

Kuvakaappaus, MTV3
Soini Trumpin valinnasta: Kansa tuntee, ettei eliitti kuuntele heitä
Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) arvioi, että USA elää nyt pari kuukautta käymistilassa, jos Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi toteutuu. Hän arvioi tilannetta aamulla MTV3:n vaalistudiossa.
Soini pitää Donald Trumpia vaikeammin ennakoitavana päättäjänä kuin Hillary Clintonia, mutta ei kuitenkaan usko kovin dramaattisiin muutoksiin. Vaikka sitäkään ei tiedä vielä.
– Yhdysvalloissa syklit ovat nopeita. 1-2 vuoden kuluttua voimme nähdä, miten käy, Soini arvioi.
Trump sai kansan äänestämään
Soini piti Trumpin hyvänä puolena sitä, että hän on saanut ihmiset äänestämään. Jokainen ääni on saman arvoinen. Hän muistutti hyvästä peruslinjasta, että antaa ihmisten äänestää ja sopeutukoot poliitikot siihen, eikä päinvastoin.
Jos jokin muuttuu, niin todennäköisesti kauppapolitiikka. Siitä on Trump ainakin puhunut. Trump voi vaikuttaa sekä Aasian että Euroopan kauppaneuvotteluihin, mikä vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeenkin.
– Yhdysvallat on supervalta, Soini muistuttaa.
– Trump huolehtii enemmän oman maan edusta kuin monenkeskisen kaupparyhmän edusta, Soini uskoi.
Kukaan ei hallitse yksin
Soinin mukaan kukaan ei johda suurta maata yksin, eikä edes USA voi kaataa kaikkia kansainvälisen politiikan järjestelyitä. Siispä Trumpin valinta tuskin johtaa niin suureen mullistukseen kuin nyt ehkä tuntuu.
Esimerkiksi suhtautuminen Eurooppaan ja Natoon tuskin muuttuu päälaelleen, vaikka Trump todennäköisesti kehottaakin Eurooppaa ottamaan suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan.
– Kukaan ei hallitse yksin. Trumpin pitää valita hyvät avustajat. Nyt nähdään, osaako Trump tehdä niin – osaako hän hallita, Soini kysyy.
– Tuleeko Trump toimeen esimerkiksi kongressin kanssa, saako hän asioita aikaan? Siitä olemme viisaampia vuoden-kahden kuluttua.
Soini piti USA:n vaaleja liian epämiellyttävinä ja pitkälle menneinä. Nyt nähtiin, etteivät maltilliset saaneet ääntään kuuuluviin. Kun on puhuttu kuplista, nyt muodostui kaksi uutta kuplaa.
– Yleensä on ajateltu, että vaalienkin jälkeen pitää elää. Nyt on sen sijaan puhuttu, että ”kuuluisit vankilaan” tai ”et ole pätevä presidentiksi”.
– Annettaisiin kansan päättää – ja oikeuslaitos päättää myös, Soini toivoi.
Jakautumisella pitkä tausta
Soini korosti, että USA:n jakautumisella on pidemmän aikavälin perusteet. Gallupien tekijöiltä hän ottaisi mielellään 30 prosenttia palkkiosta pois, niin pahasti ne jälleen heittivät. Soinin mielestä nyt nähtiin myös, ettei toisesta maasta kannata ottaa kantaa toisen maan vaaleihin. Ei hän itsekään ottanut mitään kantaa.
– Mistä johtuu, että kansa tuntee, ettei heitä kuunnella, ettei eliitti kuuntele, Soini aprikoi tulevia tärkeitä tutkimuksen aiheita.
Katso MTV3:n lähetys täältä >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.