Suomen väestökehitys on ajautunut tilanteeseen, jolle ei löydy vertailukohtaa maan historiasta, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja ja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Hän kuvaa kehitystä suorasanaisesti ja poikkeuksellisen vakavana.
– Kyllä tämä aika katastrofaalinen tilanne on. Suomen historiassa tällaista väestömuutosta ei ole ikinä ollut, mitä viimeisen 10–15 vuoden aikana on ollut, Grönroos sanoo.
Grönroos liittää Suomen tilanteen osaksi laajempaa eurooppalaista kehitystä, jossa väestörakenne muuttuu nopeasti maahanmuuton seurauksena.
– Eurooppaan muuttaa valtavan paljon ihmisiä muista maanosista ja eurooppalaisille on käymässä isossa mittakaavassa sama asia, mitä Pohjois-Amerikan intiaaneille aikanaan kävi.
Pääkaupunkiseudulla muutos näkyy jo arjessa
Nopeimmin väestönmuutos näkyy pääkaupunkiseudulla, jonne maahanmuutto keskittyy.
Grönroosin mukaan kehitys ei näy pelkästään tilastoissa, vaan konkreettisesti asuinalueilla ja kouluissa. Useilla alueilla maahanmuuttajataustainen väestö on jo enemmistönä tai lähellä sitä.
– Kyllä meillä on täällä jo iso määrä ja kasvava määrä alueita, joissa maahanmuuttajat on enemmistönä tai siinä ihan 50 prosentin korvilla.
Erityisen selvästi muutos näkyy nuorissa ikäluokissa. Koulujen oppilaspohjan muutos on herättänyt huolta vanhempien keskuudessa, mikä näkyy käytännön valinnoissa.
– Jos sinä puhut pääkaupunkiseudulla jonkun perheen kanssa, joilla on pieniä lapsia, niin puoluekantaan katsomatta kaikki pohtii sitä, mihin kouluun voi lapsensa laittaa. Ihmiset eivät halua laittaa lapsiaan kouluihin, missä on liikaa maahanmuuttajia, Grönroos sanoo.
”Yhteiskunta alkaa romahtaa pala palalta”
Grönroosin mukaan väestönmuutoksen vaikutukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin – talouteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen luottamukseen.
– Me tiedetään, että hyvin harva maahanmuuttajaryhmä maksaa keskimäärin enemmän veroja kuin käyttää julkisia palveluita. Maahanmuuttajat on taakka veronmaksajalle, hän toteaa.
Samalla hänen mukaansa yhteiskunnan yhtenäisyys alkaa murentua.
– Ihmiset eivät enää tunne olevansa samassa veneessä, kun täällä on liian paljon erilaisia kulttuureja ja maailmankatsomuksia.
Hän varoittaa kehityksen johtavan pitkällä aikavälillä vakaviin seurauksiin.
– Yhteiskunta alkaa pala palalta romahtamaan monikulttuurisuuden myötä.
Muutoksia on tehtävä heti
Grönroos korostaa, että kehityksen suunta ei hänen mukaansa muutu ilman poliittisia päätöksiä – ja kiire on kova.
Hän painottaa, että maahanmuuton nykyinen taso on jo itsessään erittäin korkea.
– Meillähän tällä hetkellä jo tulee viitisenkymmentä tuhatta maahanmuuttajaa karkeasti vuodessa. Tämä kokonaismaahanmuutto Suomeen on jo tätä luokkaa.
Grönroosin mukaan työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuvat lisäysesitykset vievät kehitystä entistä pidemmälle.
– Mitä enemmän tänne tulee ulkomaalaisia, jotka ovat valmiita tekemään työt halvemmalla kuin suomalaiset, niin sitä vähemmän on tarvetta nostaa palkkoja, Grönroos arvioi elinkeinoelämän motiiveja maahanmuuton lobbaamiseen.
Hän kyseenalaistaa myös väitteen, että maahanmuutto olisi välttämätön ratkaisu väestön ikääntymiseen.
– Tuo maahanmuutto ei ole ratkaisu tähän asiaan, mutta se ei ole mikään maailmanloppu, vaikka Suomen väestö hieman laskisikin, Grönroos toteaa.
Lopuksi hän palaa kehityksen pitkän aikavälin vaikutuksiin ja korostaa, että ratkaisut pitäisi tehdä nopeasti.
– Jos ei asialle tehdä jotain, niin nyt syntyvä suomalainen lapsi näkee vielä sen päivän, kun hän on vähemmistönä tässä maassa.
Grönroosin mukaan työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuvat lisäysesitykset vievät kehitystä entistä pidemmälle.
