Akatemiaprofessori: Hallituksen sote-tavoite on laiton
Hallitus pyrkii riistämään keskuskaupunkien kehyskunnilta oikeuden järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Aie on isossa ristiriidassa perustuslain kanssa, sanoo valtiosääntöoikeuden asiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.
– Kunnat ja kuntalaiset laitetaan keskenään eriarvoiseen asemaan perusteella, jolla ei mielestäni ole mitään tekemistä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistarpeen kanssa, Tuori sanoo keskustan Suomenmaassa.
Kokoomuksen Petteri Orvon johtama koordinaatioryhmä linjasi, että vähintään 20 000 asukkaan kunnille jää oikeus järjestää perustason sote-palvelut, kuten terveyskeskukset, päivähoidon ja vanhainkodit. Keskuskaupunkeja, kuten Tamperetta, Turkua ja Lahtea, ympäroiville kehyskunnille ei mahdollisuutta automaattisesti anneta.
Kymmenkunta isoa kehyskuntaa joutuu sijaintinsa takia hankkimaan palvelut isäntäkuntana toimivalta keskuskaupungilta. Tuori korostaa, että eriarvoistamiseen pitäisi löytyä syy sote-palveluiden hoitamisesta, ei hallituksen muista tavoitteista.
PS VERKKOTOIMITUS
Lue myös
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?
Kansanedustaja Miko Bergbom viittasi puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Kauppalehden artikkeliin, jossa kerrotaan Nokian Renkaiden erittäin nopeasti toteutuneesta 650 miljoonan euron investoinnista Romaniaan.