Mira Nieminen: Vankiloiden tilakriisiin ratkaisuja ulkomailta ja poliisin säilytystilojen hyödyntämisestä

Suomen vankilat ovat tällä hetkellä historiallisen täynnä, ja osin jopa ylibuukattuja. Vankiloiden täyttöasteet lähestyvät kriittisiä rajoja, ja erityisesti tutkintavankien määrä on kasvanut merkittävästi.

– Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2025 tarve olisi lähes 800 vankipaikkaa. Tilanahtaus ei ole vain logistinen ongelma, vaan se vaarantaa vankien oikeusturvan, henkilökunnan työhyvinvoinnin ja koko rikosseuraamusjärjestelmän toimivuuden, kansanedustaja Mira Nieminen sanoo.

Nieminen esittää, että realistinen ja nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu olisi ulkomaisten vankipaikkojen ostaminen.

– Ruotsi allekirjoitti jo kesäkuussa sopimuksen Viron kanssa jopa 600 vangin sijoittamisesta Tarton vankilaan. Viiden vuoden mittaisella järjestelyllä Ruotsi pyrkii paikkaamaan oman järjestelmänsä tilanpuutetta. Sopimuksen mukaan Ruotsi maksaisi Tarton paikoista noin 8 500 euroa kuukaudessa vankia kohden, mikä on selvästi vähemmän kuin kotimaassa, jossa kustannukset ovat keskimäärin 11 500 euroa.

Myös Suomessa oikeusministeri Leena Meri on pyytänyt selvitystä, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja erityisesti Virosta.

Poliisin säilytystilat parempaan käyttöön

Painetta vankiloissa voidaan lievittää myös toisin, jos tarkastellaan uudelleen tutkintavankien säilyttämistä poliisin vankitiloissa, Nieminen sanoo.

– Vaikka nykyisin tavoitteena on ollut siirtää tutkintavangit pois poliisin säilytystiloista mahdollisimman nopeasti, jopa suoraan vangitsemisoikeudenkäynnistä, voisi asiassa harkita edelleen paluuta joustavampaan malliin, jossa tutkintavankeja voitaisiin säilyttää poliisivankiloissa nykyistä pidempään, jossain tapauksissa aina esitutkinnan loppuun asti.

– Tämä käytäntö on toimiva ja olisikin pohdittava, millä tavoin voisimme hyödyntää poliisin säilytystiloja paremmin sekä saada ne täyttämään niille asetetut vaatimukset huomioiden kokonaisvaikutukset ja -kustannukset.

Pidätysajan pidentäminen toisi joustoa esitutkintaan

Lisäksi oikeusministeriössä tarkastellaan nyt useita tutkintaprosessien sujuvoittamiseen liittyviä vaihtoehtoja.

Yhtenä keinona voitaisiin selvittää myös pidätysaikojen pidentämistä yhdellä tai kahdella vuorokaudella vangitsemisen sijasta, Nieminen sanoo.

– Nykyisin vangitsemisvaatimus on tehtävä mahdollisimman nopeasti tai viimeistään kolmantena päivänä kiinniotosta ja käsiteltävä viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniotosta. Epäillyn sijoittaminen
poliisin vankitiloihin olisi tehokasta, turvaisi esitutkintaa, parantaisi tutkinnan laatua ja säästäisi eri viranomaisten henkilöstöresurssia. Usein esitutkinnalliset toimenpiteet saadaan suoritettua pidätysajan puitteissa, mutta lisäpäivät toisivat siihen tarvittavaa joustoa ja säästäisivät muun muassa tutkinnanjohtajien resurssia aktiivisessa tutkintavaiheessa operatiivisempaan johtamiseen.

Uusilla keinoilla seuraamusjärjestelmää toimivammaksi

Ulkomaisten vankipaikkojen hyödyntäminen, tutkintavankien säilytyksen uudelleenarviointi ja pidättämisajan maltillinen pidentäminen ovat kaikki keinoja, joilla voimme luoda toimivan rikosseuraamusjärjestelmän tulevaisuutta varten, Nieminen sanoo.

Hän muistuttaa, että nykyinen vankikuljetusjärjestelmä kuormittaa sekä Rikosseuraamuslaitoksen että poliisin henkilöstöresursseja merkittävästi.

– Vankien siirrot oikeudenkäynteihin, sairaalakäynteihin ja vankiloiden välillä sitovat huomattavan määrän henkilökuntaa, joka joudutaan irrottamaan muista tehtävistä. Tämä ei ole vain kallista, sillä kuljetukset sitovat ajoneuvoja, turvatoimia ja useita virkamiehiä ollen myös tehotonta resurssien käyttöä tilanteessa, jossa henkilöstö on muutenkin kuormittunut. Poliisin näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kenttätyöhön tarkoitetut resurssit ovat poissa rikosten ennaltaehkäisystä ja tutkinnasta.