

Lehtikuva Aris Messinis
Soini kysyi, kylvetäänkö miljardeja Ukrainaankin
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kysyi eduskunnan kyselytunnilla ulkoministeri Erkki Tuomiojalta (sd.), kylvääkö EU miljardeja kuohuvaan Ukrainaan samaan tapaan kuin EU:n omiinkin kriisimaihin.
Soini viittasi talouskomissaari Olli Rehnin (kesk.) lausuntoon, jonka mukaan Ukrainan avuntarve saattaa nousta 25 miljardiin euroon. Soini korosti kannattavansa Ukrainan rauhoittamista, mutta ihmetteli Rehnin lausuntoa. Soini johtaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
25 miljardin paketti?
– Usein tällaisessa kriisitilanteessa tulee helposti lupailtua. Komissaari Olli Rehn on puhunut 25 miljardin euron avuntarpeesta. Eihän tämä niin mene, että yksittäinen komissaari sanoo. Voitteko sanoa, miten tällainen EU-ratkaisu syntyy, Soini kysyi.
Tuomioja vastasi, että Rehn on tarkoittanut todennäköisesti kaikkien tukimuotojen kokonaisarvoa, joka voi olla tuotakin suuruusluokkaa.
– Mutta EU:n omien rahojen käyttö sisältyy 600 miljoonaan euroon. Se sisältyy jo niihin päätöksiin, joita vapaakauppaneuvotteluiden yhteydessä on käyty, eikä mistään suuremmista rahoista ole EU:n budjettivarojen yhteydessä ole kyse, Tuomioja korosti.
Hän toivoi myös Venäjän osallistuvan Ukrainan talkoisiin. Hän huomautti myös, että rahoitusten ongelmat ovat ymmärrettäviä maassa, jonka luottoluokitus sijoittuu roskalainaluokkaan.
Mikä opposition todellinen kannatus?
Soini kysyi vielä, mikä käsitys hallituksella on Ukrainan opposition todellisesta kannatuksesta kansan keskuudessa, kun se on kovin hajanainen ja ympäri Ukrainaa liikkuu erilaisia väkivaltapartioita. Ja mikä on USA:n rooli ja suhtautuminen oppositioon?
– Mikä on käsityksenne tämän ilman vaaleja muodostetun hallituksen edustavuudesta ja todellisesta tuesta kansan keskuudessa?
Tuomioja sanoi USA:n asenteen näkyneen erilaisina lausuntoina. USA on myös merkittävä toimija erilaisten apupakettien rakentajana. Hän korosti, että hallituksen valitsi vaaleilla valittu parlamentti. Vaikka parlamentin valinta ei tapahtunut aivan täydellisesti, niin tarkkailijoiden mukaan kuitenkin riittävän hyvin ja se on tarpeeksi edustava, joten myös hallitusta voi pitää laillisena ja pätevänä. Tärkeää on, että todellista valtaa käyttää hallitus, eivätkä mitkään epämuodolliset ryhmät.
Keskustan Mari Kiviniemi kysyi vielä, mihin ovat kadonneet Ukrainasta hävinneet 57 miljardin euron talletukset? Tuomioija vastasi, ettei näistä ole vielä näyttöjä, mutta rahoja oli hävinnyt jo edelliseltä ja sitä edeltäneeltä hallitukselta. Rahojen löytymisellä olisi suuri vaikutus Ukrainan tämänhetkisen kriisin ratkaisussa, Tuomioja vastasi.
Puolustusministeri Carl Haglund totesi ottavansa Ukrainan tilanteen rauhanomaisen ratkaisun esille maanantaina Venäjän puolustusministeri Sergei Soigun kanssa Pietarissa, ellei tämä säännölliseen tapaamiskiertoon sisältyvä tapaaminen peruunnu.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.