Toimittajat ilman rajoja -järjestön Saksan puheenjohtaja Christian Mihr sanoo, että liian monella toimittajalla on akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma. Täysin sama ongelma on havaittavissa myös Suomessa.

Liiallinen samanlaisuus voi pahimmillaan olla uhka uutisoinnin tasapuolisuudelle, sanoo Welt-lehden haastattelema Christian Mihr. Hän painottaa itsekritiikin merkitystä toimittajan työssä.

Nuoren toimittajakunnan olisikin hyvä ymmärtää, ettei sen maailmankatsomus edusta suomalaisten enemmistön näkemyksiä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö kamppailee maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden puolesta. Saksassa tilanne on valtavan hyvä verrattuna Turkin, Egyptin ja Kiinan kaltaisiin maihin, joissa toimittajia heitetään vankilaan.

Welt-lehden haastattelija haluaa kuitenkin kysyä, käyttävätkö saksalaiset toimittajat vapauttaan riittävästi. Monet ovat kritisoineet mediaa yksipuolisesta uutisoinnista. Mediatutkija Michael Haller toteaa tutkimuksessaan, että media on kirjoittanut maahanmuutosta liian kritiikittömästi.

– On aivan totta, että toimittajat ovat enimmäkseen vasemmistoliberaaleja, mikä kävi ilmi myös äskettäisestä Journalismi Saksassa -tutkimuksesta, Mihr vastaa.

– Turvapaikanhakijakriisi toi tämän kysymyksen uudelleen esille, ja siitä on keskusteltava. Toimituksiin tarvittaisiin monipuolisempia, vähemmän idealistisia näkökulmia ongelmiin.

– Alasta on tullut yhä akateemisempi. Liian monet toimittajat katsovat maailmaa samojen lasien läpi. Toimitusten tulisi edustaa samaa näkökulmien moninaisuutta kuin todellisuuskin. Jos kaikki toimittajat on sosiaalistettu yhdenmukaisiksi, uutisoinnin tasapuolisuus vaarantuu, Mihr sanoo.

Suomessa median ongelmana keskittyminen ja kuplaantuminen

Äskettäin julkaistun selvityksen mukaan omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle. Median tilaa tutki yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio teki äskettäin kirjallisen kysymyksen median objektiivisuuden palauttamisesta. Tavio moittii trendiä, jossa uutiset perustuvat kylmien faktojen sijasta toimittajien omaan tarinankerrontaan.

Tavio viittaa kysymyksessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä vuonna 2016 valmistuneeseen tutkimusartikkeliin, jonka mukaan vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n yhteenlaskettu kannatus oli journalistiopiskelijoiden keskuudessa 86,4 prosenttia.

Näiden puolueiden yhteenlaskettu kannatus on Suomessa kuitenkin huomattavasti niukempaa kuin mainittu 86,4 prosenttia. Esimerkiksi edellisissä presidentinvaaleissa vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat saivat ainoastaan 18,6 prosentin ääniosuuden. 81,4 prosenttia suomalaista ei äänestänyt näiden puolueiden ehdokasta. Eduskuntavaalien 2015 tulos ei ollut sanottavasti parempi – punavihreä sektori keräsi 32,17 prosentin osuuden.

Nuoren toimittajakunnan olisikin hyvä ymmärtää, ettei sen maailmankatsomus edusta suomalaisten enemmistön näkemyksiä.

Liberaalivasemmistolla valtava yliedustus toimittajakunnassa

Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola huomasi tutkimuksessaan, että politiikan toimittajien nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteidensä ilmaisua. Tämä johtaa siihen, että uutisoinnin objektiivisuus kärsii, kun omien mielipiteiden tuputtaminen nousee etualalle.

Suomen Uutiset käsitteli äskettäin tätä aihetta laajemmin.

SUOMEN UUTISET