

John Thys
EKP:n raju uhkapeli alkoi
Euroopan keskuspankin EKP:n päätös luopua tiukasta rahapolitiikasta edessä vaanivan deflaatiovaaran vuoksi voi tuottaa toivotun tuloksen, mutta onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi (kuvassa) ilmoitti, että EKP aloittaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot. Syy EKP:n lupaamiin toimiin lienee euroalueen inflaatio-odotusten putoaminen finanssikriisin alkuvaiheiden tasolle.
Nyt valittu suunnanmuutos rikkoi ”tabun”, The Wall Street Journal kirjoittaa. Markkinoilla tiedetään, että euroalueella ei ole vakuudellisia arvopapereita riittävästi tehdäkseen markkinavoimiin suurta vaikutusta. Mutta jos vastarinta ostoille murenee ekonomistien sekä esimerkiksi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sitkeän painostuksen vuoksi, keskuspankki voi joutua taipumaan ostamaan myös asuntoluottopaketteja tai valtiolainoja. Mikäli markkinoilla tulkitaan EKP:n vastarinnan mureneminen tällä tavoin, niin nyt pää on avattu lisätoimille.
Asuntokuplia tai löperöä finanssipolitiikkaa
Ne arvopaperit, joita euroalueella on riittävästi ns. ”suureen sinkoon”, koskevat asunto- ja valtiolainoja. Näillä velkakirjoilla EKP voisi kasvattaa tasettaan huimasti, ja saada mahdollisesti nostettua inflaation tavoittelemaansa kahteen prosenttiin.
Asuntolainojen ostossa olisivat vaarana asuntokuplat. Liikepankeilla on hyvin vähän halua tutkia lainojen nimellismääriä, jos ne voidaan myydä keskuspankille. Tällöin syntyisi houkutus myöntää hövelisti yhä mittavampia lainoja.
EKP voisi tosin säännellä sitä, millaisia asuntolainapaketteja se ostaa. Tällöin teho voi jäädä vähäisemmäksi, eivätkä pankit uskaltautuisikaan tarjoamaan luottoja.
Joissain euromaissa asuntomarkkinat ovat jo nyt hyvin kaksijakoiset. The Economist kertoo, että Suomessa asuntojen hinnat vuokratuloihin nähden ovat 44 prosenttia korkeammalla kuin ne ovat olleet keskimäärin pitkällä aikavälillä. Sen sijaan Espanjassa asuntokupla puhkesi rajusti, ja huono lainakanta päätyi Espanjan valtion hoidettavaksi nostaen maan julkisen velkatason ripeästi yli hälytysrajojen.
Yksi yhteinen linja ei oikein sovi hyvin eri tilanteissa oleville maille, mutta EKP ei voi oikein tehdä muutakaan kuin yrittää tasapainoilla kaiken keskellä.
Mikäli EKP ajautuisi ostamaan myös valtiolainoja, rikottaisiin tällöin räikeästi EKP:n omia sääntöjä. Valtiolainojen ostoissa on lisäksi huonot tilastot: politiikot ovat rentoutuneet ja välttäneet epäsuosittujen talousuudistusten tekoa heti pienimuotoistenkin ostojen alettua.
Markkinat voivat jäätyä
Euroalueen tilaa on verrattu monesti Japanin ”kadotettuihin vuosikymmeniin”. Japani päätyi olemattomaan talouskasvuun, kohoavaan velkavuoreen ja deflaatioon kahden eri taloussokin seurauksena 90-luvulla. Sama uhkaa nyt euroaluetta.
Japanin tilassa on yksi suuri ero euroalueeseen nähden: keskuspankki ja valtiohallinto ovat käytännössä yhdessä ohjauksessa. Japanissa hermostuttiin jatkuvaan talousanemiaan, ja Japanin keskuspankki aloitti mittavat Japanin valtiolainojen ostot. Alkuun kaikki näyttikin hyvältä. Inflaatio piristyi ja maan talous lähti nousuun. Mutta sittemmin Japanin talous putosi jyrkästi.
Tämän lisäksi Japanin valtiolainoilla ei käydä enää kovin vilkkaasti kauppaa. Japanin keskuspankki omistaa viidenneksen maan valtionvelasta, eikä sen suuren osuuden vuoksi hinnanmuodostukselle löydy riittävästi tilaa. Markkinat jäätyvät.
Markkinoiden mielestä keskuspankki määrää hinnan, ja siksi se näyttää ulos siltä kuin keskuspankki rahoittaisi valtiotaan. Sen lisäksi toimivaa valtiolainamarkkinaa on vaikea saada uudelleen aikaiseksi, jos sen liekki on kertaalleen päässyt hiipumaan.
Uhkapeli voi myös onnistua
Rankoista uhkakuvista huolimatta EKP voi myös onnistua tehtävässään kääntää euroalueen talous selkeään nousuun. Aiemmista virheistä ja odottamattomista seurauksista kun voi ottaa myös oppia.
Markkinoille saattaa myös riittää se tunne, että EKP lopulta toimii äärimmäisessä hädässä – tai vielä parempaa: se toimii ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa liian suuriksi.
EKP:ssa on kosolti pohdittavaa siinä, miten keskuspankki tasapainoilee erilaisten euromaiden keskellä. Mutta mikäli markkinat ajavat EKP:n yhä keskeisemmäksi toimijaksi, niin Japanin esimerkki osoittaa, etteivät ongelmat ole suinkaan takanapäin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.