

LEHTIKUVA
Soini: Kehitysapu täytyy tehdä tarpeettomaksi
– Nykymuotoinen kehitysyhteistyö täytyy tehdä pitemmällä aikavälillä tarpeettomaksi, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitellessään eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietintöä kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta.
Timo Soini toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunta vaatii käytännön toimia Soinin nostaman tavoitteen saavuttamiseksi.
– Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa kokonaisvaltainen lähestymistapa, yksityissektorin roolin vahvistaminen, apuriippuvuuden analysointi ja maakohtaisten exit-strategioiden (avusta pois pääsemisen) laatiminen. Valiokunta korostaa erityisesti tyttöjen koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen pilarina sekä maaseudun kehittämistä, Soini linjasi.
Kehitysapu ollut tehotonta
Soini korosti valiokunnan havaintoja, että kehitysapu ei ole ollut useinkaan kustannuksiinsa nähden tehokasta. Sen vuoksi valiokunta vaatii selvitettäväksi, millä keinoilla voidaan vähentää köyhyyttä ja edistää kehitystä niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Hän moitti, ettei hallituksen selvitys vastaa olennaiseen kysymykseen: mitä pitemmän aikavälin tuloksia ja vaikutuksia Suomen ja EU:n toiminta on saanut aikaan. Valiokunta olisi odottanut hallitukselta itsekriittisempää tarkastelua niin avun perillemenon kuin pitkäaikaisten tulostenkin osalta.
– On selvää, että vaikuttaminen pelkästään kehityspolitiikan avulla on tehotonta ja pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Erilaiset mittarit osoittavat, että köyhyyttä on pystytty globaalisti vähentämään, mutta kehitysyhteistyön merkityksen osuus köyhyyden vähentämisessä jää edelleen avoimeksi, Soini totesi.
Hän muistutti myös, että köyhyyden vähentyminen voi johtua niinkin yksinkertaisesta seikasta, kuin määritelmästä: äärimmäisen köyhyyden rajana on pidetty 1,25 dollaria päivässä. Pienikin muutos tässä vaikuttaa köyhien määrään miljoonatolkulla.
Muut rahavirrat vaikuttavat enemmän
Soini muistutti muiden rahavirtojen nostavan kehitysmaita enemmän kuin kehitysapu: niitä ovat kauppa, investoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset.
– Niillä on kehitysyhteistyötä huomattavasti suurempi merkitys köyhien maiden talouskasvulle.
Valiokunta korosti myös EU:n koordinaatiota kehityspolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamiseksi.
– Myös meidän täällä eduskunnassa on syytä seurata, että oikea käsi tietää, mitä vasen tekee. Tämä edellyttää, etä eduskunta saa riittävästi tietoa käsiteltävien asioiden vaikutuksista kehitysmaihin, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Demarit ja vihreät närkästyivät perussuomalaisten kehitysapumallista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.