

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kättelevät tapaamisessaan Ankarassa 13. lokakuuta 2015. Vieressä seisovat presidenttien puolisot, rouva Jenni Haukio (vas.) ja Emine Erdogan. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Turkki eteni kohti demokratiaa, mutta sitten jotain tapahtui – Erdoganinkin neuvonantajana toiminut talousasiantuntija pitää maan tilannetta erittäin synkkänä
Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) haastattelee Koskenkylää.
Youtube, 3 min 46 sek.
Olet ollut Erdoğanin neuvonantajana 2000-luvun alussa. Mikä siellä on mennyt vikaan, eikö ole oppeja kuunnellut, Grönroos kysyy.
– Ehkä hän on vähän kovapäinen, Koskenkylä naurahtaa.
– Turkkihan meinasi kaatua 2002-2003 aikana. Oli sählinkiä ja vallankaappauksia. Erdoğan islamistinen puolue AKP laillistettiin. Hän vaikutti pitkään järkevältä, toimi aiemmin Istambulin pormestarina. Politiikka alkoi selvästi parantua. Siellä oli myös paha pankkikriisi, mutta selvisivät siitä. Näytti siltä, että Turkista tulee ihan kunnon demokraattinen maa.
Koskenkylän mukaan turkkilasiset ottivat asiantuntijoiden neuvoista vaarin, ja maa lähti oikeaan suuntaan.
– Tunnusluvut olivat pitkään hyviä. Vaihtotase alkoi olla tasapainossa, alijäämä ja inflaatio saatiin kuriin.
– Erdoğaniin suhtauduttiin lännessä myönteisesti. Mutta sitten jotain alkoin mennä pieleen. Tämä kehitys alkoi siitä, kun hän sai olla kaksi kautta pääministerinä, eikä sitten halunnutkaan luopua vallasta. Hän vei suurin piirtein väkisin läpi perustuslain muutoksen, jossa kaikki valta siirretään presidentille. Sen jälkeen hän aloitti uuden valtakauden presidenttinä.
Missä tilanteessa nyt ollaan?
– Kansainvälisiä lehtiä seuraamalla näyttää siltä, että hän haaveilee Ottomaanien suurvallasta. Erdoğan on yrittänyt pönkittää valtaansa rajulla ylivelkaantumisella, mutta talous on romahtanut.
– Vaalit ovat Turkissa melko hyvin toimineet, mutta ei Erdoğan ole 70 prosentin kannatuslukuihin yltänyt.
Koskenkylä muistuttaa perustuslain muutoksen meni läpi lähes tasatuloksella.
Voiko Turkin heikko taloustilanne heijastua Suomeen asti?
– Turkin BKT ei ole kovin suuri, Ihmisiä on 80 miljoonaa. ei sieltä tänne paljon heijastu. Yleinen näkemys on, etteivät kriisi leviä, mutta pahoin pelkään, että maa ei itse pääse jaloilleen, ja että tulee sotilaallista ongelmaa. Sekä sitä, että jos eivät pysty pidättelemään maan läpi tulevia pakolaisia.
– Sukulaisten suosimista, nepotismia on armeijan johdossa, talousministerinä ja keskuspankissa on kaikenlaisia vävyjä ja lähisukulaisia. Ei ole ollut toivoa minkäänlaisesta järkevästä linjasta. Inflaatio on aivan kamalan korkea, Erdogan vastustaa korkojen nostamista. Ei ole mitään merkkiäkään siitä, että maa selviäisi.
– Sitten se vasta häiriö tulee, jos maa joutuu velkasaneeraukseen eikä saa enää luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta. Sanotaan niin päin, että riski on ennen muuta poliittinen. Olen erittäin synkkä Turkin suhteen, enkä näe valoa tunnelissa. Myös epädemokraattisuus on valtavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.