LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset on jo kauan ajanut lakimuutoksia, joilla rajoitetaan laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeutta saada terveydenhuollon palveluja suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, jolla kyseistä oikeutta rajoitetaan.
Hallituksen esitys tukee hallituksen tavoitetta vähentää laittoman maassa oleskelun houkuttelevuutta Suomessa. Hallitus rajoittaa ulkomaalaisten pääsyä kiireettömiin terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan, mikä osaltaan kannustaa ulkomaalaisia vapaaehtoiseen paluuseen omiin kotimaihinsa.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet korostavat, että laiton maassa oleskelu lisää riskejä, kuten syrjäytymistä, hyväksikäyttöä ja rikollisuutta.
– Laittoman maassa oleskelun kannusteiden poistaminen tukee yhteiskunnan turvallisuutta ja järjestystä. Esitys on osa hallitusohjelman mukaista vapaaehtoisen paluun ja maasta poistumisen pakettia. Esitys tukee perussuomalaisten tavoitetta minimoida laittoman maahanmuuton vetovoimatekijöitä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet toteavat.
– On tärkeää, että näin myös ehkäistään varjoyhteiskunnan muodostumista ja siihen liittyviä ongelmia, kuten laittoman työvoiman käyttöä ja ihmiskauppaa, kansanedustaja Pia Sillanpää sanoo.
Edellinen hallitus laajensi laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeutta terveydenhuollon palveluihin Suomessa mahdollistaen heille myös muun kuin akuutin terveydenhuollon. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys käytännössä palauttaa lainsäädännön samaan muotoon kuin ennen edellistä vaalikautta. Muutoksen myötä Suomen lainsäädäntö on myös linjassa yhteispohjoismaisen mallin kanssa.
Esityksessä ehdotetaan, että laittomasti maassa oleskeleville tarjottaisiin vain kiireellinen terveydenhuolto, kuten akuutti sairaanhoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, kiireellinen mielenterveyshoito, kiireellinen hoito päihdeongelmiin liittyvissä hätätilanteissa ja välitön psykososiaalinen tuki akuuteissa kriisitilanteissa. Tämä vastaa terveydenhuoltolain 50 §:n mukaista nykysääntelyä, joka takaa kiireellisen hoidon asuinpaikasta riippumatta.
Kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että lakimuutoksen myötä asiat laitetaan takaisin tärkeysjärjestykseen edellisen hallituksen päätösten jäljiltä.
– Suomi ei voi olla koko maailman sairaala. Sote-sektorimme on ylikuormittunut, ja meidän on ensin pidettävä huoli oman maamme kansalaisista. Tänne ei voi tulla laittomasti, ja vieläpä hoidattamaan itseään. Siihen eivät riittäisi minkään maan rahat ja resurssit.
Kansanedustaja Minna Reijonen painottaa, että muissa Pohjoismaissa kiireetön terveydenhuolto laittomasti maassa oleskeleville on pääsääntöisesti poissuljettu ja palvelut keskittyvät kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon.
– Lapset ja raskaana olevat voivat joissakin maissa saada rajallisesti kiireetöntä hoitoa, mutta käytännöt vaihtelevat. Muissa Pohjoismaissa terveydenhuollon palveluita laittomasti maassa oleskelevien osalta rajoitetaan tiukasti, koska laajemmat palvelut voivat houkutella jäämään maahan laittomasti pitkäaikaisesti. On tärkeää, että Pohjoismaat noudattavat yhteistä linjaa tässäkin asiassa.
Kiireettömien terveyspalveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleskeleville kuormittaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää, jolla on jo riittävästi haasteita talouden, hoitohenkilöstön saatavuusvaikeuksien ja hoitojonojen vuoksi.
– Resurssit tulee kohdentaa suomalaisille ja laillisesti maassa oleville. Kiireettömien terveyspalveluiden tarjoaminen laittomasti oleskeleville on vetovoimatekijä, joka kannustaa laitonta maahanmuuttoa ja terveysturismia. Hallituksen esitys turvaa rajallisen terveydenhuoltojärjestelmämme ensisijaisen tarkoituksen palvella Suomen kansalaisia, kansanedustaja Anne Rintamäki toteaa.
Hallituksen esitys säilyttää kiireellisen hoidon ja välttämättömän kiireettömän hoidon saatavuuden tapauksissa, joissa hoidon epääminen olisi kohtuutonta, turvaten siten perus- ja ihmisoikeudet. Erityisryhmien, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, oikeudet terveyspalveluihin säilyvät, mikä tukee haavoittuvien ryhmien suojelua.
– Ketään ei jätetä hoitamatta kiireellisissä tapauksissa, mutta verovaroin ei laittomasti maassa oleville tule palveluita järjestää kiireettömiin terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaan, kansanedustaja Mira Nieminen sanoo.
Hallituksen esitys on linjassa EU:n paluudirektiivin kanssa, joka korostaa tehokasta palautusjärjestelmää ja kiireellisen hoidon tarjoamista. Muutokset vahvistavat lainsäädännön täsmällisyyttä ja erottavat laillisen ja laittoman oleskelun.
– Lainsäädännön, rajavalvonnan ja yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja noudattamisen valvonta ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, kansanedustaja Jaana Strandman toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso kiittää hallitusta ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa päätöksestä poistaa laittomasti maassa oleskelevien oikeus kiireettömiin terveyspalveluihin.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.
Länsi-Uudenmaan aluehallitus päätti perussuomalaisen jäsenen Arja Juvosen esityksestä kokouksessaan 3.2.2025 puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jossa lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei jatkossa enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville ihmisille.
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Viikon suosituimmat
Helsingin Sanomien toimittaja ehdotti, että perinteiseen Suvivirteen pitäisi tehdä uudet sanat, jotka "sopisivat kaikille". Ehdotuksessa oli mukana viittaus muun muassa moskeijoihin. Muutosehdotus esitettiin muka monikulttuurisuuden nimissä, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää lopputulosta pikemminkin kulttuurisen itsetunnon rapauttamisena ja oman perinteen halveksuntana.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa sosiaalisessa mediassa esille maanantaisen tempauksen, jossa laulettiin Finlandia-hymniä muutetuin sanoin ja Palestiinan lippuja liehutellen.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Finlandia-hymni kaapattiin Palestiina-aktivistien poliittisiin tarkoituksiin mielenosoituksessa Helsingin Narinkkatorilla, vaikka kappaleen käytölle ei ollut saatu lupaa kappaleen säveltäjän Sibeliuksen perikunnalta. Erityistä härskiyttä osoittaa mielenosoitukseen osallistunut vihreä ex-kansanedustaja Iiris Suomela, joka nykyään on töissä edunvalvojana tekijänoikeusjärjestö Teostolla.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
