PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Eduskunnassa eilen käyty keskustelu hallituksen esityksestä metsästyslain muuttamiseksi sai tänään jatkoa äänestysten muodossa. Hallituksen tahtotila on saada suden kiintiömetsästys alkamaan 1.1.2026 alkaen eli mahdollisimman pian. Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen esitti, että lakiesitys lähetettäisiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa varten, joka olisi käytännössä estänyt lain suden kiintiömetsästyksestä voimaantulon ensi vuoden alusta alkaen.
Tänään 3.12. käydyssä äänestyksessä Mikkosen esitys kaatui selvin numeroin 113-49.
– Vihreät ja vasemmistoliitto yrittivät jälleen kerran pistää kapuloita rattaisiin, ja aivan yhtä hälyttävää oli se, että demarit lähtivät juoneen mukaan, toteaa Sanna Antikainen.
Erityisesti Antikainen nostaa esiin Savo-Karjalan demarikansanedustajat Seppo Eskelisen ja Timo Suhosen, jotka ovat kotiseudullaan ilmoittaneet haluavansa helpottaa sudenmetsästystä. Silti he äänestivät vihreiden ja vasemmistoliiton mukana lain viivästyttämisen puolesta.
– Demarit, Seppo Eskelinen mukaan lukien, eivät tehneet asialle mitään viime kaudella. Tämän lisäksi on täysin uskomatonta, että nyt nämä samat toverit kertovat ympäri Savo-Karjalaa haluavansa helpotuksia sudenmetsästykseen, mutta eduskunnassa he tekevät juuri päinvastoin, Antikainen sanoo.
Mikkosen ehdotuksen hyväksyminen olisi merkinnyt, että lakia ei olisi saatu voimaan suunnitellusti 1.1.2026. Antikaisen mukaan juuri tämä oli vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden tarkoituskin.
– Esityksen lähettäminen perustuslakivaliokuntaan olisi tarkoittanut käytännössä pitkää viivettä kiintiömetsästyksen aloitukseen. Se oli koko tempun idea, Antikainen toteaa.
Antikainen korostaa, että hallituksen päätös on kauan odotettu käänne suomalaisessa suurpetopolitiikassa.
– On äärimmäisen tärkeää, että viimein saadaan järkeä sudenmetsästykseen. Ympärivuotinen täysrauhoitus päättyy, ja kannanhoidollinen metsästys alkaa jo 1.1.2026. Tämä on merkittävä voitto metsästäjille, maaseudulle ja turvalliselle arjelle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus tekee historiallisesti merkittävän päätöksen suurpetopolitiikassa. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu ja kannanhoidollinen metsästys alkaa jo 1.1.2026. Päätös vastaa metsästäjien ja maaseudun pitkäaikaiseen vaatimukseen.
Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrän on oltava sellainen, ettei se rajoita ihmisten, kotieläinten eikä metsästyskoirien elämää ja turvallisuutta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Orpon-Purran hallitus ottaa historiallisen askeleen susipolitiikassa esittämällä suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamista ja kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Muutos mahdollistaisi ensimmäiset metsästysluvat jo talvelle 2026, tavoitteena vähintään 65 suden pyynti.
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Perussuomalaisten pitkäaikainen poliittinen tavoite on viimein toteutumassa, kun suurpetojen, kuten suden ja karhun, kannanhoidollinen metsästys tullaan viimein mahdollistamaan. Hallituksen esityksessä otetaan huomioon kansalaisten, erityisesti maaseudun asukkaiden, huolenaiheet ja tarpeet.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
