

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kättelevät tapaamisessaan Ankarassa 13. lokakuuta 2015. Vieressä seisovat presidenttien puolisot, rouva Jenni Haukio (vas.) ja Emine Erdogan. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Turkki eteni kohti demokratiaa, mutta sitten jotain tapahtui – Erdoganinkin neuvonantajana toiminut talousasiantuntija pitää maan tilannetta erittäin synkkänä
Heikki Koskenkylä on 2000-luvun alkupuolella Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantajana. Maassa oli tuolloinkin kriisi, mutta siitä selvittiin ja kehitys näytti pitkään hyvältä. Viime aikoina Turkki on ajautunut syvään kriisiin. Koskenkylän mukaan maan tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) haastattelee Koskenkylää.
Youtube, 3 min 46 sek.
Olet ollut Erdoğanin neuvonantajana 2000-luvun alussa. Mikä siellä on mennyt vikaan, eikö ole oppeja kuunnellut, Grönroos kysyy.
– Ehkä hän on vähän kovapäinen, Koskenkylä naurahtaa.
– Turkkihan meinasi kaatua 2002-2003 aikana. Oli sählinkiä ja vallankaappauksia. Erdoğan islamistinen puolue AKP laillistettiin. Hän vaikutti pitkään järkevältä, toimi aiemmin Istambulin pormestarina. Politiikka alkoi selvästi parantua. Siellä oli myös paha pankkikriisi, mutta selvisivät siitä. Näytti siltä, että Turkista tulee ihan kunnon demokraattinen maa.
Koskenkylän mukaan turkkilasiset ottivat asiantuntijoiden neuvoista vaarin, ja maa lähti oikeaan suuntaan.
– Tunnusluvut olivat pitkään hyviä. Vaihtotase alkoi olla tasapainossa, alijäämä ja inflaatio saatiin kuriin.
– Erdoğaniin suhtauduttiin lännessä myönteisesti. Mutta sitten jotain alkoin mennä pieleen. Tämä kehitys alkoi siitä, kun hän sai olla kaksi kautta pääministerinä, eikä sitten halunnutkaan luopua vallasta. Hän vei suurin piirtein väkisin läpi perustuslain muutoksen, jossa kaikki valta siirretään presidentille. Sen jälkeen hän aloitti uuden valtakauden presidenttinä.
Missä tilanteessa nyt ollaan?
– Kansainvälisiä lehtiä seuraamalla näyttää siltä, että hän haaveilee Ottomaanien suurvallasta. Erdoğan on yrittänyt pönkittää valtaansa rajulla ylivelkaantumisella, mutta talous on romahtanut.
– Vaalit ovat Turkissa melko hyvin toimineet, mutta ei Erdoğan ole 70 prosentin kannatuslukuihin yltänyt.
Koskenkylä muistuttaa perustuslain muutoksen meni läpi lähes tasatuloksella.
Voiko Turkin heikko taloustilanne heijastua Suomeen asti?
– Turkin BKT ei ole kovin suuri, Ihmisiä on 80 miljoonaa. ei sieltä tänne paljon heijastu. Yleinen näkemys on, etteivät kriisi leviä, mutta pahoin pelkään, että maa ei itse pääse jaloilleen, ja että tulee sotilaallista ongelmaa. Sekä sitä, että jos eivät pysty pidättelemään maan läpi tulevia pakolaisia.
– Sukulaisten suosimista, nepotismia on armeijan johdossa, talousministerinä ja keskuspankissa on kaikenlaisia vävyjä ja lähisukulaisia. Ei ole ollut toivoa minkäänlaisesta järkevästä linjasta. Inflaatio on aivan kamalan korkea, Erdogan vastustaa korkojen nostamista. Ei ole mitään merkkiäkään siitä, että maa selviäisi.
– Sitten se vasta häiriö tulee, jos maa joutuu velkasaneeraukseen eikä saa enää luottoa kansainvälisiltä luottomarkkinoilta. Sanotaan niin päin, että riski on ennen muuta poliittinen. Olen erittäin synkkä Turkin suhteen, enkä näe valoa tunnelissa. Myös epädemokraattisuus on valtavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.















