EKP:n valtiolainaostojen laillisuuskysymykset vielä epäselviä

Euroopan keskuspankin on arvioitu aloittavan euromaiden valtiolainaostot alkuvuoden aikana vauhdittaakseen hintojen nousua euroalueella. Haluttua hintojen nousua kutsutaan tavallisemmin ”hintavakaudeksi”. EKP:n tavoite on puolittaa rahan arvo noin 40 vuoden välein. Tämä tarkoittaa lähellä 2 prosentin vuotuista inflaatiota.

EKP on ilmoittanut tavoitteekseen kasvattaa tasettaan vuoden 2012 alkupuolen lukemiin. Tämä tarkoittaisi lähemmäs tuhannen miljardin euron taseenpaisutusta.

OMT esiteltiin täyden paniikin hetkellä

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi piti kuuluisaksi tulleen puheensa Lontoossa heinäkuussa 2012. Hän kertoi tuolloin tekevänsä kaikkensa – mandaattiensa rajoissa – pelastaakseen yhteisvaluutan. Hieman myöhemmin Draghi esitteli OMT-ohjelman (Outright Monetary Transactions).

Kriisimaiden velkapapereita ostettiin myös Draghin edeltäjän Jean-Claude Trichet’n aikana. Ostot olivat kuitenkin tarkoin rajattuja, ja ne toteutettiin ehdoitta. Tuolloin perusteluksi riitti ”rahapolitiikan välittyminen”, mikä tarkoittaa keskuspankille mieluisan rahapolitiikan siirtymistä reaalitalouteen.

Draghin OMT-ohjelmassa nämä kaksi erityispiirrettä kääntyivät päälaelleen: ostot olisivat rajoittamattomat, mutta niihin sisältyisi ehtoja. Keskeisin ehto on, että ostomaan on oltava tukiohjelman parissa.

EU-tuomioistuin pohtii OMT:n laillisuutta

Saksan perustuslakituomioistuin sai pohdittavakseen OMT:n laillisuuden, koska Lissabonin sopimuksen mukaan Saksa ei saisi rahoittaa muita EU-valtioita. ”EU:n perustuslaiksi” kutsutussa Lissabonin sopimuksessa artikla 123 kieltää EKP:n valtiolainaostot suoraan jäsenmailta. EKP onkin ajatellut toteuttaa velkakirjojen ostot jälkimarkkinoilta. Saksan perustuslakituomioistuin totesi alustavasti sen olevan Saksan perustuslain vastainen, mutta päätti antaa asian eteenpäin Euroopan unionin tuomioistuimelle lopputalvesta 2014. Tuomioistuimen odotetaan saavan tulkintansa valmiiksi kesällä 2015.

EKP:n edustajat kertoivat viime syksynä EU-tuomioistuimelle OMT:n olevan tuiki tarpeellinen, ja että ”hintavakaus” olisi ollut vielä suuremmassa vaarassa ilman ohjelman esittelyä.

Mikäli EU-tuomioistuin toteaa Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan ohjelman olevan laiton, sen käynnistämiseksi tarvittaisiin muutos Lissabonin sopimukseen. Tällöin kaikkien jäsenmaiden tulee hyväksyä muutos. ”Perustuslaista” kinaaminen tässä kohtaa ei varmastikaan palauta markkinoiden luottamusta euroalueeseen.

Saksan mahdollinen poisjäänti vesittäisi koko OMT:n. Tärkein luottamusta herättävä jäsenmaa puuttuisi.

Tavoite ilman työkaluja

EKP:n asema ei ole kadehdittava, sillä näin suuren talouskriisin ei ole varauduttu Lissabonin sopimusta tehtäessä. EKP:sta on haluttu tehdä poliittisesta ohjauksesta riippumaton, eikä sen sovi ”hullutella” markkinoilla tai ostaa mitä tahansa velkapaperia. EKP:n toimivaltuuksia on rajoitettu. EKP:sta on haluttu tehdä sääntökokoelmalla uskottava.

Nähdyn eurokriisin aikana ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa deflaatio, joka uhkaa EKP:n tavoittelemaa kahden prosentin vuotuista inflaatiotavoitetta. Deflaatio lisää valtioiden jättivelkojen reaalista hintaa ja tekee valtioiden velkakriisistä selviytymisen haasteelliseksi.