

Herrenknecht AG:n valmistama tunnelintekone. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Suomeen perusteilla lobbauksen helvetinkone – Mustread.fi kertoo häpeilemättä, miten se yrittää maksua vastaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon
Suomeen on perusteilla Mustread.fi-mediatalo, joka suorasukaisesti kertoo tuovansa päättäjäviestinnän ”pois kulisseista”. Palvelun kerrotaan olevan yhdistelmä natiivimainontaa sekä journalismia. Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa lobbauskoneesta.
KOMMENTTI | Ajatus tuntui ensi alkuun omituiselta. Uusi uutistalo Suomen tuskissaan kituville markkinoille? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ylen massiivinen lähes-monopoli luo maan mediaekosysteemin ylle niin pimeän varjon, että eihän sen alta enää mikään pääse kasvamaan.
Startuppiin kuuluu yhdeksän perustajajäsentä. Nopealla laskutoimituksella karkeasti haarukoiden: kolmen tonnin keskimääräisillä kuukausituloilla mustread.fi-putiikki tarvitsisi vuosittain puoli miljoonaa euroa. Tällaisen rahasumman keräämiseksi pitäisi maksavia tilaajia olla tuhansia. Perinteinen liiketoimintamalli ei kanna. Ei millään.
Saman ovat perustajatkin huomanneet. Ari Lämsä toteaa HS:lle: ”Pohdimme erilaisia mahdollisuuksia, ja tulimme siihen tulokseen, että suuren kuluttajajoukon saavuttaminen olisi sekä vaivalloista että kallista.”
Toisaalta uudessa mediassa on kovatasoista talousosaajaa mukana. Eivät tuollaiset kaverit koskaan ymppäisi nimeään sellaiseen, mikä kaatuu saman tien kuralammikkoon. Mistä siis on kyse?
Tutustutaan ulostuloihin, joita mustread on tähän mennessä laskenut liikkeelle. Olennaisimmat kohdat alleviivattuina:
– Mustread.fin liiketoimintamalli on houkutella lukijoikseen päättäjiä. Mukana ovat kansanedustajat, ministerit, erityisavustajat, keskeiset virkamiehet, suurimpien yritysten päättäjät ja omistajat, työmarkkinajohtajat, kansalaisjärjestöjen johtajat sekä eurokansanedustajat. [HS]
– Varsinainen raha tulee natiivimainonnasta, jota toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Natiivimainonta tarkoittaa median oman sisällön näköistä sisältöä, jonka kuluttajan pitäisi tunnistaa mainonnaksi. [HS]
– Varsinaiset toimittajat eivät natiivimainontajuttuihin koske vaan sitä tekee yksi siihen erikoistunut henkilö. Päättäjänäkökulma on kuitenkin kaikissa jutuissa esillä. [HS]
– Meidän missio on, että Suomi tarvitsee parempia päätöksiä, hän sanoo. Kaikkien juttujen aihevalinnassa ja näkökulmassa näkyy, miten se tukee päätöksentekoa. [HS]
– Verkkolehden tavoitteena on parantaa suomalaista päätöksentekoa tarjoamalla sisältöjä, jotka palvelevat tinkimättömästi sen kohderyhmää, päättäjiä. [Mustreadin tiedote]
– Tarkoituksena on tehdä korkealaatuista yhteiskunnallista politiikkaan ja talouteen liittyvää journalismia. [Kauppalehti]
– Ajatuksena on ollut tehdä mediaa, joka sparraa päätöksentekijöitä parempiin päätöksiin. [Kauppalehti]
– Must Read toimii Toinen Aatos Oy -nimisen yrityksen kautta. Palveluun liittyy uudenlainen ansaintalogiikka. Yritys on analysoinut suomalaisia päättäjiä ja koonnut siitä noin 1000 päätöksentekijän joukon. Henkilöt ovat elinkeinoelämän, politiikan ja järjestöjen johtohahmoja. MustRead luo heidän ja suomalaisten yritysten välille viestintäkanavan, kun yritykset pystyvät julkaisemaan sponsoroitua sisältöä valituille päättäjille. [Kauppalehti]
