Portugalin presidentti kieltäytyi nimittämästä parlamentin jo hyväksymää vasemmistohallitusta ”antieuroopppalaisuuden” takia. Uudeksi pääministeriksi nimitettiin sama kuin aiemmin ja nyt maa on vaarassa ajautua hallituskriisiin.

Portugalin parlamenttivaalit 4. lokakuuta päättyivät epäselvään lopputulokseen. Eurokriisistä seuranneeseen säästökuuriin ja valtapuolueiden korruptioskandaaleihin kyllästyneet äänestäjät siirsivät kannatustaan hallituspuolueilta EU- ja euroskeptiselle vasemmistolle.

Vaaleissa menestynyt vasemmistopuolue PS ilmoitti vaalien jälkeen, ettei se halua muodostaa hallitusta radikaalin vasemmiston ja kommunistien kanssa, vaan tähtäisi ennemmin hallitusyhteistyöhön keskustaoikeiston ja sosialidemokraattien kanssa. PS:n Antonio Costan neuvottelut sateenkaarihallituksesta ajoivat kuitenkin karille, minkä jälkeen vasemmisto sai soviteltua erimielisyytensä. Lokakuun puolessavälissä vasemmiston, radikaalivasemmiston ja kommunistien enemmistöhallituksen pohja oli sovittu. Parlamentti, jossa kaavaillulla hallituspohjalla oli enemmistö paikoista, antoi hyväksyntänsä uudelle hallitukselle.

Presidentti esti vasemmistohallituksen

Portugalin presidentti Cavaco Silva, sosialidemokraattisen puolueen entinen johtaja ja maan pitkäaikainen pääministeri, ei kuitenkaan suostunut antamaan hyväksyntäänsä vasemmistohallitukselle. Silva nimitti viime torstaina maata viime vaalikaudella hallinneen keskustaoikeiston Passos Coelhon uudelleen pääministeriksi ja maata johtaa nyt hallitus, jolla on vain 38,6 prosenttia parlamenttipaikoista.

PS:n Antonio Costa raivostui ja piti hallituksen nimittämistä ”ajanhukkana”. Vasemmalla uskottiin Financial Timesin mukaan parlamentin kaatavan hallituksen ”viikossa, korkeintaan puolessatoista”.

Presidentti Silvan televisioitu puhe oli sekä FT:n että The Telegraphin mielestä yritys saada PS:n rivejä rakoilemaan, että he äänestäisivät hallituksen luottamuksen puolesta. Puheen sisältö on paljastava:

”Neljänkymmenen demokratian vuoden aikana yksikään hallitus Portugalissa ei ole ollut riippuvainen antieurooppalaisista voimista – eli voimien, jotka ovat kampanjoineet Lissabonin, fiscal compact- sekä vakaus- ja kasvusopimuksien kaatamisella, rahaliiton purkamisella, Portugalin euroerolla sekä Naton hajottamisella.”

”Sen jälkeen kun olemme tehneet raskaan ohjelman suurine uhrauksineen talousavun varmistamiseksi, velvollisuuteni on perustuslaillisen valtani puitteissa tehdä kaikkeni estääkseni väärien signaalien lähettämisen finanssi-instituutioille, sijoittajille ja markkinoille.”

The Telegraph muistuttaa, että Portugalin perustuslain puitteissa maassa ei ole mahdollista järjestää uusia vaaleja ennen vuoden 2016 jälkimmäistä puoliskoa. Mikäli Coelhon hallitus kaatuu, eikä presidentti suostu harkitsemaan vasemmistohallitusta, maa olisi käytännössä vuoden ajan poliittisessa limbossa.

The Telegraphin mukaan Costan vasemmistohallitus oli sitoutunut eurooppalaisiin ratkaisuihin, mutta olisi ajanut mm. julkisen sektorin palkkaleikkausten perumista. Lehden mukaan kyseessä on demokratian vastainen tie, jolta ei ole paluuta – vaaleissa enemmistön saanut koalitio syrjäytetään, koska se on eurovastainen.

Toimittajan kommentti:

Presidentin suorittama väliintulo on monella tapaa kiusallinen. Se kertoo Euroopassa toitotetun virallisen linjan laskevasta suosiosta jäsenmaissa. Samalla se on esimerkki tavasta, jolla vaalituloksiin ei kiinnitetä huomiota ja kuinka kovaa kielenkäyttöä kriitikoita kohtaan voidaan osoittaa. Eurooppalaiselle yhteistyölle rivien rakoilu ja vasemmiston nousu kriisimaissa on ongelmallinen, koska se ei ainakaan lisää yhteisvastuiden ja liittovaltiokehityksen kannatusta pienemmillä kriisivahingoilla selvinneissä maissa.

Portugalin taloustilanne on monella mittarilla surkea. Maan valtionvelan koko on 127 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se esimerkiksi Suomessa on puolet pienempi. Keskeinen syy, miksi finanssimarkkinat eivät panikoi, on Euroopan keskuspankin velkakirjaosto-ohjelma. Ohjelma takaa kysynnän maan velkakirjoille. Koska maa ei ole pelastusohjelmassa ja sen luottoluokitus on riittävä, EKP ei voi sulkea Portugalia osto-ohjelmansa ulkopuolelle.

Nyt EKP ei voi kiristää Portugalia yhtä helposti kuin se kiristi Kreikkaa. Lisäksi EKP on juuri valmistautumassa suurentamaan velkakirjaosto-ohjelmaansa merkittävästi. Tämä voi aiheuttaa närää muissa talouskuriin väsyneissä maissa, jos Portugalin annetaan löysäillä.

Telegraphin rääväsuutoimittajan kommentteihin on helppo yhtyä. Portugalin velkakestävyys on illuusio, jota pidetään yllä, koska euroalueen todellisuus ei vastaa juhlapuheita. Siksi valtaan ei voi päästää tahoja, jotka eivät juhlapuheisiin usko. Tämä on dilemma eurooppalaiselle vasemmistolle.

JUHANI HUOPAINEN