
Euroalueen talouden ei odoteta juuri kasvavan
Euroalueen huomenna julkistettavat kolmannen neljänneksen kasvuluvut jäävät ekonomistien mielestä 0,1 prosenttiin, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Toteutuessaan euroalueen talous olisi edelleen noin 2,5 prosenttia pienempi kuin yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaatuessa. Lehti arvelee, että europäättäjien paine talousstrategiansa uudelleen miettimiseksi tulisi kasvamaan. Euroopan keskuspankki joutuisi miettimään rahapoliittista keventämistä.
Saksan ja Ranskan kasvulukujen odotetaan jäävän 0,1 prosenttiin. Saksa välttäisi siten uuden taantuman täpärästi. Italian talous rämpisi kolmannessa taantumassaan sitten finanssikriisin alun.
Saksalta toivotaan elvytystä
Saksalta odotetaan finanssipoliittista elvytystä. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ilmoitti noin viikko sitten Saksan lisäävän investointejaan vuosina 2016-2018 yhteensä 10 miljardilla eurolla. Se ei vaarantaisi Saksan tasapainoista budjettia.
Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde ilmaisi tyytymättömyytensä ja kertoi lisäinvestointien olevan verraten vaatimattomia. Konsulttiyhtiö Eurasia Groupin Euroopan osaston johtaja Mujtaba Rahman kertoi FT:lle, ettei Saksalla ole liikkumavaraa suurempiin ohjelmiin. Saksan kansa haluaa pitää maan budjetin tasapainossa.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew ei suoraan osoittanut sanojaan Saksalle, mutta hän toivoi Euroopalta lääkkeitä aneemisen kysynnän piristämiseksi. Euroopan talouden rämpiminen on suuri uhka myös Yhdysvaltain taloudelle.
Lew’n puhe G20-maiden kokouksessa kertoo Euroopan talouspolitiikan epäonnistuneen kasvun piristämisessä. Euroopan talous on vaarassa pudota uudelleen.
– Maailmalla ei ole varaa Euroopan kadotettuun vuosikymmeneen, Lew totesi.
Letkuissa makaavia zombie-yrityksiä
John Plender kirjoittaa FT:ssä, että EKP:n kyvytön rahapolitiikka takaa euroalueen piinan jatkumisen. Yrityslainojen korkotaso on tipahtanut poikkeuksellisen alhaalle huomioiden eurotalouden riskit. Yrityksillä on suurempi konkurssivaara heikon talouskehityksen aikana.
Plenderin mukaan sijoittajat ovat lähteneet ostamaan yrityslainoja, odottaen EKP:n laajentavan rahapolitiikkaansa. EKP ostaisi sijoittajien yrityslainoja pois. Vaikeuksissa olevat yritykset saisivat siten välillisesti EKP:lta jatkuvaa rahoitusta. Elinkelvottomat yritykset pysyisivät pystyssä lähinnä ”zombeina”.
Aneeminen kasvu voisi pakottaa sijoittajat tyytymään heikompiin tuottoihin. Korkeasta riskistä huolimatta Euroopan yrityslainat kelpaisivat kaupaksi.
Plenderin mukaan EKP on ilmaissut halunsa kasvattaa tasettaan tuhannella miljardilla eurolla, mutta keinot tämän saavuttamiseen ovat jääneet epäselviksi. Plender kirjoittaa euroalueen talouden jatkavan korpivaellustaan, kunnes Saksa käyttää finanssipoliittista liikkumavaraansa – ja alkaa elvyttää.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.