

Kuvia MTV3:n ja Iltalehden puheenjohtajatenteistä
Päivän pointti: Antti Lindtman sanoo vaalitentissä, ettei halua enempää humanitaarista maahanmuuttoa, kunnes puolueen raskaan sarjan kuiskaaja ilmoittaa, että kyllä haluaa – mistä oikein on kyse?
Aloitetaan maanantain Iltalehden suuresta vaalitentistä, jossa nähtiin poikeuksellinen hetki. Toimittaja kysyy puolueiden puheenjohtajilta: ”Ketkä haluavat lisää humanitaarista maahanmuuttoa?”
Vihreiden ja vasemmiston puheenjohtajat nostavat tietenkin kätensä, mutta SDP-puheenjohtaja Antti Lindtmanin käsi ei nouse.
PS-puheenjohtaja Riikka Purra tarttuu välittömästi tilanteeseen. Hän suomentaa Lindtmanin kannan salamannopeasti katsojille: ”Siis SDP kannattaa hallituksen tekemiä merkittäviä kiristyksiä humanitaariseen maahanmuuttoon. Tämä on uutinen.”
Hämmentyneen oloinen Lindtman vastaa tavalla, jossa hän on ristiriidassa äskeisen oman äskeisen käsiäänestyksensä kanssa. Yleinen älämölö täyttää studiohuoneen. Asia jää epäselväksi.
Tallenne tilanteesta (juttu jatkuu alempana):
Poikkeuksellinen hetki @iltalehti_fi'n suuressa vaalitentissä.
— Suomen Uutiset (@SUutiset) April 9, 2025
Toimittaja kysyy puolueiden puheenjohtajilta: "Ketkä haluavat lisää humanitaarista maahanmuuttoa?"
SDP:n puheenjohtaja @AnttiLindtman'in käsi ei nouse.
PS-puheenjohtaja @ir_rkp tarttuu välittömästi… pic.twitter.com/4kP4q5DLoR
Samana iltana SDP-kuiskaaja Dimitri Qvintus selittää Twitterissä, mitä Lindtman oikeasti tarkoittaa. Siitä huolimatta, että Lindtman ei toivo lisää humanitaarista maahanmuuttoa, Qvintus käytännössä ilmoittaa, että SDP haluaa lisää humanitaarista maahanmuuttoa.
Qvintuksen mukaan SDP haluaa”vähintään tuplata pakolaiskiintiön”.
Kumman kanta on oikea? Lindtmanin vai Qvintuksen?
On toki totta, että Antti Lindtman on oppostiopuolueen puheenjohtaja, mutta toisaalta Dimitri Qvintus ei ole ensimmäistä päivää töissä. Hän on toiminut useiden SDP:n raskassarjalaisten erityisavustajana keskittyen erityisesti viestintätehtäviin. Hän on toiminut kahden ex-pääministerin Antti Rinteen ja Sanna Marinin erityisavustajana, samoin ex-valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen ja ex-ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin erityisavustajana. Hän ei itse pyri parrasvaloihin vaan toimii nimenomaan taustavaikuttajana.
On todella poikkeuksellista, että taustavaikuttajat alkavat korjailla puolueidensa puheenjohtajien kommentteja julkisesti. Kun näin tapahtuu, on puheenjohtaja tyypillisesti söhlännyt rankasti.
Tilanne on sen verran kummallinen, että on syytä kysyä, mitä oikein on meneillään.
”Lunttilappu-Lindtman” oudoksuttaa
Soppaan liittyy lisäksi sekin, että Antti Lindtman on joutunut epäillyksi ”lunttilappujen” käyttämisestä. Toiminta on sen verran silmiinpistävää, että SDP-puheenjohtajalle sovitellaan jo lisänimeä ”lunttilappu-Lindtman”.
Kuten kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) videollaan osoittaa, Lindtmanin huomio kiinnittyy vaalitenteissä kummallisen usein hänen älykelloonsa tai kännykkäänsä. Molempiin on nykytekniikalla tavattoman helppoa ohjailla kuiskauksia.
Mielenkiintoista katsoa tätä @AnttiLindtman'in jatkuvaa lunttaamista lapusta, kännykästä, älykellosta. Jättääkö kuvan kovasta asiaosaamisesta vai jostain ihan muusta? pic.twitter.com/FX9S7sZPwN
— Tere Sammallahti | Espoo | Kokoomus 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) April 8, 2025
On pakko kysyä, vastaanottaako Lindtman vinkkejä esikunnaltaan kesken vaalitenttien?
Jos vastaanottaa, on seuraavaksi kysyttävä, kuka täsmälleen ottaen päättää Antti Lindtmanin kannoista, hän itse vai hänen älykellonsa?
Yleisen elämänkokemuksen nojalla voitaneen sanoa, että puheenjohtajatentti on kenties stressaavin mahdollinen ympäristö, johon huippupoliitikko voi joutua. Tilanteet ovat kiivaita ja julkisia, eikä yhteenkään virheeseen ole varaa. Huomiokyky virittyy äärimmilleen, ja kaikki antavat parhaansa – tai jos eivät anna, ovat pian entisiä puheenjohtajia. Tällaisen rääkin keskellä tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että Lindtman olisi jakanut huomiotaan vaikkapa urheilutulosten seurantaan.
Kuten kaikki pulpettia lapsena kuluttaneet tietävät, lunttilappuihin turvautuivat lapsina ennen kaikkea ne, jotka eivät olleet ehtineet tai jaksaneet lukea läksyjään. Hätäpäissään paperin kulmalle tuhrustettiin jotain sellaista, minkä turvin yritettiin sitten päästä kokeesta läpi.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä.
Taustavaikuttaja Dimitri Qvintusta ei voi syyttää perehtyneisyyden puutteesta. Hänen uransa usean ministerin luotettuna päinvastoin antaa kuvaa poikkeuksellisen hyvin asioihin perehtyvästä asiantuntijasta.
Antti Lindtman sen sijaan ei anna kuvaa vastaavanlaisesta perehtyneisyydestä. Suhtautuminen humanitaariseen maahanmuuttoon on yksi aikakautemme suurimmista poliittisista kysymyksistä. Jos Lindtman ei ehdi tai jaksa opetella oman puolueensa keskeisimpiä kantoja, on varmaan ihan hyvä, jos joku teatterikuiskailee niitä hänelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.