuntien valtionosuusleikkauksista. Väite siitä, että Orpon hallitus tai valtiovarainministeriö olisi tarkoituksella leikkaamassa valtionosuuksia, on totaalisen virheellinen. Leikkaus perustuu täysin Marinin hallituksen epäonnistuneeseen soterahoituslakiin. Lisäksi se johtuu vuonna 2022 voimassa olleista verolaeista. Nykyisellä hallituksella ei ole viime vaalikaudella säädettyjen lakien sisältöön mitään osuutta. Niitä on noudatettava, kunnes ne korjataan.
Verohallinto sai teknisesti vuoden 2022 verotuksen valmiiksi lokakuun lopussa. Näin tapahtuu joka vuosi. Nyt verotus toi yllätyksen mm. verovähennysten ja tulopohjan muutosten vaikutuksista vuoden 2022 verotukseen. Se puolestaan johti soterahoituslain mukaiseen rajuun leikkaukseen kuntien valtionosuuksista. Tämä yllätti myös mm. Kuntaliiton asiantuntijat. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, nykyisellä hallituksella ei ole ollut tähän mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Miksi se olisi edes yrittänyt &#8220;kurittaa&#8221; ahdinkoon ajautuneita kuntia? Absurdi ajatus!
Toinen käsittämätön väite oli syytös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja hänen avustajiensa &#8220;lapsellisesta yrityksestä pimittää asia&#8221;. Ensinnäkin asia kuuluu täysin kunta- ja hallintoministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) vastuulle, ei Purran. Toiseksi salaliittoteoria pimityksestä on lapsellinen, koska asia olisi joka tapauksessa tullut pian julki. Miksi sitä olisi yritetty pimittää?
Julkistamisen ajankohta määräytyi verotietoihin perustuvien vaikutusten arvioinnin valmistumisesta perjantaina 17.11.2023, jolloin sattui olemaan myös kuntien veroprosenttien viimeinen ilmoituspäivä.
Kunnissa ymmärrettävää hämmästystä ja ankaraa kritiikkiä herättänyt valtionosuusleikkaus on yksi äärimmäisen vakava osoitus siitä, että hyvinvointialueuudistus, jonka Marinin hallitus valmisteli ja silloiset punavihreät hallituspuolueet eduskunnassa hyväksyivät, epäonnistui erittäin monelta osin. Se on ajanut hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Valtion raju velkakierre syveni.
Nykyinen hallitus estää kuntien valtionosuusleikkauksen ensi vuoden osalta pikaisella lainmuutosesityksellä, joka on jo eduskunnan käsittelyssä. Pysyvä leikkaus on välttämätöntä ja mahdollista estää ensi vuonna tehtävällä lainmuutoksella, jonka huolelliseen valmisteluun hallitus nyt viisaasti varasi riittävästi aikaa.
Hallitusohjelma sisältää myös kuntien valtionosuus- ja verotulojen tasausjärjestelmän kokonaisuudistuksen, joka toteutuu vuoden 2026 alussa. Se on poikkeuksellisen tärkeä uudistus. Sillä tasataan valtaviksi revenneitä kuntien välisiä eroja. Näistä kertoo karuimmin mm. se, että ensi vuonna Kauniaisten tuloveroprosentti on 4,4, Helsingin 5,3 ja Laukaan 9,9.
Orpon hallituksen vastuulla on Marinin hallituksen virheiden korjaaminen. Siinä on vaativa työmaa. Niin suureen kriisiin Suomi on ajautunut.
&nbsp;

Kankaanniemi: Vääriä väitteitä Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa

Sanoma osti Alma Medialta Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 pienempää paikallislehteä. Sanoma palaa maailmalta häntä koipien välissä ja haluaa olla isäntä edes yhdessä talossa. Media uutisoi merkittävästä mediakaupasta, vaikka osakkeet siirtyvät itse asiassa Herlinin suvun taskusta toiseen.
Sanoma osti vuonna 2018 enemmistön Suomen Tietotoimistosta. Myyjinä olivat Alma Media ja TS-yhtymä. Tiistain Aamulehti -kaupan etiäinen nähtiin tuolloin, sillä STT:n ääni kuuluu pelkästään sen asiakkaana olevien sanomalehtien kautta noin 2,5 miljoonalle suomalaiselle.
Ympäri käydään ja yhteen tullaan
Jotta kuvio olisi täydellinen, STT:n toimittajat tekevät alihankintana yövuorot Ylen uutisille. STT:n eniten lainaamat uutislähteet vuonna 2019 olivat Yle ja Helsingin Sanomat. Ympäri käydään ja yhteen tullaan, Sanoman totuutta ei suomenmaassa pakoon pääse.
Tiistain mediakaupassa voidaan sanoa tapahtuneen niin, että Niklas Herlinin perilliset myivät Alma Median sanomalehdet Antti Herlinille, joka on Sanoman merkittävin omistaja-vallankäyttäjä. Helsingin Sanomien filiaaleiksi siirtyvät Aamulehti, Satakunnan Kansa ja 3 pienempää paikallislehteä.
Kukapa kuluttajaa kuuntelisi
Johtajat kehuivat pönäkästi englanniksi ja suomeksi tiistain mediakaupan win-win-vaikutuksia kummallekin osalliselle yhtiölle. Asiakkaista ei puhunut kukaan. Kaupan suorat synergiahyödyt <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006403437.html">ovat</a> 13 miljoonaa euroa ja lisää varmasti saadaan toimintoja tehostamalla. Ensin kenkää saavat hallinto-, myynti- ja markkinaosastojen ylimääräiset riippakivet. Sitten käydäänkin jo toimitusten kimppuun.
Mihin viisitoista Sanoman uutta lehteä tarvitsevat enää kyseisten lehtien politiikan-, ulkomaan-, talous-, urheilu-, ympäristö- ynnä muita toimituksia, jos kaikki kyseiset elementit ovat jo olemassa Helsingin Sanomissa? Juttuja voidaan tehokkaan sähköisesti jakaa pitkin konsernia ja sen ymmärtää jopa Sanoman talousosaston merkonomi Mätikkä. Totuus on pian joka puolella Suomea yhtenäinen kuin eri alakulttuurien nuorisomuoti.
Oma tupa oma lupa
Lopputulema tiistain mediakaupasta Sanoman aggressiivinen, omistajaystävällinen ja ylikansallinen, punavihreitä juoksuhenkilöitä hyödyntävä aivopesula hallitsee koko Suomen lisäksi erityisen vahvasti Länsi-Suomea. Itä-Suomessa öykkäröi kaiken tietävä ja kaikkea uutta vihaava, kepun raunioille rakentava Keskisuomalainen-konserni, jonka saavutukset media-alalla kuuluvat paremminkin museolaitoksen toimialan piiriin.
Olisikohan aika perustaa oma uutismedia omilla aivoillaan ajatteleville?
&nbsp;

