
Valtionvarainministeri, puheenjohtaja Riikka Purra Tähtitorninmäellä itsenäisyyspäivänä 6.12.2024 pitämässä lippupuhetta. / LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan: ”Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin”
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Purran puhe kuului seuraavasti:
Hieman yli 85 vuotta sitten, kuulaana lokakuisena päivänä, täältä Helsingistä lähti juna, joka kuljetti vakavailmeisiä miehiä. Miesten lähtöpaikka oli Vallilan vanha tavara-asema, muutama kilometri täältä Tähtitorninmäeltä. Legendan mukaan matkaan lähdettiin Harjun ruumishuoneelta, ja määränpää oli Kuolemanjärvi Karjalan kannaksella.
Historiantutkimus on sittemmin osoittanut, että tässä legendassa oli tiettyä liioittelua, ja tarinan yksityiskohtia on jälkikäteen väritetty. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi kunniakasta perintöä, jonka nämä junan kuljettamat miehet kotimaansa historiaan omilla teoillaan kirjoituttivat. He olivat osa Jalkaväkirykmentti 11:tä, joka pian opittiin tuntemaan maineikkaana Ässä-rykmenttinä.
Vastaavia joukko-osastoja lähti syksyllä 1939 tietysti monelta muultakin paikkakunnalta. Talvisodan historiaan ovat jääneet esimerkiksi Kemijärven, Suomussalmen, Tolvajärven, Kollaan ja monen muun paikkakunnan taistelut. Helsingistä lähteneen Ässä-rykmentin tarina on kuitenkin mainitsemisen arvoinen, sillä tämän joukko-osaston vaiheissa kiteytyi ehkä kaikkein kirkkaimpana se, minkä me jälkipolvet olemme myöhemmin oppineet tuntemaan talvisodan henkenä.
Ässä-rykmentti muodostettiin “Kurvin kundeista”, eli pääosin Sörnäisten, Vallilan, Harjun ja Kallion työläiskaupunginosien miehistä. Osa heistä tuli erittäin vaatimattomista oloista, ja monen miehen suvussa eli tuoreessa muistissa sisällissodan katkeruutta herättäneet tapahtumat. Mukana joukossa oli myös porvarillisten ammattien edustajia, muun muassa Norssin yliopettaja ja kouluhallituksen opetusneuvos sekä ruotsinkielisiä maanviljelijöitä itäiseltä Uudeltamaalta.
Sodan töissä nämä miehet pitivät lujasti yhtä. Maineensa he loivat ankarissa taisteluissa Kannaksella sekä sodan loppuvaiheessa Viipurinlahdella. Rauhan tultua Ässän miehet olivat lisäksi ensimmäisten joukossa perustamassa aseveliyhdistyksiä, jotka tukivat sotaleskiksi ja sotaorvoiksi jääneiden perheitä ja auttoivat entisiä taistelutovereita löytämään työtä.

Lippu laitetaan salkoon itsenäisyyspäivän lipunnostossa Tähtitorninmäellä Helsingissä 6. joulukuuta 2024. LEHTIKUVA
Tällaiset yhdistykset olivat oman aikansa kansalaisyhteiskunnan perusta. Ne auttoivat apua tarvitsevia, kun sodan köyhdyttämä valtio oli pakotettu suuntaamaan niukat resurssinsa rauhan ja turvallisuuden varjeluun.
Historia ei toista itseään sellaisenaan, eikä nykyhetkelle ole syytä hakea suoria vertauksia menneisyydestä. Kuitenkin Jalkaväkirykmentti 11:n vaiheissa ilmentyy monia sellaisia seikkoja, joista me jälkipolvet voimme ottaa vaarin.
Ässäläisten ponnistelu sodan ja rauhan aikana kertoo siitä, kuinka äärettömän suureksi arvoksi kansakunnan vapaus on meillä Suomessa aina korotettu. Vanha sanonta “oma tupa, oma lupa” läpäisee yhteistä kulttuuriperintöämme.
Samoin veteraanien perintö osoittaa, kuinka arvot eivät ole abstrakteja, vain juhlapuheissa ja julistuksissa esiintyviä olioita, vaan elämäämme ja päämääriämme konkreettisesti ohjaavia viittoja. Arvot saavat sisältönsä vain siinä jokapäiväisessä työssä ja ponnistelussa, jota me kukin omassa arjessamme teemme. Vanhan laulun mukaan viljavainio kasvaa kyntäjälle, ja arvo työnsä täyttäjälle.
Myös nykypäivänä meidän on kamppailtava, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin. Vahvojen on tehtävä työtä, jotta myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voisivat kantaa myöhemmin itse itseään.
Tänäkin päivänä sodan ja kriisien pitkät varjot koskettavat meitä Suomessa. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan jatkuu, ja lukuisat ukrainalaiset joutuvat tänäkin talvena selviytymään kylmissä, usein sähköttömissä kodeissa. Emme saa unohtaa Ukrainaa, jonka selviytyminen on myös oman kansallisen pärjäämisemme yksi lähtökohta.
Tänään juhliessamme omaa 107-vuotiasta itsenäistä kansakuntaamme meillä on kuitenkin myös syytä onnitella itseämme. Ässä-rykmentin ja useiden muiden sotiemme veteraanien ja lottien tekemän uhrauksen ansiosta me olemme saaneet rakentaa maatamme rauhan oloissa jo 80 vuoden ajan.
Omalta osaltani on ilo ja kunnia saada työskennellä tämän kansakunnan eteen. Yhtäläinen kunnia oli saada pitää tämä puhe tässä vapaassa isänmaassa ja maailman kauneimmalla äidinkielellä.
Kiitos ja hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!
RIIKKA PURRA
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.