Ruotsin politiikka on keskustelevaa ja erityisen keskustelevaa se on heinäkuun alun Almedalen-viikolla Gotlannissa. Erilaisia tilaisuuksia on tuhansia ja kaikki politiikan silmäätekevät ovat paidan ylänappi auki paikalla. Sunnuntaina päättyneissä turinoissa keskusteluttivat erityisesti lähestyvät vaalit ja Ruotsin yhteiskunnan turvallisuus, niin maan rajojen sisällä kuin sen ulkopuolella.
Tapahtumain runsaudesta ja toimittajain vähäisyydestä johtuen mielenkiintoisimmaksi tekniseksi ilmiöksi Almedalen-viikossa nousee se, että lähes kaikkia tilaisuuksia voi seurata suorana verkossa ja ne löytyvät tallennettuina medioiden sivuilta. Siinäpä se sitten onkin, lähetyksiä ei juuri pureta. Tukka pystyssä ja silmät kiiluen tehtyä analyysia on, mutta niukasti. Kokonaisuus jää erilaisten äänten sekamelskaksi, josta Erkkikään ei ota lopullisen selvää.
Poliitikot ovat Ruotsissa pakolaisvyöryn myötä heränneet siihen, että yhteiskunta menee menojaan ja virkamiehet sekä poliitikot seuraavat silmät pyöreinä, mitä maassa tapahtuu. Sosiaalinen media ja yksityiset huutavat äänet somen korvessa ovat kuitenkin saaneet jopa pääministeri Stefan Löfvenin lotkauttamaan korvaansa kansankodin hädälle: Maassa on lähiöitä, jotka muistuttavat enemmän maailman kriisipesäkkeitä kuin pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Almedalenissa kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että asialle pitää tehdä jotakin.
Mutta mitä pitäisi tehdä ja kenen kanssa, se onkin sitten jo hankalampaa. Runsaan vuoden kuluttua pidettävät valtiopäivävaalit ovat kaikkien ajatuksissa, mutta ääneen niistä lausutaan kovin vähän. Uuteen hallitukseen on tunkua ja kumppaneita etsitään jo nyt. Ruotsin maltillinen kokoomus on menettänyt ääniä keskustalle ja ruotsidemokraatit on noussut keväällä Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi heti sosiaalidemokraattien jälkeen.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoittikin Aftonbladet-median haastattelussa, että hänen ja keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööfin lähimmät avustajat ovat tavanneet ja keskustelleet asioista. Kuten Ruotsissa on tapana.
Erityisen kiinnostavaksi Ruotsin poliittisen tilanteen tekee Almedalenin jälkeen se, että ruotsidemokraatit ilmoittaa nyt olevansa työväenpuolue. Mallia on ilmeisesti haettu Suomen kokoomukselta.
Sosiaali- ja ruotsidemokraatit pystyisivät näillä näkymin muodostamaan yhdessä työväen enemmistöhallituksen syksyn 2018 vaalien jälkeen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
