Hyvälaatuinen käytetty tavara tekee hyvin kauppansa tällä hetkellä. Kirpputoritavaroiden suosikkilistalle kuuluvat vanhat astiat, lelut, kirjat sekä lastenvaatteet. Sen huomaa, jos kiertää kirpputoreilla. Maria Rajala on saapunut Jyväskylässä sijaitsevaan Kirpputori Silinteriin kahden lapsen kanssa
– En myy itse, mutta annan pieneksi jääneet lasten vaatteet sukulaisille tai tuttaville. Välillä täällä tekee löytöjä. Pääasia on, että vaatteet ovat ehjiä sekä puhtaita ja niiden hinta ei ole liian korkea, Rajala sanoo.
Yrittäjä Timo Jäkkö perusti Silinterin yhdessä serkkunsa Joonatan Kuosmasen kanssa Jyväskylään vuonna 2010. Kirpputorin paikka on vaihtunut Laajavuoren kaupunginosasta Kirrin omakotitaloalueelle. Kaikki 190 myyntipöytää on täynnä tavaraa.
– Tulijoita on ollut alusta alkaen koko ajan. Talouden ylä-ja alamäet eivät ole vaikuttaneet myyjien määrään, vaan kierrättäminen on ollut trendinä jo pidempään, Jäkkö sanoo.
Jyväskylän lisäksi Jäkkö on avannut serkkunsa kanssa kirpputorin myös Tampereelle. Käytetyn tavaran kauppa ei ole Jäkön mielestä elintasomittari.
– Tämä on vaatteiden ja tavaroiden suhteen perhekirpputori. Tämä ei ole suinkaan vähävaraisten harrastus, vaan asiakkaita on laidasta laitaan, Jäkkö tietää.
Kirpputori säästää ympäristöä ja lompakkoa
Pöytämäärällä mitattuna Jyväskylän suurin kirpputori sijaitsee Seppälän kaupunginosassa. Kirpparilla.fi -nimeä kantavalla kirpputorilla on noin 390 myyntipöytää. Jyväskyläläinen Mervi Pylväläinen on vuokrannut pöydän viikoksi.
– Kaapit ja varasto pitää tyhjentää, sillä meillä on muutto edessä. Tästä saa myös hieman rahaa, joka tulee lapsiperheelle tarpeeseen, Pylvänäinen kertoo.
Pylvänäinen ostaa kirpputoreilta kirjoja, leluja ja lasten juhlavaatteita. Myymättä jääneet vaatteet hän vie SPR:n kierrätyskonttiin. SPR:llä ei ole vuokrapöytiä, mutta se ottaa vastaan lahjoituksina puhdasta ja ehjää tavaraa. Suomalaiset ostavat entistä enemmän toisiltaan ja säästävät siten lompakkoaan ja ympäristöä.
– Ostan usein tavaraa kirpputorilta, koska vaatteiden ja tavaroiden hintataso on edullinen kauppaan verrattuna.
Tässä säästää rahaa ja kierrättäminen on myös ympäristöystävällistä, Pylvänäinen sanoo.
Pasi Nieminen on yksi viidestä Kirpparilla.fi -kirpputorin yrittäjistä. Jyväskylän lisäksi yrityksellä on toinen myymälä Kuopiossa.
– Meidän keskimääräinen tilitys on viikossa noin 160 euroa asiakasta kohden. Jonotusaika on noin viikon, mutta se pitenee kun mennään pyhiä. Täälläkin on myyntisesongit kuten kaupoissa. Kesävaatteet eivät oikein tahdo mennä kaupaksi enää syksyllä, Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan tavaroiden tai vaatteiden hinnoittelu saattaa olla aluksi vaikeaa, mutta sopiva hintataso löytyy kun kiertää ja katsoo millä hinnalla muut myyvät tavaroitaan. Huonokuntoiset vaatteet eivät kiinnosta ketään, vaan Nieminen neuvoo laittamaan käytetyimmät vaatteet suoraan kierrätyskonttiin.
Kirpputoreilta häviää tavaraa yllättävän vähän. Niemisen mukaan suurempi riesa aiheutuu siivouksesta, sillä asiakkaat kuljettavat usein vaatteita ympäriinsä ja jättävät ne toisiin pöytiin, kun löytävät mielestään vielä paremman ja edullisemman puseron tai muun vaatteen.
Jyväskylässä rekillisen myyntipaikan viikkovuokra vaihtelee keskimäärin 20-30 euron välillä. Tämän lisäksi osa yrittäjistä veloittaa muutaman prosentin myyntiprovision.
Nettikauppa kiinnostaa verottajaa
Perinteisten kirpputorien määrän lisäksi vanhojen tavaroiden verkkokauppa on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Suosittuja sivustoja ovat muun muassa Huuto.net ja Tori.fi. Esimerkiksi Tori.fi -palvelussa julkaistiin vuonna 2012 yhteensä 1,7 miljoonaa ostetaan-, myydään- tai annetaan -ilmoitusta. Niiden kokonaisarvo oli 5,9 miljardia euroa.
Verontarkastusyksikön ohjaus- ja kehittämisyksikön ylitarkastaja Timo Puiro kertoo, että verohallinto valvoo käytetyn tavaran kauppaa olemassa olevien resurssien puitteissa.
– Verohallinto seuraa aktiivisesti uusia ilmiöitä ja esimerkiksi internet kauppapaikkoja. Sähköisen kaupan lisääntyessä ja monimuotoistuessa myös valvontaresursseja pyritään lisäämään ja kohdentamaan tarpeen mukaan eri sähköisen kaupan osa-alueille, Puiro toteaa.
Yrittäjä Pasi Nieminen kertoo, että verottaja on pyytänyt tietoja paljon kauppaa tehneestä myyjästä vain yhden kerran. Tuloverolaissa on säädetty verovapaaksi omassa tai perheen käytössä olleen tavanomaisen koti-irtaimiston luovutuksista saadut luovutusvoitot, jos niiden määrä on yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa.
– Käytännössä tällaisen käytetyn tavaran myynnistä ei yleensä luovutusvoittoa synny, koska hankintameno on suurempi kuin myyntihinta, sanoo johtava veroasiantuntija Tero Määttä, Henkilöverotusyksikön ohjaus- ja kehittämisyksiköstä.
Määttä muistuttaa, että muun omaisuuden kirpputorimyynnistä saadut luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa, jos tällaisen omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat yli tuhat euroa. Tuloa verotetaan pääomatulon veroprosentin mukaan.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 -lehdessä.