– Me olemme väylä yrityksille saavuttaa nämä ihmiset. Yritykset ovat tästä valmiita maksamaan, se on jo havaittu. [Kauppalehti]
– MustRead puolestaan pystyy näkemään, ketkä kaikki päättäjät ovat nähneet yrityksen viestin. [..] kerromme, kuinka moni kohderyhmästä on lukenut sponsoroitua sisältöä. Se on yritykselle melko hyvä diili, koska se, miten he maksavat, riippuu siitä, kuinka monta kohderyhmästä saa viestin. [Kauppalehti]
– Tarjoamme yrityksille ja järjestöille väylän avoimeen kommunikaation päättäjien kanssa. Lisäämme läpinäkyvyyttä ja tuomme päättäjäviestinnän pois kulisseista. [Mustreadin tiedote]
– Palvelu pyritään viemään myös kansainvälisille markkinoille tulevaisuudessa. [Kauppalehti]
Siinähän asiat on varsin selvin sanoin kerrottu.
Kyseessä on lobbauskone
Päättäjäviestinnän synonyymi on lobbaus.
Vaikka yritys korostaa jokaisessa ulostulossaan sitä, että sen uutistekstien muotoon puettu mainossisältö (eli natiivimainonta) on erotettu journalistisesta sisällöstä, ei liikeideasta ole epäilystä. Se ei ole surkeatuottoinen kuluttajamarkkina, vaan erittäin lukratiivinen päättäjä- tai vaikuttajaviestintä. Mustread tunkee samalle markkinalle kuin miljoonien tulosta hakkaava Miltton.
Mitä on vaikuttajaviestintä? Se on esimerkiksi sitä, että jenkkisäätiö Guggenheimin nimeä käyttävä epäpyhä allianssi latoo tiskiin jumalattoman nipun euroja sille taholle, joka pystyy kukkeimmilla perusteilla vakuuttelemaan poliittiset päättäjät siitä, että on erinomainen idea antaa Helsingin paras tontti ilmaiseksi ja vielä kaiken kukkuraksi laittaa tavalliset helsinkiläiset maksamaan lisenssimaksuja maailman tappiin saakka.
Mutta ainahan tarkoitushakuisten tarinoiden kirjoittaminen on ollut tuottoisaa. Taatusti tuottoisampaa hommaa kuin tylsien nettiuutisten kirjoittaminen siitä, saadaanko täksi jouluksi varmasti lunta, räntää vai pakkasta.
Ja Suomessa onkin mitä suurimmassa määrin kysyntää vaikkapa seuraavanlaisten pitkään kerrottujen tarinoiden jatko-osille: RAY:n monopoli on kaikkien etu. Alkon monopoli on kaikkien etu. Apteekkimonopoli on kaikkien etu. Ylen melkein-monopoli on kaikkien etu. Perheyritysten liiton superrikkailta ei voida edellyttää perintöveron maksua, saati sitten normaalia veronmaksua. Listaamattomien yhtiöiden osingonmaksun erivapauksiin ei voida puuttua. Hallintarekisteri on kuningasidea. Kaverikapitalismi on aurinkoista Ankkalinnaa.
Siitä vain päättäjille viestiä menemään.
Vinkkinä uudelle startupille: hillittömimmille kierroksille kuvio saadaan, kun valtiomonopoli saadaan välikäsien kautta viestimään oman välttämättömyytensä puolesta. Onkin tosi kätevää, että Veikkaus jakaa fyffeä pelitutkimuksiin ja Alko alkoholitutkimuksiin. Onkos se nyt sitten kumma, että tutkimukset ja tutkimusten perusteella tehdyt uutisjutut jatkuvasti todistavat sen puolesta, että Suomessa asuu niin eriskummallinen kansa, ettei muualla koetut opit päde täällä?
Entäs se journalismi?
Kuvioon tietenkin kuuluu, että kaverikapitalistien lobbausviestejä ryyditetään ”korkeatasoisella journalismilla”. Tämä on synonyymi sille, että sopivasti valittujen asiantuntijoiden lausuntoja nostetaan pönkittämään lobbareiden viestiä.
