Ajetaanko Suomeen kaksia työmarkkinoita?

EVA:n suorittama tutkimus väittää, että maahanmuutto Suomeen pitäisi kaksinkertaistaa työmarkkinoiden turvaamiseksi. Väite on erikoinen sikäli, että Suomessa on koko ajan kasvava melkein puolen miljoonan työttömän armeija, ja Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien työttömyysaste on kaksi kertaa kantaväestöä korkeampi. Työmiehen tuumaustunnilla kysyttiin, ollaanko Suomeen luomassa järjestelmää, jossa omat duunarit pannaan kortistoon ja otetaan matalapalkkaiset maahanmuuttajat tilalle.

– EVA:n tutkimukseen liittyy useita ongelmia. Siinä muun muassa käsitellään maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena eikä erotella työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa, joiden ovat hyvin erilaisia asioita. Kun otetaan huomioon, että maahanmuuttajien työttömyysaste on 25 prosenttia ja suomalaisten 12 prosenttia, tuntuu EVA:n väite erikoiselta, sanoo Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

– Tutkimuksessa on varmaan ajettu takaa sitä, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä työvoimareservi kokonaisuudessaan kasvaa, mikä varmaan pitää paikkansa – mutta hintana on se, että työttömien määrä kasvaa todella huimasti.

”Halpatyövoimapula”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Lindström peräänkuuluttaa EVA:n ja EK:n motiiveja julistaa, että Suomeen tarvitaan lisää maahanmuuttoa työvoimareservin kasvattamiseksi, vaikka meillä on jo 400 000 työtöntä.

– Ei meillä ole työvoimapulaa, meillä on halpatyövoimapula. EVA:n raportissa omat työttömät nähdään ongelmana, vaikka juuri heidän työllistämiseensä ja kuntouttamiseensa pitäisi panostaa. Kansallisuus ei saa olla palkan määräytymisen peruste. Raportista tulee sellainen olo, että Suomeen ollaan ajamassa kaksia työmarkkinoita, ja sitä me emme tule missään nimessä hyväksymään, Lindström painottaa.

Maahanmuuton perustuttava
kansalliseen hyötyyn

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (kuvassa) esittää perussuomalaisia vaihtoehtoja Suomen talouden kurssin kääntämiseksi. Maahanmuuttopolitiikan pitää perustua kansallisiin hyötynäkökohtiin, ei idealistiseen maailmojensyleilyyn. Avokätinen hyvinvointivaltio ja avoimet rajat eivät ole yhteensovitettavissa. Siirtolaisuus on yhtä vanha asia kuin yhteiskuntakin, ja aina sitä on pyritty hallitsemaan.

– Perheenyhdistämispolitiikka pitää ottaa uudelleen pohdittavaksi, samoin se, onko pakolaiskiintiöjärjestelmän ylläpitäminen enää taloudellisesti järkevää. Suomalaisia työnantajia pitää rohkaista palkkaamaan suomalaisia työttömiä tai työttömiä maahanmuuttajanuoria, joita Suomessa jo asuu runsaasti, joten heitä ei tarvitse lähteä hakemaan rajojen ulkopuolelta, Slunga-Poutsalo painottaa.

Slunga-Poutsalon mielestä Suomen kansalaisuuden ei pitäisi olla itsestäänselvyys, vaan palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Kehitysyhteistyö ei perussuomalaisen näkemyksen mukaan kuulu valtion ydintoimintoihin.

– Lähtökohtana pitää olla se, että pakolaisiksi lähteneet ihmiset palaavat koteihinsa heti, kun olosuhteet sen sallivat.