Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kiisti BBC:n Hardtalk-ohjelman haastattelussa, että puolue olisi tinkinyt linjastaan hallituksessa. Haastattelija Stephen Sackur kysyi Soinilta heti alkuun, onko puolueen vaikeaa kanavoida kansan tyytymättömyyttä, kun se on itse hallituksessa.
– Totta kai. Rooli on erilainen. Mutta politiikan linjan pitäisi pysyä samana. Hallituksessa on kuitenkin parempi mahdollisuus saada linjansa läpi, Soini sanoi.
Olet siis joutunut uhraamaan periaatteistasi pragmatian hyväksi?
– En. Mutta elämme todellisessa maailmassa. Omillaan voi valita itse, mitä sanoo, missä ja miten. Hallituksessa pitää tehdä kompromisseja. Mutta se ei tarkoita, että luopuisi aatteistaan, Soini tähdensi.
Apua annetaan sitä tarvitseville
Haastattelija muisti perussuomalaisten olleen vanhastaan maahanmuuttoa vastaan ja kysyi, miten se istuu hallituksen politiikan kanssa, kun maahanmuuttoaalto alkoi: ”te hyväksyitte sen”. Soini muistutti haastattelijaa eräistä periaatteista:
– Puolueemme, kuten mikä tahansa humaani organisaatio, tuntee huolta kärsivien ja uhattujen ihmisten, naisten ja lasten puolesta. Se ei ole ongelma. Me moitimme muista, taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa. Voit tulla ja mennä Suomessa, jos teet työtä ja voit ansaita elantosi, se on periaate, Soini linjasi.
Emme ole yhden asian liike
Soini muistutti myös, että Suomen toiseksi suurin puolue kattaa politiikan kaikki lajit: emme ole yhden asian liike. Maahanmuutto on toki yksi suuri aihe, jota puolueessa ajetaan.
– On hyvä, että tällaista asiaa ajavat ihmiset toimivat demokraattisen järjestelmän kautta eikä sen ulkopuolella, Soini huomautti.
Soini kiisti painokkaasti, että puolue olisi pettänyt lupauksiaan ottamalla maahanmuuttajia vastaan. Haastattelija muistutti erään kapinallisen vaatineen eroa hallituksesta maahanmuuton vuoksi.
– Hän oli väärässä. Puolueen enemmistö katsoi, että olisi petos lähteä. Kausi kestää neljä vuotta, millaista vastuunkantoa olisi lähteä heti, kun maamme on vaikeassa tilanteessa, Soini kysyi.
– En ole pettänyt yhtään lupaustamme, Soini vastasi toimittajan jatkuvaan tivaamiseen maahanmuuttajien määrästä.
– Katsotaanpa asiaa realistisesti: Saksa otti vastaan 1,1 miljoonaa pakolaista. Se on huikea katastrofi. Mikään maa ei kestä tällaisia lukuja ilman että se vaikuttaa maahan. Se on tosiasia. Tietysti haluamme saada maahanmuuton hallintaan. Nyt Suomi hallitsee tätä tilannetta, Soini vastasi.
Maahanmuutossa palataan kiintiöihin
Soini sanoi Suomen pitävän sanansa uusissa sopimuksissa, joilla pyritään saamaan Turkin kautta tulevaa maahanmuuttoa kuriin. Suomi on jo ottanut vastaan 600 EU:n välittämää pakolaista, yhtenä vain neljän maan joukosta, joka näin on tehnyt. Lupausten pitäminen on Suomen tapa.
Haastattelija tivasi, onko Suomi valmis ottamaan vastaan tuhansia Turkin kiintiöpakolaisia uuden järjestelmän kautta, jossa yhtä Kreikasta Turkkiin palautettua vastaan jaettaisiin yksi pakolainen Turkin leireiltä valikoiden turvapaikan tarpeen perusteella eri EU-maihin.
muutamasta tuhannesta tulijasta, heidät kerätään kokoamispaikoilta ja leireiltä ja me tiedämme, keitä he ovat. He ovat turvapaikan tarpeessa ja tämä on paljon järkevämpää kuin ottaa kymmeniä tuhansia ihmisiä suoraan rajalta, Soini totesi.
Paljonko Suomi sitten varautuu ottamaan pakolaisia? Soinin mukaan kiintiö on nyt 1050. Nouseeko se? Katsotaan, Soini vastasi.
Venäjän rajalla neuvotellaan
Haastattelija sanoi monen maan nähneen aidan ainoaksi keinoksi rajoittaa maahanmuuttoa. Rakentaako Suomi aidan 800 kilometrin pituiselle itärajalleen?
– Ei! Meillä on pitkä perinne neuvottelemisesta Venäjän kanssa. Näin tehtiin jo Neuvostoliiton aikana. Ei aitoja. Mutta tarvitsemme sopimuksen ja hyvän yhteistyön rajaviranomaistemme välille. Näin on taas käynyt, Soini muistutti.
Luotatteko Venäjään, haastattelija kysyi.
– Kyse ei ole luottamuksesta. Emme voi maantieteelle mitään. Venäjä on siellä ja niillä korteilla pelaamme. Olimme 100 vuotta Venäjän suuriruhtinaskunta ja opimme siitä. Venäjän kansa tietää, että puolustamme maatamme kaikissa tilanteissa, Soini kertoi.
Naton ovea pidetään raollaan
Natosta Soini sanoi, että siitä päättää Suomen kansa. Hallitus on päättänyt teettää Nato-selvityksen. Venäjän mahdolliseen painostukseen Soini vastasi näin:
– Olemme itsenäinen kansakunta ja teemme aina itse omat ratkaisumme. Naton oven pitää olla auki, mutta olemme nyt sotilaallisesti liittoutumattomia niin, ettemme ole sotilasliiton jäseniä. Mutta teemme yhteistyötä Naton kanssa ja olemme monissa sotilasoperaatioissa esimerkiksi Libanonissa, Soini kertoi.
Euron pelastus maksanut miljardeja
BBC kysyi myös eurokriisistä. Soinin mukaan se on maksanut miljardeja eikä se ole suinkaan ohi. Puolue ei tingi mistään, vaikka osallistuukin hallituksessa euroalueen kokouksiin, mistä BBC tivasi.
– Meidän täytyy katsoa maamme etua. Hyödyttäisikö ketään, jos huutaisimme lattialla? Minut valittiin kesällä yksimielisesti ja jäsenemme tietävät, että noudatan puolueen ohjelmaa. Se on puolueen linja, Soini paalutti.
Suomessa puuhataan kansanäänestystä euroalueesta lähtemisestä. Soini kertoi taustaksi, ettei Suomen kansa ole saanut äänestää asiasta toisin kuin Ruotsin ja Tanskan kansat. Moni kansalainen tuntee yhä kaunaa tästä.
– Minä en olisi liittynyt euroon. Jos nyt halutaan pois, tehdä Fixit, täytyisi sen taakse saada enemmistö kansasta ja eduskunnasta. Näin ei nyt ole, Soini aprikoi.
Maailma muuttuu, eivät periaatteet
Soini katsoi, ettei puolue kasva kansan vihasta, kuten haastattelija väitti, vaan poliittisista linjauksista ja puolueen pitkästä perinteestä pienviljelijöiden puolueesta.
– Tämä on tausta. Meillä on kaikenlaisia ihmisiä, olemme toiseksi suurin hallituspuolue, Soini korosti.
Katso haastattelu BBC:n sivuilta >
