Demarit ja vihreät närkästyivät perussuomalaisten kehitysapumallista

Eduskunta otti tuoreeltaan kantaa perussuomalaisten esitykseen uudeksi kehitysavun malliksi. Kansanedustajat puhuivat kehitysavun vaikuttavuudesta heti sen jälkeen, kun perussuomalaiset esittivät suuren rakenneuudistuksensa.

Esimerkiksi SDP:n Jukka Kärnä varoitti perussuomalaisten vapaaehtoisen kehitysavun johtavan Suomea hyvinvointiyhteiskunnasta kehitysapuyhteiskuntaan. Päivi Lipponen (sd.) piti tätä mahdottomana hyväksyä. Sen sijaan kristillisten Jouko Jääskeläinen kannatti vapaaehtoista kehitysapua nykyisen kehitysavun lisäksi.

– Tehdään tällainen verovähennysmalli, lisätään näin vaikuttavuutta, mutta jatketaan muuten kuin tähän asti. Kurotaan se vaje 0,7 prosenttiin BKT:sta tällä keinolla, Jääskeläinen ehdotti.

Vihreiden Jani Toivola ja Oras Tynkkynen epäilivät perussuomalaisten mallia kovasti. Tynkkynen kysyi, mitä sosiaalituen muotoja jätettäisiin seuraavaksi vapaaehtoisuuden varaan.

Toivola varoitti, että vaikuttavuutta ei luoda epävarmalla tuella. Tuen katkeaminen johtaa Toivolan mukaan helposti 6-7 vuoden takapakkiin.

– Toivotaanko tätä esimerkiksi ebolan vaivaamille seuduille? Toivola kysyi ja sanoi järjestelmällisen kehitysavun tuottavan tuloksia: köyhien osuus on vähentynyt vuoden 1990 40 prosentista 20 prosenttiin.

Tuki jaettaisiin viiveellä

Ben Zyskowicz (kok.) vaati myös kehitysavun tehottomuuksien selvittämistä. Hän korosti aiemmasta puheenvuorostaan kimpaantuneelle Tynkkyselle, ettei tarkoittanut YK:n ja kehitysavun jakajien korruptiota, vaan vastaanottavien maiden ja hallitsijoiden usein esiintyvään korruptioon ja tehokkuuden puutteeseen.

– Kun oman elämäntyönsä kehitysavussa tehnyt työntekijä sanoi, että keisarilla ei ole vaatteita, näin päättelin hänen puheestaan, on se huolestuttavaa, Zyskowicz sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström muistutti, että myös perussuomalaisten malli pyrkii turvaamaan jatkuvuuden: nykyiset sitoumukset hoidetaan loppuun ja seuraavien vuosien tuki jaetaan viiveellä niin, että vuoden 2015 rahat jaettaisiin vuonna 2017. Näin tiedettäisiin, kuinka paljon rahaa on kulloinkin käytössä.

Haavisto puolusti tonttiaan

Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi perussuomalaisten esitykseen todeten, että 250 miljoonaa euroa menee jo vapaaehtoisjärjestöjen tukiin. Hän epäili, että satojen miljoonien eurojen saaminen kehitysapuun jää toiveeksi, ”kun jo kymmenet miljoonat tuottivat vaikeuksia kotimaista lastensairaalaa varten”.

– Kehitysapua maksetaan muuallekin, kuten Maailmanpankille. Maailmanpankin rahoitusosuudet jäisivät mallissanne saamatta, Haavisto uskoi.

Hän puolusti myös perussuomalaisten moittimaa rahojen ripottelemista eri maihin: sieltä löytyy vesiohjelmia ja perussuomalaisten kaipaamia ohjelmia naisten aseman parantamiseen monissa maissa, kuten Afganistanissa, johon annetaan 20 miljoonaa euroa.

Haavisto sanoi, että avustuksen laajuus johtuu vapaaehtoisista järjestöistä: noin 200 järjestöllä on 1 000 projektia. Valtio keskittyy harvempiin projekteihin.

– Kehitysavun tuotto on erään tutkimuksen mukaan 7,5 prosenttia noin 35 vuoden aikana. En tiedä, onko suuruus tällainen, mutta tällainen tutkimus on tehty, Haavisto aprikoi.

Vapaaehtoisuus voi jopa lisätä varoja

Perussuomalaisten Mika Niikko (kuvassa) toivoi, että Suomi keskittäisi tukeaan kotimaisille avustusjärjestöille esimerkiksi YK:n sijaan. Hän kehui kotimaista KEPAa lähes sadan prosentin tehokkuudesta, kun taas YK:n hän moitti hukkaavan jopa 80 prosenttia.

Haavisto väitti, ettei Niikon tieto pidä paikkaansa: hänen mukaansa YK:n hallinnon osuus jää noin kahdeksaan prosenttiin hänen oman YK-kokemuksensa perusteella.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini korosti, että Suomen pitää suhtautua kriittisesti myös Maailmanpankin projekteihin ja määrätä itse, maksaako pankille, jos ei ole sen avustustyöhön tyytyväinen. Hän korosti myös, että perussuomalaisilla on nyt vaihtoehtoinen malli, jota puolueelta on usein perätty.

Samaa korosti perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola, joka uskoi kansalaisten voivan jopa nostaa kehitysavun määrää entistä suuremmaksi, tavoiteltuun 0,7 prosenttiin asti BKT:sta, kunhan malli otetaan käyttöön.