Perussuomalaiset esittää kehitysyhteistyöhön uutta mallia, jossa kansalaiset voisivat itse päättää, paljonko he antavat kehitysyhteistyöhön omasta pussistaan valtion antaman perusrahoituksen lisäksi. Samalla mietittäisiin uudelleen, missä kohteissa apu menisi tehokkaimmin perille. Kansanedustajat Maria Lohela (ps.) ja Juho Eerola (ps.) esittelivät uuden mallin tiistaina eduskunnassa.

Perussuomalaiset uskovat, että uusi malli voisi tuoda kehitysapuun jopa enemmän rahaa kuin nyt, jopa 0,7 prosenttia BKT:sta, kun osuus jää nyt 0,5 prosenttiin. Samaan aikaan valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa, minkä se voisi käyttää kipeämpiin kotimaisiin kohteisiin.

Valtio käyttää kehitysapuun nyt noin 1,1 miljardia vuodessa. Perussuomalaisten mallissa valtio sijoittaisi vain 250 miljoonaa euroa ja lopun maksaisivat yksityiset ihmiset ja yritykset. Avusta voisi saada verovähennystä 200 euroon saakka. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa, mikä laskisi valtion kuluja 500 miljoonaan euroon nykyisen 1,1 miljardin asemesta.

Ei järkeä vastustaa

Eerola uskoo, ettei millään taholla ole järkeä vastustaa tällaista mallia, joka antaisi mahdollisuuden jopa lisätä kehitysapua samalla, kun se säästäisi valtion varoja. Hän uskoo, että mallilla on mahdollisuuksia edetä seuraavan hallituksen aikana.

– Tämä on todellinen vaihtoehto ja iso rakenteellinen uudistus, Eerola sanoo.

Lohelan mukaan malli kehitettiin siksi, että kehitysavun jatkuminen voitaisiin turvata jatkossakin. Kehitysapu kuuluu niihin asioihin, jotka herättävät voimakkaasti tunteita puolesta ja vastaan. Siksi niistä on vaikeaa päättää, mikä nähtiin lapsilisienkin kohdalla.

– Meidänkin mielestämme ihmisiä pitää auttaa. Siksi kehitimme uuden rakenteellisen mallin, jotta kehitysapu voitaisiin turvata jatkossakin Suomen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, Lohela perusteli.

Perussuomalaiset luottaa
kansan hyvään tahtoon

Kuinka ihmiset sitten auttaisivat vapaaehtoisesti? Eerola kertoo, että tutkimusten mukaan 80 prosenttia kansalaisista kannattaa kehitysavun antamista. Perussuomalaiset uskoo ihmisten hyvään tahtoon.

– Minä itse antaisin apuun 250-300 euroa, minkä verran avustan nytkin erilaisten järjestöjen kautta, Eerola sanoi.

Perussuomalaiset lisäisivät myös kansalaisjärjestöjen osuutta avun jakamisessa: ne toimivat edullisella rakenteella, jolloin apu menee tehokkaasti perille asti. Lohela ei painottaisi niinkään kohdemaita, vaan suuntaisi apua nimenomaan naisten aseman parantamiseen, koska naisten pääsy koulutukseen ja työelämään parantaa ihmisten elinoloja kehitysmaissa tehokkaasti. Siksi pitää miettiä, missä naisten asemaa pitäisi parantaa erityisesti.

Eerolan ja Lohelan mukaan perussuomalaisten esittämä malli on ilmeisesti maailmassa ainutlaatuinen: mitään kansainvälistä mallia ei tähän ole käytetty.

– Mihinkään muuhun palveluihin emme tätä mallia tarjoa, Lohela sanoo.

Kehitysapua ja vaikkapa vanhustenhoitoa ei voi rinnastaa keskenään, koska kehitysapu on valtion tehtävien ulkokehällä, vanhustenhoito ei, Lohela perustelee.

Kansanedustajat tukisivat omilla rahoillaan Afrikkaa

Mihin perussuomalaiset kansanedustajat itse suuntaisivat omat tukieuronsa, jos voisivat henkilökohtaisesti asiasta päättää?

– Minä esittäisin Suomen mallin mukaisen lastenneuvolajärjestelmän rakentamista jonnekin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola esittää.

– Minä taas esittäisin naisyrittäjyyden tukemista jossain samalla seudulla, esittää puolestaan Maria Lohela, joka on perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Veli-Pekka Leskelä