

Viikon 14/2025 luetuin
Tynkkynen: ”On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
”Demokratiassa kansa päättää siitä, kuka heitä edustaa. Jos tuomioistuin olisi aikanaan yrittänyt määrätä, etten minä voisi asettua vaaleissa ehdolle, olisi käytännössä 34 000 ihmisen ääni mitätöity. En todellakaan puolusta Le Penin toimia, sillä juuri kyseistä toimintaa olen tänne lähtenyt kitkemään. Mutta samaan aikaan on tehtävä selväksi, että vallan kolmijakoa ei tule murtaa: oikeuslaitos ei voi päättää vaaliehdokkaista”, Sebastian Tynkkynen kirjoittaa.
Tynkkysen mukaan vain kansalla on terveessä demokratiassa oikeus päättää, kuka heitä edustaa.
Marine Le Pen tuomittiin maanantaina neljän vuoden vankeuteen ja viiden vuoden vaalikieltoon kavalluksesta. Tuomio liittyy EU-varojen väärinkäyttöön, jossa Le Penin johtama Kansallinen liittouma perusti valevirkoja EU-parlamenttiin. Avustajat työskentelivät todellisuudessa puolueelle Ranskassa, ja kavallettujen varojen määrä oli 2,9 miljoonaa euroa.
Le Pen on kiistänyt syytteet ja väittänyt oikeudenkäynnin olevan poliittisesti motivoitu yritys estää hänen uransa, erityisesti hänen pyrkimyksensä Ranskan presidentiksi. Hän aikoo valittaa tuomiosta. Tapaus on herättänyt laajaa huomiota maailmalla.
Pitkäaikainen meppi Eija-Riitta Korhola (kd, ex-kok.) kommentoi tapausta nasevasti: ”Kommunismin ABC: Kehitetään niin vaikeaselkoisia kieltoja, ettei kukaan niitä noudata ja on itse asiassa maan tapa viis veisata niistä. Kun jostakusta halutaan eroon, osoitetaan väärinkäytös. Käytännössä tehtävissä kenelle tahansa. Totean tämän pitkäaikaisella tarkkailulla.”
Korhola jatkaa: ”En missään vaiheessa puolusta ketään. Kysymys on enemminkin siitä, että kun sääntöjen tulkitseminen on ollut erittäin luovaa jokaisella poliittisella suunnalla, vain integraatioon kriittisesti suhtautuvat otetaan luuppiin. Myös jotkut suomalaiset ovat aiemmin menetelleet samoin.”
Entä Käänne-festivaali?
Tynkkynen nostaa esille toisen tapauksen, joka niin ikään liittyy EU-varojen käyttöön:
”Sitten tähän toiseen ongelmaan, mikä ei sekään ole vähäpätöinen. EU-rahoitusta on maksettu vääriin kohteisiin sekä puolueiden kotimaan politiikkaan ja rahankäyttö on ollut myös tehotonta jättipalkkojen vuoksi. On esimerkiksi vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan.”
Tynkkynen muistuttaa Iltalehden uutisesta 5.12.2024. Siinä “Andersson kuvasi Käänne-festivaalia tärkeimmäksi kotimaan politiikan projektikseen tulevina vuosina. Festivaalin rahoitukseen hän käyttää mepin viestintäavustustaan.”
Tynkkynen jatkaa: ”Europarlamentin myöntämä rahoitus on tarkoitettu nimenomaan EU-työhön, ei kanavaksi lisärahoittaa kotimaan politiikkaa, kuten Andersson nyt teki. Saatavilla on myös Käänne-festarin ohjelmakartta ja siitäkin käy selvästi ilmi, että EU-rahoja ei ole käytetty EU-tapahtumaan vaan kotimaan politiikan rahoittamiseen. Jokainen voi itse lukea tuon ohjelman läpi.”
Festivaalin etusivulla kuvataan EU-rahoitetun tapahtuman tarkoitusta: “KÄÄNNE on kaikille avoin, uusi ja ainutlaatuinen politiikan ja kulttuurin festivaali, joka haluaa luoda oikeistopolitiikan kurjistamalle Suomelle uuden suunnan.”
Eija-Riitta Korhola ottaa kantaa myös Li Anderssonin tapaukseen. Hän arvelee Anderssonin toimineen hyvässä uskossa: ”Tynkkynen nostaa nykyisistä mepeistä esiin Li Anderssonin, joka on käyttänyt inforahoja sääntöjen vastaisesti. Oletan että hyvässä uskossa. Tätä tarkoitin sääntöjen vaikeaselkoisuudella. Säännöt kyllä ovat mutta niitä tulkitaan yleisesti pyöreästi ja ollaan tiukkoja vain ”joskus”.”
Demokratiassa kansa päättää siitä, kuka heitä edustaa.
— Sebastian Tynkkynen MEP 🇫🇮 (@SebastianTyne) March 31, 2025
Jos tuomioistuin olisi aikanaan yrittänyt määrätä, etten minä voisi asettua vaaleissa ehdolle, olisi käytännössä 34 000 ihmisen ääni mitätöity.
En todellakaan puolusta Le Penin toimia, sillä juuri kyseistä toimintaa olen… pic.twitter.com/pLDGkXcHvQ
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.