LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat liikaa ja yhteinen mittaristo puuttuu. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
Koulujen toimintakulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Turvallinen ja hyvinvoiva kouluympäristö rakennetaan arjen teoilla, luottamuksella ja yhteisellä vastuulla. Pienillä teoilla on suuri vaikutus kokonaisuudessa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jaana Strandman.
– Jokapäiväiset kohtaamiset, selkeät pelisäännöt ja aito vuorovaikutus luovat perustan turvalliselle oppimisympäristölle. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli tämän ilmapiirin rakentamisessa – niin oppilailla, opettajilla kuin huoltajillakin. Kodin ja koulun välisen sillan tulee olla tukeva ja vanhempien tiiviisti mukana lapsen ja nuoren kasvussa.
Rehtori-kansanedustaja Strandmanin mukaan koulu on rehtorinsa näköinen. Opetushenkilöstö tarvitsee tukea ja koulutusta lainsäädännön tuntemuksessa.
– Tällä hetkellä monilta puuttuu riittävä tieto oikeuksista ja velvollisuuksista, mikä heikentää mahdollisuuksia toimia johdonmukaisesti ja turvallisesti. Samalla on tärkeää palauttaa opettajille selkeä auktoriteetti, joka mahdollistaa turvallisen ja oppimista tukevan ilmapiirin ylläpitämisen. Tässä opettajankoulutuksella on merkittävä rooli.
– Nuorten opettajien tulee saada harjoitusta erilaisten vanhempien ja kodin haasteiden kohtaamiseen. Opettajan työtä tehdään persoonalla, ja tämän vahvistamisen tulee olla opettajankoulutuksen yksi tärkeimmistä teemoista, Strandman painottaa.
Strandmanin mielestä koulujen turvallisuustyö kaipaa selkeitä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteereitä.
– Tällä hetkellä koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat suuresti eikä yhteistä mittaristoa turvallisuuden tason arviointiin ole. Strandman painottaa, että tarvitsemme kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat yhdessä arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
– Digitaalinen turvallisuus on olennainen osa nykypäivän koulumaailmaa. Oppilaiden ja henkilöstön tietoturvataidot sekä teknologian turvallinen käyttö on varmistettava osana koulun arkea. Kyberturvallisuus on myös kasvatuksellinen haaste. Koulujen turvallisuus on yhteiskunnan tulevaisuustyötä. Kun rakennamme turvallisia ja hyvinvoivia oppimisympäristöjä, rakennamme samalla vahvempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tämä työ vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea tahtoa toimia lasten ja nuorten parhaaksi, Strandman toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Islam on Suomen alakouluissa toiseksi suurin uskonto. Yhä useampi alakoululainen opiskelee katsomusaineenaan islamia. Uudellamaalla lähes joka kymmenennen alakoululaisen katsomusaine on islam. Vuodesta 1990 lähtien muslimien määrä Suomessa on 160-kertaistunut.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
Espoo kaavailee kieltenopetuksen valinnanvapauden kaventamista peruskouluissa. Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu suunnitelmaa. - Kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, Grönroos sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan suomalaisen koulun kriisistä, jonka taustalla on useita virheellisiä ratkaisuja. Purra kehottaa yleisesti korjauksena vaatimustason nostamista ylöspäin sekä peruuttamista takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on aika peruuttaa takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja pohjan erilaisille jatko-opinnoille. - Rahalla tätä ei ensisijaisesti korjata. Rahan lisääminen on turhaa, jos perustavanlaatuisia korjaustoimia ei tehdä, Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
