LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat liikaa ja yhteinen mittaristo puuttuu. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
Koulujen toimintakulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Turvallinen ja hyvinvoiva kouluympäristö rakennetaan arjen teoilla, luottamuksella ja yhteisellä vastuulla. Pienillä teoilla on suuri vaikutus kokonaisuudessa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jaana Strandman.
– Jokapäiväiset kohtaamiset, selkeät pelisäännöt ja aito vuorovaikutus luovat perustan turvalliselle oppimisympäristölle. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli tämän ilmapiirin rakentamisessa – niin oppilailla, opettajilla kuin huoltajillakin. Kodin ja koulun välisen sillan tulee olla tukeva ja vanhempien tiiviisti mukana lapsen ja nuoren kasvussa.
Rehtori-kansanedustaja Strandmanin mukaan koulu on rehtorinsa näköinen. Opetushenkilöstö tarvitsee tukea ja koulutusta lainsäädännön tuntemuksessa.
– Tällä hetkellä monilta puuttuu riittävä tieto oikeuksista ja velvollisuuksista, mikä heikentää mahdollisuuksia toimia johdonmukaisesti ja turvallisesti. Samalla on tärkeää palauttaa opettajille selkeä auktoriteetti, joka mahdollistaa turvallisen ja oppimista tukevan ilmapiirin ylläpitämisen. Tässä opettajankoulutuksella on merkittävä rooli.
– Nuorten opettajien tulee saada harjoitusta erilaisten vanhempien ja kodin haasteiden kohtaamiseen. Opettajan työtä tehdään persoonalla, ja tämän vahvistamisen tulee olla opettajankoulutuksen yksi tärkeimmistä teemoista, Strandman painottaa.
Strandmanin mielestä koulujen turvallisuustyö kaipaa selkeitä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteereitä.
– Tällä hetkellä koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat suuresti eikä yhteistä mittaristoa turvallisuuden tason arviointiin ole. Strandman painottaa, että tarvitsemme kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat yhdessä arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
– Digitaalinen turvallisuus on olennainen osa nykypäivän koulumaailmaa. Oppilaiden ja henkilöstön tietoturvataidot sekä teknologian turvallinen käyttö on varmistettava osana koulun arkea. Kyberturvallisuus on myös kasvatuksellinen haaste. Koulujen turvallisuus on yhteiskunnan tulevaisuustyötä. Kun rakennamme turvallisia ja hyvinvoivia oppimisympäristöjä, rakennamme samalla vahvempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tämä työ vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea tahtoa toimia lasten ja nuorten parhaaksi, Strandman toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Islam on Suomen alakouluissa toiseksi suurin uskonto. Yhä useampi alakoululainen opiskelee katsomusaineenaan islamia. Uudellamaalla lähes joka kymmenennen alakoululaisen katsomusaine on islam. Vuodesta 1990 lähtien muslimien määrä Suomessa on 160-kertaistunut.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
Espoo kaavailee kieltenopetuksen valinnanvapauden kaventamista peruskouluissa. Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu suunnitelmaa. - Kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, Grönroos sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan suomalaisen koulun kriisistä, jonka taustalla on useita virheellisiä ratkaisuja. Purra kehottaa yleisesti korjauksena vaatimustason nostamista ylöspäin sekä peruuttamista takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on aika peruuttaa takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja pohjan erilaisille jatko-opinnoille. - Rahalla tätä ei ensisijaisesti korjata. Rahan lisääminen on turhaa, jos perustavanlaatuisia korjaustoimia ei tehdä, Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut vastustavat veronmaksajien rahojen syytämistä Gazaan. Perussuomalaiset ovat jättäneet demaripormestari Ilmari Nurmisen avustuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää julkisuuteen noussutta Torniossa palvelukodissa paljastunutta vanhuksen kaltoinkohtelua sietämättömänä julmuutena, jota suomalaisen yhteiskunnan ei tule hyväksyä. - Hoitajien kohdistama väkivalta vanhukseen on tuomittavaa. Tällainen tapaus mustamaalaa vanhustenhoitoa ja myös niitä hyviä hoitajia, joita kuitenkin Suomessa on enemmistö, Juvonen sanoo.
Monesti tuomittu rikollinen työskenteli kotiavustajana ja raiskasi ainakin yhden vanhuksen työssä ollessaan. Irakilaismies ehti jäädä sairauslomallekin, ennen kuin yhteiskunta havahtui rikoksiin. Mies sai vankeustuomion raiskauksesta mutta aiemmistakin tuomioista huolimatta välttyi karkotukselta, koska hänen siteensä Ruotsiin "painoivat enemmän".
Ruotsalainen vasemmistoaktivisti Greta Thunberg on syytteessä niskoittelusta poliisia vastaan. Syyte koskee Helsingissä kesällä 2024 järjestettyä Elokapinan mielenosoitusta, jossa poliisi kantoi mielenosoittajia pois ajoradalta. Vastikään Thunberg on myös jäänyt poliisin haaviin muun muassa Lontoossa.
Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa jouluperinteiden vaalimisen merkityksestä. Asia ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. – Onneksi on perussuomalaiset. Viestimme on, että meidän pitää olla ylpeitä tästä maasta ja sen kulttuurista, arvoista ja ominaisuuksista – meidän pitää puolustaa niitä, Purra sanoo.
Maailmankuulu rahoitusprofessori Alex Edmans kyseenalaistaa Wall Street Journalissa woke-henkisen DEI-liikkeen ydinuskomukset, joiden mukaan monimuotoisuus varsinkin etnisyyden, sukupuolen ja iän suhteen parantaisi automaattisesti yritysten tuloksellisuutta. Vertaisarvioiduista tutkimuksista ei löydy tukea näille DEI-opeille. Edmans kuitenkin peräänkuuluttaa ajattelun monimuotoisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa yritykset voivat hyötyä, jos ne kiinnittävät ulkoisten tekijöiden sijaan huomiota erilaisiin taustoihin mm. koulutuksessa, kokemuksissa ja kognitiivisissa piirteissä. Tällöinkin monimuotoisuuden hyödyt ovat tapauskohtaisia, eikä monimuotoisuutta tulisi pitää yksinkertaisena patenttiratkaisuna.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Suomen Uutiset, perussuomalaisten puoluetoimisto ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivottavat suomalaisille hyvää ja rauhallista joulua.
Lue lisää
Lue lisää