Ensimmäiseksi haastateltavaksi suosittelisin professori Bengt Holmströmiä. Hän voisi korkeatasoisesti jatkaa kesällä alkanutta pohdintaansa siitä, miten läpinäkyvyys heikentää politiikan tekoa.
Tapaus Moilanen
Mustreadiin siirtyy yhdeksän toimijaa. Osa on toimittajataustaisia, osa tutkijoita, osa talousammattilaisia, onpa joukossa yksi entinen politrukkikin.
Merja Mähkä siirtyy Mustreadiin suoraan vaikuttajaviestintää tekevistä Ellun Kanoista. Looginen pomppu. Voisipa saman sanoa muistakin.
HS kertoi Ylen A-studion toimittaja Anne Moilasen päättäneen hypätä Mustreadin kelkkaan, kun hän näki tekijäjoukon.
– Lopullinen päätös syntyi, kun näin keitä muita on mukana, Moilanen totesi HS:lle.
Pieni ihminen kysyy, mahtoiko Moilanen pohtia, minkälaiseen putiikkiin hän on hyppäämässä. Olisiko tiimin tyyppien ihastelun sijaan pitänyt uhrata hetki sillekin ajatukselle, minkälaiseen lobbauksen helvetinkoneeseen hän on hyppäämässä?
Ylen A-studion Johanna Vesikallio teki muuten äskettäin vastaavan urasiirron. Hän siirtyi politiikkojen valvontaan keskittyneen ajankohtaisohjelman arvostetulta juontajapaikalta suoraan suomalaisen elinkeinoelämän kaikkein pahimpaan suhmuroijalaumaan, nimittäin Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäälliköksi.
“Finland is not a country. It’s a country club”, täräytti joku koiranleuka taannoin. Pitää paikkansa. Jos jotakuta kummeksuttaa, miksi suomalainen media on niin tavattoman hampaatonta, niin ei tarvitse kuin avata silmänsä ja katsoa, miten työpaikkaruletti pyörii.
Massiivisella rahoituksella pörisevä Yle kuihduttaa kaupalliset toimijat. Kituvissa putiikeissa työskentelevät hyppäävät henkensä pitimiksi Yleen. He havaitsevat varsin nopeasti, ettei Ylen kulttuuriin kuulu kritiikki vallanpitäjiä vastaan vaan myötähäpeää aiheuttava sovinnainen hörinä. Ylen tarkoituksena ei ole haastaa vallankäyttäjiä vaan sinetöidä näiden asema. Vallanpitäjien väärinkäytöksiin liian ärhäkästi puuttuvat tukahdutetaan tai potkitaan suorasukaisesti pihalle. Lista on pitkä. Ervasti, Korvola, Vuorikoski, Päivärinta, Stiller, Eronen, Liski.
Ne toimittajat, jotka joskus nuorina idealisteina suunnittelivat kunniakasta journalistista uraa, vetävät ennen pitkää johtopäätökset. Kun heidän journalisminsa on joka tapauksessa alistettu kaverikapitalistien palvelukseen, he voivat aivan yhtä hyvin tehdä samaa duunia Perheyritysten liiton tai vastaavien palveluksessa. Kaksinkertaisella palkalla.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kaverikapitalismi Vaikuttajaviestintä Merja Mähkä Bengt Holmström Anne Moilanen Johanna Vesikallio Mustread Journalismi Guggenheim Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa

Ylen sanavalinnat oudoksuttavat – kansanedustaja Meri: ”Laillisesta puolueesta, jonka kansa haluaa äänekseen, puhutaan kuin jostain rosvojoukosta”

Miksi Yleisradio käyttää jatkuvasti puolueellisia asiantuntijoita uutislähetyksissään eikä mainitse näiden taustoja?

Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä

Näin meitä vedätetään: Vihervasemmistolainen media syöttää omia mielipiteitään uutisina

Must Read aloitti aggressiivisesti – Heikki Pursiainen yrittää lytätä professori Vesa Kanniaisen alatyylillä, olkiukoilla ja ohipuhumisella

Ihanan puolueetonta: Lehtikonserni lapioi ensin kymppitonneja Saulille, nyt päätoimittaja haukkuu Huhtasaarta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää