

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kättelevät tapaamisessaan Ankarassa 13. lokakuuta 2015. Vieressä seisovat presidenttien puolisot, rouva Jenni Haukio (vas.) ja Emine Erdogan. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Turkki eteni kohti demokratiaa, mutta sitten jotain tapahtui – Erdoganinkin neuvonantajana toiminut talousasiantuntija pitää maan tilannetta erittäin synkkänä
Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) haastattelee Koskenkylää.
Youtube, 3 min 46 sek.
Olet ollut Erdoğanin neuvonantajana 2000-luvun alussa. Mikä siellä on mennyt vikaan, eikö ole oppeja kuunnellut, Grönroos kysyy.
– Ehkä hän on vähän kovapäinen, Koskenkylä naurahtaa.
– Turkkihan meinasi kaatua 2002-2003 aikana. Oli sählinkiä ja vallankaappauksia. Erdoğan islamistinen puolue AKP laillistettiin. Hän vaikutti pitkään järkevältä, toimi aiemmin Istambulin pormestarina. Politiikka alkoi selvästi parantua. Siellä oli myös paha pankkikriisi, mutta selvisivät siitä. Näytti siltä, että Turkista tulee ihan kunnon demokraattinen maa.
Koskenkylän mukaan turkkilasiset ottivat asiantuntijoiden neuvoista vaarin, ja maa lähti oikeaan suuntaan.
– Tunnusluvut olivat pitkään hyviä. Vaihtotase alkoi olla tasapainossa, alijäämä ja inflaatio saatiin kuriin.
– Erdoğaniin suhtauduttiin lännessä myönteisesti. Mutta sitten jotain alkoin mennä pieleen. Tämä kehitys alkoi siitä, kun hän sai olla kaksi kautta pääministerinä, eikä sitten halunnutkaan luopua vallasta. Hän vei suurin piirtein väkisin läpi perustuslain muutoksen, jossa kaikki valta siirretään presidentille. Sen jälkeen hän aloitti uuden valtakauden presidenttinä.
Missä tilanteessa nyt ollaan?
– Kansainvälisiä lehtiä seuraamalla näyttää siltä, että hän haaveilee Ottomaanien suurvallasta. Erdoğan on yrittänyt pönkittää valtaansa rajulla ylivelkaantumisella, mutta talous on romahtanut.
– Vaalit ovat Turkissa melko hyvin toimineet, mutta ei Erdoğan ole 70 prosentin kannatuslukuihin yltänyt.
Koskenkylä muistuttaa perustuslain muutoksen meni läpi lähes tasatuloksella.
Voiko Turkin heikko taloustilanne heijastua Suomeen asti?
– Turkin BKT ei ole kovin suuri, Ihmisiä on 80 miljoonaa. ei sieltä tänne paljon heijastu. Yleinen näkemys on, etteivät kriisi leviä, mutta pahoin pelkään, että maa ei itse pääse jaloilleen, ja että tulee sotilaallista ongelmaa. Sekä sitä, että jos eivät pysty pidättelemään maan läpi tulevia pakolaisia.
– Sukulaisten suosimista, nepotismia on armeijan johdossa, talousministerinä ja keskuspankissa on kaikenlaisia vävyjä ja lähisukulaisia. Ei ole ollut toivoa minkäänlaisesta järkevästä linjasta. Inflaatio on aivan kamalan korkea, Erdogan vastustaa korkojen nostamista. Ei ole mitään merkkiäkään siitä, että maa selviäisi.
– Sitten se vasta häiriö tulee, jos maa joutuu velkasaneeraukseen eikä saa enää luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta. Sanotaan niin päin, että riski on ennen muuta poliittinen. Olen erittäin synkkä Turkin suhteen, enkä näe valoa tunnelissa. Myös epädemokraattisuus on valtavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.