LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus on päättänyt rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Päätös on osa toimia, joilla vahvistetaan Suomen osaamistasoa, talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Lisäpaikoista 500 kohdennetaan ammattikorkeakouluihin ja 595 yliopistoihin. Paikat suunnataan erityisesti ensikertalaisille hakijoille, jotta yhä useampi suomalainen nuori pääsee sujuvasti kiinni korkeakouluopintoihin ja työelämään.
Perussuomalaisten näkökulmasta päätöksessä on tärkeää, että koulutuspaikat kohdennetaan aloille, joilla on todellista merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Painopiste on muun muassa teknologian, turvallisuuden, energia-alan ja terveyden osaamisessa – aloilla, joilla vahvistetaan omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kansallista kilpailukykyä.
– On tärkeää, että suomalaisille nuorille avataan ovia koulutukseen ja työelämään. Koulutuspaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta yhtä olennaista on kohdentaa ne aloille, joilla Suomi pärjää ja joille on oikeaa työvoimatarvetta. Meidän on huolehdittava siitä, että investoinnit koulutukseen tukevat suomalaista työtä, yrittäjyyttä, osaamista ja turvallisuutta, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Lisäpanostus on osa hallituksen 100 miljoonan euron kokonaisuutta koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta ja vastata kasvaviin osaajatarpeisiin erityisesti Suomen kannalta kriittisillä aloilla.
– Koulutuspolitiikassa on jatkossakin pidettävä fokus suomalaisissa opiskelijoissa, laadukkaassa lähiopetuksessa sekä siinä, että koulutus johtaa työhön ja vahvistaa Suomen kestävää tulevaisuutta, korostaa kansanedustaja Sara Seppänen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaisten mielestä suomalaisten oppilaiden tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaisten opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin estääkseen verovaroin kustannetun suomalaisen koulutusjärjestelmän väärinkäytökset kansainvälisissä opiskelijarekrytoinneissa.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.
Lue lisää
Lue lisää
