Useiden kyselyjen ja tuoreen tutkimuksen perusteella Suomen media on vasemmistolaista. Toimittajien poliittinen suuntautuminen näkyy vahvasti toimitusten tekemissä valinnoissa ja näkökulmista uutisaiheisiin.
Merkittävimpien tiedotusvälineiden kuten Yleisradion tai Helsingin Sanomien on pitkään katsottu olleen kallistuneena poliittisen kentän vasempaan laitaan. Näkemys viittaa siihen, että toimittajakunta tukee pääasiassa vasemmistopuolueita eli sosialidemokraatteja, vihreitä ja vasemmistoliittoa.
Edellä mainitut puolueet voidaan väljästi määritellä vihervasemmistoksi. Kaikille niille on yhteistä esimerkiksi EU-myönteisyys, arvoliberalismi, globaalin vastuun korostaminen sekä myönteinen suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon, tulonsiirtopolitiikkaan sekä erittäin laajan julkisen sektorin ylläpitämiseen.
Vihervasemmiston voidaan myös katsoa edustavan niin sanottua suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuuden 2.0-versio vuonna 2017 on militantti suvaitsevaisuus, jonka Turun Sanomien toimittaja Hannu Miettunen määrittelee osuvasti näin: Militantin suvaitsevaisuuden käyttövoima ei ole katkeruus tai pelko, vaan jäsentymätön syyllisyys. Militantin suvaitsevaisuuden ydin ja täyttymys on loukkaantumisen kokemus. Tunnetilan saattaa laukaista lähes mikä vain, mutta takuuvarmimpia ovat epäkorrektit muotoilut meteorologian, maahanmuuton tai sukupuolineutraaliuden alalla.
Tuore tutkimus paljastaa vihervasemmistolaisuuden
Mediassa toimii toki kaikkien puolueiden kannattajia useissa eri julkaisukanavissa. Onko journalistien enemmistön vihervasemmistolaisuus pelkkä luulo vai voidaanko näkemykselle esittää minkäänlaista tukea?
Vastausta kysymykseen voidaan hakea ensinnäkin erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tuloksista. On myös mahdollista tarkastella, millaisia journalistisia valintoja toimituksissa pitkällä aikavälillä tehdään ja mitä näkökulmia uutisaiheisiin valikoituu.
Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä valmistui viime vuonna tutkimusartikkeli Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon.
Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston opiskelijoille vuoden 2015 eduskuntavaalien alla tehtyyn nettikyselyyn. Kyselyyn vastasi 1 023 opiskelijaa, joista noin 30 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia naisia. Tutkimusartikkelin tuloksista ilmenee selkeä tilastollinen vastaavuus näkemykselle toimittajien vihervasemmistolaisuudesta.
Lähes joka toinen toimittajaopiskelija äänestää vihreitä
Tampereen yliopiston tutkimusartikkelin mukaan vihreitä kannatti 47,7 prosenttia ja vasemmistoliittoa 27,3 prosenttia journalistiopiskelijoista. SDP:n kannatus oli 11,4 prosenttia. Siten vihervasemmiston kannatus on yhteensä 86,4 prosenttia.
Tulevat toimittajat eivät lämpene perussuomalaisten tai kristillisten linjauksille. Yksikään tähän kyselyyn vastannut ei kannattanut näitä puolueita. Kokoomuksella on tutkimuksen mukaan vaivainen 4,5 prosentin kannatus.
Perussuomalaisilla oli suurin kannatus tietojenkäsittelyn opiskelijoiden joukossa (29,4 prosenttia). Matematiikan ja tilastotieteen opiskelijoista 15,4 prosenttia kannattaa perussuomalaisia.
Aiemmissa kyselyissä samansuuntaisia tuloksia
Tampereen yliopiston tutkimus on samansuuntainen kuin Mediaviikko-lehden kysely vuodelta 2010. Kyselyn mukaan toimittajista puolet on vasemmistolaisia. Mediaviikon kysely on ollut aiemmin laajasti siteerattu, mutta kyselyä ei enää löydy verkosta.