Hesarin totuuden torvi raikaa kautta valtakunnan – median omistus siirtyy saman suvun taskusta toiseen

Ilkka-lehden ex-päätoimittaja Kari Hokkanen katsoo Maaseudun Tulevaisuudelle (MT) antamassaan haastattelussa journalismin muuttuneen yksimielisemmäksi ja yksiäänisemmäksi.

&#8211; Aikaisemmin meillä oli moniarvoisempi lehdistö. Eivät yksittäiset lehdet olleet moniarvoisia, mutta kokonaisuus oli moniarvoinen, kun erilaiset näkemykset ja maailmankatsomukset pääsivät esiin, Hokkanen kommentoi MT:lle.
Ilkka oli Hokkasen komennossa ”peittelemättömän keskustalainen lehti”. Kehityksen eräänlaisena huipentumana Ilkka valjastettiin 1996 eurovaaleissa kaikella voimallaan keskustalaisen ehdokkaan Kyösti Virrankosken kampanjan taakse. Hokkasen mukaan Ilkkaa teki ”Köpistä” mepin.
2000-luvun alussa Ilkka oli nostamassa pääministeriksi pohjanmaalaista Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.).
SDP:n Paavo Lipponen tympääntyi lehteen siinä määrin, että nimitteli Hokkasta ja Keskisuomalainen-lehden nyt jo edesmennyttä päätoimittajaa Erkki Laatikaista ”maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi”.
<h4>&#8220;Nykyään raha omistaa sanan&#8221;</h4>
Hokkanen katsoo maakuntalehtien päätoimittajien roolin muuttuneen täydellisesti. Hänen mukaansa olisi vaikeaa kuvitella, että Ilkka, Pohjalainen tai Keskisuomalainen ottaisivat kantaa tiettyjen ehdokkaiden puolesta.
&#8211; Eihän päätoimittaja voi enää vastata lehtensä linjastakaan, kun omistuksen ketjuuntumisen kautta jopa puolet tulee ulkoa.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-43322" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/karihokkanen1849750.png" alt="" width="640" height="320" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/karihokkanen1849750.png 640w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/karihokkanen1849750-300x150.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/karihokkanen1849750-100x50.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/karihokkanen1849750-60x30.png 60w" sizes="(max-width: 640px) 100vw, 640px" /> 
Kari Hokkanen. Kuva vuodelta 2002. Lehtikuva. 
Ilkkaa 27 vuotta päätoimittaneen Hokkasen mukaan osakkeenomistajien ja rahan valta on korostunut suhteessa mediatoimijoihin.
&#8211; Nykyään raha omistaa sanan. Sana on olemassa tuottaakseen rahaa omistajilleen. Ennen omistajan tehtävä oli hankkia rahaa, jotta saatiin levitetyksi sanaa.
<h4>Entiset äänenkannattajat</h4>
Ilkka irrottautui virallisesti keskustan äänenkannattajuudesta 1997, minkä vuoksi lehden linjapaperi kirjoitettiin uusiksi.
Maakuntalehtien ns. linjapapereista väitöstyön tehnyt Keijo Lehto määritteli (<a href="https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13464/9513923924.pdf?sequence=1">pdf</a>, s. 307) keskustataustaisiksi lehdiksi seuraavat: Etelä-Saimaa, Iisalmen Sanomat, Ilkka, Itä-Savo, Kainuun Sanomat, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Savon Sanomat.
Lehdon mukaan vihoviimeinenkin suomalainen maakuntalehti pyyhki linjapapereistaan puoluesidokset vuoteen 2002 mennessä.

MT: Keskustalaisen Ilkka-lehden ex-päätoimittaja ei edelleenkään pidä politiikkojen suoraa tukemista ongelmana, harmittelee median yksiäänisyyttä