Euroalueen talouden ei odoteta juuri kasvavan

Euroalueen huomenna julkistettavat kolmannen neljänneksen kasvuluvut jäävät ekonomistien mielestä 0,1 prosenttiin, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Toteutuessaan euroalueen talous olisi edelleen noin 2,5 prosenttia pienempi kuin yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaatuessa. Lehti arvelee, että europäättäjien paine talousstrategiansa uudelleen miettimiseksi tulisi kasvamaan. Euroopan keskuspankki joutuisi miettimään rahapoliittista keventämistä.

Saksan ja Ranskan kasvulukujen odotetaan jäävän 0,1 prosenttiin. Saksa välttäisi siten uuden taantuman täpärästi. Italian talous rämpisi kolmannessa taantumassaan sitten finanssikriisin alun.

Saksalta toivotaan elvytystä

Saksalta odotetaan finanssipoliittista elvytystä. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ilmoitti noin viikko sitten Saksan lisäävän investointejaan vuosina 2016-2018 yhteensä 10 miljardilla eurolla. Se ei vaarantaisi Saksan tasapainoista budjettia.

Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde ilmaisi tyytymättömyytensä ja kertoi lisäinvestointien olevan verraten vaatimattomia. Konsulttiyhtiö Eurasia Groupin Euroopan osaston johtaja Mujtaba Rahman kertoi FT:lle, ettei Saksalla ole liikkumavaraa suurempiin ohjelmiin. Saksan kansa haluaa pitää maan budjetin tasapainossa.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew ei suoraan osoittanut sanojaan Saksalle, mutta hän toivoi Euroopalta lääkkeitä aneemisen kysynnän piristämiseksi. Euroopan talouden rämpiminen on suuri uhka myös Yhdysvaltain taloudelle.

Lew’n puhe G20-maiden kokouksessa kertoo Euroopan talouspolitiikan epäonnistuneen kasvun piristämisessä. Euroopan talous on vaarassa pudota uudelleen.

– Maailmalla ei ole varaa Euroopan kadotettuun vuosikymmeneen, Lew totesi.

Letkuissa makaavia zombie-yrityksiä

John Plender kirjoittaa FT:ssä, että EKP:n kyvytön rahapolitiikka takaa euroalueen piinan jatkumisen. Yrityslainojen korkotaso on tipahtanut poikkeuksellisen alhaalle huomioiden eurotalouden riskit. Yrityksillä on suurempi konkurssivaara heikon talouskehityksen aikana.

Plenderin mukaan sijoittajat ovat lähteneet ostamaan yrityslainoja, odottaen EKP:n laajentavan rahapolitiikkaansa. EKP ostaisi sijoittajien yrityslainoja pois. Vaikeuksissa olevat yritykset saisivat siten välillisesti EKP:lta jatkuvaa rahoitusta. Elinkelvottomat yritykset pysyisivät pystyssä lähinnä ”zombeina”.

Aneeminen kasvu voisi pakottaa sijoittajat tyytymään heikompiin tuottoihin. Korkeasta riskistä huolimatta Euroopan yrityslainat kelpaisivat kaupaksi.

Plenderin mukaan EKP on ilmaissut halunsa kasvattaa tasettaan tuhannella miljardilla eurolla, mutta keinot tämän saavuttamiseen ovat jääneet epäselviksi. Plender kirjoittaa euroalueen talouden jatkavan korpivaellustaan, kunnes Saksa käyttää finanssipoliittista liikkumavaraansa – ja alkaa elvyttää.