
MT: Keskustalaisen Ilkka-lehden ex-päätoimittaja ei edelleenkään pidä politiikkojen suoraa tukemista ongelmana, harmittelee median yksiäänisyyttä
Ilkka-lehden ex-päätoimittaja Kari Hokkanen katsoo Maaseudun Tulevaisuudelle (MT) antamassaan haastattelussa journalismin muuttuneen yksimielisemmäksi ja yksiäänisemmäksi.
– Aikaisemmin meillä oli moniarvoisempi lehdistö. Eivät yksittäiset lehdet olleet moniarvoisia, mutta kokonaisuus oli moniarvoinen, kun erilaiset näkemykset ja maailmankatsomukset pääsivät esiin, Hokkanen kommentoi MT:lle.
Ilkka oli Hokkasen komennossa ”peittelemättömän keskustalainen lehti”. Kehityksen eräänlaisena huipentumana Ilkka valjastettiin 1996 eurovaaleissa kaikella voimallaan keskustalaisen ehdokkaan Kyösti Virrankosken kampanjan taakse. Hokkasen mukaan Ilkkaa teki ”Köpistä” mepin.
2000-luvun alussa Ilkka oli nostamassa pääministeriksi pohjanmaalaista Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.).
SDP:n Paavo Lipponen tympääntyi lehteen siinä määrin, että nimitteli Hokkasta ja Keskisuomalainen-lehden nyt jo edesmennyttä päätoimittajaa Erkki Laatikaista ”maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi”.
”Nykyään raha omistaa sanan”
Hokkanen katsoo maakuntalehtien päätoimittajien roolin muuttuneen täydellisesti. Hänen mukaansa olisi vaikeaa kuvitella, että Ilkka, Pohjalainen tai Keskisuomalainen ottaisivat kantaa tiettyjen ehdokkaiden puolesta.
– Eihän päätoimittaja voi enää vastata lehtensä linjastakaan, kun omistuksen ketjuuntumisen kautta jopa puolet tulee ulkoa.
Kari Hokkanen. Kuva vuodelta 2002. Lehtikuva.
Ilkkaa 27 vuotta päätoimittaneen Hokkasen mukaan osakkeenomistajien ja rahan valta on korostunut suhteessa mediatoimijoihin.
– Nykyään raha omistaa sanan. Sana on olemassa tuottaakseen rahaa omistajilleen. Ennen omistajan tehtävä oli hankkia rahaa, jotta saatiin levitetyksi sanaa.
Entiset äänenkannattajat
Ilkka irrottautui virallisesti keskustan äänenkannattajuudesta 1997, minkä vuoksi lehden linjapaperi kirjoitettiin uusiksi.
Maakuntalehtien ns. linjapapereista väitöstyön tehnyt Keijo Lehto määritteli (pdf, s. 307) keskustataustaisiksi lehdiksi seuraavat: Etelä-Saimaa, Iisalmen Sanomat, Ilkka, Itä-Savo, Kainuun Sanomat, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Savon Sanomat.
Lehdon mukaan vihoviimeinenkin suomalainen maakuntalehti pyyhki linjapapereistaan puoluesidokset vuoteen 2002 mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Hokkanen Maaseudun Tulevaisuus Savon Sanomat Pohjolan Sanomat Lapin Kansa Keskisuomalainen Keskipohjanmaa Kainuun Sanomat Itä-Savo Ilkka Iisalmen Sanomat telä-Saimaa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Professori Vihavainen: Helsingin Sanomien loistoaikaa olivat kylmän sodan vuodet

PS-kansanedustajat: Poliitikkoja saa arvostella, toimittajia ei – ”Media vastatkoon huutoonsa ja lopettakoon ihmisten leimaamisen ja asenteellisen uutisoinnin”

Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä

Suomen Kuvalehden toimittaja vertaa suomalaista sensuurimentaliteettia egyptiläiseen: ”Egyptissä televisiokelvotonta on ateismi, meillä konservatiivisuus”

Toimittajat ilman rajoja -järjestön pomo: ”Liian monella toimittajalla akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää