Antti Aimo-Koivisto, Arkistokuvaa
Kehitysapuun täytyy saada uudenlaisia toimintatapoja. Vapaaehtoisuuden osuutta täytyy lisätä. Näin arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmä eduskuntakeskustelussa, joka käsitteli hallituksen selontekoa kehityspolitiikan vaikuttavuudesta. Perussuomalaisten puheenvuoron piti eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Maria Lohela. Tämä oli ensimmäinen vastaava selonteko, joka kehitysavusta on tehty.
Kehitysapu voi passivoida
Lohela totesi kehitysavun herättävän tunteita puolesta ja vastaan.
– Toisten mielestä kehitysapu on tehotonta ja passivoi avunsaajia haitaten avunsaajamaiden todellista kehittymistä, Lohela totesi.
– Perussuomalaiset on hahmottelemassa vaihtoehtoista mallia kehitysavun rahoittamiseksi. Malli julkaistaan hieman myöhemmin. Sen ytimessä on ulkoministeriön hallinon alle perustettava kehitysapurahasto, jonka rahoittamisesta kansalaiset kantavat osan vastuusta, Lohela kertoi.
Suunta vapaaehtoisuuteen
– Mielestämme valtio voi hyvin kannustaa kansalaisia tukemaan kehityssapua. Valtion budjetista voidaan ottaa pohjarahoitus kehitsapurahastoon. Lisäksi valtio voi tarjota veroporkkanan niille, jotka sijoittavat rahastoon. Mutta sen jälkeen valtion rooli pienenee ja keskiöön tulevat yksittäiset kansalaiset. Jos jonkun mielestä kehitysapua annetaan liian vähän, silloin on katsottava peiliin, lahjoitettava enemmän ja ehkä innostettava muita tekemään samoin, Lohela visioi.
Taloutta kehitettävä
Perussuomalaisten mielestä valtion täytyy tehdä kansainvälistä yhteistyötä sellaisten sopimusten muodossa, jotka parantavat kehitysmaiden mahdollisuuksia menestyä taloudellisesti.
– Yksi iso kokonaisuus, jonka perussuomalaiset haluaa tuoda tähän keskusteluun, on pääomapako kehitysmaista. Rikkaisiin maihin ja veroparatiiseihin katoaa noin yhdeksän kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa. Monet tutkijat pitävät pääomapakoa suurimpana esteenä köyhien maiden kehitykselle. Monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja verokikkailu vievät kehitysmailta kipeästi kaivattuja tuloja, Lohela painotti.
Vasemmisto ja vihreät vastustivat esitystä
Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr.) huomioi vastauspuheessaan, että kehitysavun muuttamiseen tähtäisi ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä.
– Esityksen mukkaan vain osa kehitysavun budjetista maksettaisiin valtion budjetista. Esityksen tarkoitus on alentaa kehitysavun määrää, vaikka verohelpotusmahdollisuus olisi mukana. Olen huolissani siitä: se lisäisi tulevaisuuden suunnittelun epävarmuutta rahoituksen määrän epävarmuuden vuoksi, Haavisto totesi.
– Mutta Lohelan huoli kehitysmaiden pääomapaosta ja muista talousvaikutuksista olivat aiheellisia huomioita, Haavisto totesi.
Myös SDP:n ryhmäpuhuja Ilkka Kantola epäili yksityisten kansalaisten intoa kantaa vastuuta kehitysavun rahoituksesta vapaaehtoisesti.
Lohela sanoi, että kansalaisten verotettavalla rahallakin on rajansa. Muiden leikkausten ohessa olisi sopiva aika miettiä tämänkin miljardiluokan menoerän jakamista uudella tavalla.
Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Silvia Modig vastusti perussuomalaisten esitystä ja sanoi, ettei hallitus voi vetäytyä kehitysavun päävastuusta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
