PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on osoittanut kirjallisen kysymyksen työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmille (sin.) viitaten tasa-arvovaltuutetun lausuntoon TAS 126/2011. Eerola kysyy onko yrityksellä tai viranomaisella harkintavaltaa työntekijän hiustyyliin ja voiko työntekijä kieltäytyä vaatimuksista tasa-arvolain perusteella, jos säännöt eivät yhdenmukaisesti koske kaikkia työntekijöitä sukupuolesta riippumatta.
– Tasa-arvovaltuutettu on katsonut, että yleiset sukupuolten ulkonäköä koskevat käsitykset ovat muuttuneet, eikä hiusten pituus enää liity sukupuoleen samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin, Eerola toteaa.
“Kaukomailta tulleet saavat säilyttää partansa”
Eerola ymmärtää yritysten vaatimuksia esimerkiksi siististä ulkonäöstä. Hänen mukaan yritykset ja viranomaiset odottavat vanhakantaista suhtautumista hiustyyliin, mutta naisia ja miehiä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti.
Kokonaan oma lukunsa on suhtautuminen muihin kulttuureihin, jonka perusteella miehiä kohdellaan eri tavalla myös keskuudessaan.
– Kaukomailta tulleet miehet voivat kulttuuritaustaansa viitaten säilyttää rehevät partansa, vaikka muilta vietäisiin tukka päästä, hän jatkaa.
Tasa-arvovaltuutettu on aiemmin todennut, että yritys asettaa miestyöntekijänsä epäedullisempaan asemaan naistyöntekijöihinsä verrattuna, kun se kieltää asiakaspalvelutehtävissä olevilta miehiltä pitkät hiukset. Samoja käytäntöjä on esiintynyt puolustusvoimissa, jossa naisiin ja miehiin on kohdistettu erilaisia menettelytapoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