Huomionarvoinen on myös maakuntalehti Sunnuntaisuomalaisen teettämä kysely vuodelta 2012. Kyselyn perusteella toimittajien keskuudessa suosituin puolue on vihreät, jota oli tuolloin äänestänyt viime vaaleissa joka neljäs kyselyyn vastannut toimittaja eli 26 prosenttia.
Kyselystä ilmenee myös, kuinka toimittajat kannattavat kaikkein vähiten perussuomalaisia, eli vain kaksi prosenttia vastaajista oli äänestänyt perussuomalaisia viime vaaleissa. Sunnuntaisuomalaisen kyselyyn vastasi 285 toimittajaa.
Yleisradio, Helsingin Sanomat ja Iltasanomat kieltäytyivät vastaamasta.
Tiedostavat nuoret toimittajat jakavat omia näkemyksiään
Tutkimuksen ja kyselyjen tulokset tukevat Helsingin yliopiston viestinnän tutkijan Anu Kantolan havaintoja. Kantola on huomannut omassa tutkimuksessaan, kuinka suomalaiset politiikan toimittajat voidaan jakaa kolmeen sukupolveen: Vuosina 1939-1955 syntyneille sosiaalinen ja kansallinen vastuu oli tärkeää. Vuosina 1956-1969 syntynyt sukupolvi painottaa toimittajan roolia ”vallan vahtikoirana”. Vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneille taas keskeistä on vallitsevien käytäntöjen ja instituutioiden haastaminen.
Kantolan mukaan nuorin toimittajasukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteiden ilmaisua. Heitä on rohkaistu esimerkiksi kirjoittamaan kolumneja, ja tästä on tullut yksi heidän ihanteistaan.
Nuoremman sukupolven toimittajille siten on tärkeää kertoa, miten asioihin pitäisi heidän mielestään suhtautua. Tämä lähtökohta on jo varsin kaukana perinteisen, objektiivisen tiedonvälityksen ihanteista.
Asiakeskeinen argumentointi saattaa olla vaikeaa, jos tosiasiat ovat ristiriidassa nuoren toimittajakunnan ideologian kanssa.
MTV mokasi Twitterissä
Toimittajien vihervasemmistolaisuus käy ilmi, kun seuraa uutisvirtaa eri kanavista sekä uutisaiheiden valintaa tai näkökulmaa aiheisiin. Esimerkkinä olkoon tällä kertaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jota toimittajat karsastavat.
Viime viikolla (4.10.) MTV:n Twitter-tilille ilmestyi viesti, jossa Trumpin väitettiin olevan idiootti ja viestissä myös toivottiin Trumpille potkuja tehtävästään. Päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan mukaan viesti oli kuitenkin päätynyt virheellisesti MTV:n Twitter-tilille, eikä kyseessä siis ollut MTV:n linjaus.
Ylen ja Helsingin Sanomien (HS) toimittajat julkaisevat usein negatiivisia uutisia Trumpista. Tyypillistä on tehdä juttu jonkin vasemmistotaiteilijan Trump-vastaisesta provokaatiosta, kuten HS teki keskiviikkona (11.10.): Kyllä, Eminem vihaa Donald Trumpia ja veti musiikkigaalassa esityksen, jossa hän näytti omille kannattajilleen keskisormea, jos he pitävät myös Trumpista, HS:n otsikko kuului.
Iltalehden keskiviikkona (11.10.) julkaisemassa, miljardööri Niklas ”Niko” Herlinin muistokirjoituksessa ei maltettu jättää käyttämättä tilaisuutta vähätellä perussuomalaisia. Jopa tässä yhteydessä Iltalehti katsoi tarpeelliseksi muistokirjoituksessaan ilmoittaa, kuinka Niko inhosi sydämestään perussuomalaisia.
Negatiiviset Trump-uutiset kelpaavat Ylelle ja Hesarille
HS:n toimittaja Saska Saarikoski kirjoitti USA:n presidentinvaalien alla Twitterissä, kuinka Trump on Saarikosken mielestä pelle, joka saa muut ehdokkaat näyttämään täysijärkisiltä. Saarikoski arvioi Trumpin kannatukseksi vaalissa nolla prosenttia. Saarikosken Twitter-viesti epäonnistui täydellisesti, mutta se kertoo yleisemminkin suomalaistoimittajien ajatusmaailmasta.
Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen kirjoitti viime vuonna (9.11.) uutisen, jonka mukaan ”viha ja valhe voittivat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa”. Useissa muissakin Ylen jutuissa Trumpista uutisoidaan negatiivisesti.
Kirjailija piikitteli presidentin vaimoa
Samana päivänä kun tämä juttu valmistui (12.10.), HS julkaisi kirjailija Sofi Oksasen ”avoimen kirjeen”, jossa Oksanen näkee presidentti Trumpin Melania-puolison itätytön stereotypiana. Oksasen mukaan länsimaissa stereotypia itätytöstä on seksityöläinen tai surullinen postimyyntimorsian, riiston ja epätasa-arvon symboli, modernin orjuuden kuva.
Oksanen siis suoraan viittaa kirjoituksessaan Sloveniassa syntyneen Melania Trumpin etniseen taustaan.
Suomalaismedian negatiivinen Trump-uutisointi katkesi elokuussa, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi Donald Trumpin tämän virka-asunnossa Valkoisessa Talossa.
Trump otti Niinistön vastaan erittäin lämpimästi. Presidenttien lehdistötilaisuudessa Trump ylisti Suomea sekä kehui vuolaasti maiden välisiä suhteita.
Journalistiliiton jäsenet vastustivat poliittisen taustan selvittämistä
Edellä esitetyn perusteella näyttää siltä, että ainakin toimittajilla on halua tukea vihervasemmistoa. Silti aihe on medialle epämieluinen, eivätkä toimittajat useinkaan halua puhua poliittisesta taustastaan.
Elinkeinoelämän vaikuttaja, Aamulehden entinen päätoimittaja Matti Apunen esitti jo 2010, kuinka toimittajien puoluekantoja pitäisi selvittää. Apunen perusteli, että journalismin avoimuus lisääntyisi, jos toimittajien käsitykset yhteiskunnallisista kysymyksistä olisivat yleisön tiedossa. Apusen näkemyksestä on vaikea olla eri mieltä.
Journalistiliiton hallitus ilmoitti Apuselle, ettei liitto voi toteuttaa Apusen toivomaa selvitystä. Liitto totesi, että Journalisti-lehden selvityksen mukaan valtaosa journalisteista vastustaa ammattikunnan poliittisten kantojen selvittämistä.
Journalistiliitto ilmoitti myös, ettei liiton jäsenten poliittisten kantojen selvittämisestä ole hyötyä liiton ydintoiminnalle eli edunvalvonnalle, joten tällaisen kyselyn vaatimaa lisätyötä järkevän otannan rakentamiseksi on vaikea perustella.
HS:n päätoimittaja: Seuratkaa erilaisia tiedotusvälineitä
Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka sanoo, että näkemys toimittajien poliittisen taustan vaikuttamisesta uutisointiin on hänelle vieras. Mukka esittää, että totuudenmukaisuuteen pyrkivä, faktapohjainen uutistyö varmistetaan Helsingin Sanomissa tavanomaisella journalistisella harkinnalla.
– Luotan myös meidän toimittajiemme ammattietiikkaan ja moraaliin. Meillä työtä tehdään niillä prinsiipeillä, millä työnantaja on ohjeistanut.
Mitä sanoisitte niille kansalaisille, joiden mielestä toimittajien poliittinen suuntautuneisuus vääristää uutisia?
– Tämänkaltaiset päätelmät syntyvät usein ennakko-olettamuksista ja sosiaalisen median kuplista. Sinänsä terve kriittisyys osana medialukutaitoa on hyvä asia. Jos epäilee jotain median välittämää tietoa, niin silloin kannattaa perehtyä alkuperäisaineistoon. Muutenkin kannattaa seurata mahdollisimman paljon erilaisia tiedotusvälineitä ennen kuin tekee johtopäätöksiä, Mukka sanoo.
ILKKA JANHUNEN