Kolmekymmentä vuotta yrittäjänä toiminut Jouni Jompero taistelee Kelan kanssa työttömyysetuudesta. – Ihan kuin potkittaisiin tahallaan päähän, ex-yrittäjä ihmettelee päätösten mielivaltaisuutta.

Vielä 80-luvulla meni hyvin. Jouni Jompero pyöritti laivarakennusalan yritystä toisen yrittäjän kanssa. Asiakkaita riitti. Jompero oli alansa parhaita, ainakin niin sanoivat asiakkaat. 80-luvun lopussa yrittäjä laajensi laivojen korjauksesta laivojen osien rakentamiseen. Sitä varten piti ottaa lainaa ja rakentaa halli.

Kelan oudot selitykset

Viime syksystä lähtien Jompero on ollut työttömänä. Halli on myyty, kuten kaikki muukin omaisuus. Velkaa on jäänyt yli 200 000 euroa.

– Kelalta ei tipu työttömyyskorvausta. Ensimmäiseksi syyksi kielteisessä päätöksessä kerrottiin yksityisyrittäjyys, ja seuraavaksi se, ettei minulla ole ammatillista koulutusta, Jompero kertoo.

“En ole koskaan aiemmin pyytänyt apua yhteiskunnalta. Nyt kun pyydän, ovi läimäytetään nenän edestä kiinni.”

Kelan viimeinen päätös tuli siitäkin huolimatta, vaikka TE-toimisto oli antanut myönteisen lausunnon.

– Ihan kuin potkittaisiin päähän tahallaan. Tunnen joutuneeni syrjinnän kohteeksi, Jompero toteaa ja lisää:

– Hassua, kun puhutaan siitä, että Suomi tarvitsee yrittäjiä. Vähän sellainen olo, että työtäni ei arvosteta. En ole koskaan aiemmin pyytänyt apua yhteiskunnalta. Nyt kun pyydän, ovi läimäytetään nenän edestä kiinni.

Jompero sanoo, että hän on aina ollut kova tekemään töitä. Nytkään ei ole tarkoitus jäädä yhteiskunnan elätettäväksi.

– Rehellisesti olen kertonut virastoissa mikä on tilanne. Eikä todellakaan ole tarkoitus roikkua Kelan asiakkaana pitkään.

Töihin jo 16-vuotiaana

Jomperon yrityksen taloudelliset ongelmat alkoivat 80–90-luvun vaihteessa. Virolaisten ja venäläisten halpatyöläisten kanssa oli mahdotonta kilpailla asiakkaista.

– Toimeksiantajat kyllä kehuivat, että ollaanhan me hyviä tekemään, mutta kun nämä ulkomaalaiset tekevät halvemmalla. Pikkuhiljaa asiakkaat katosivat. Ei näillä Suomen verotussysteemeillä pysty tekemään samaan hintaan kuin virolaiset.

Kelan tivaamalle ammatilliselle koulutukselle Jompero tuhahtaa. Eikö kolmenkymmenen vuoden kokemus alalta ole tarpeeksi koulutusta?

– Olen ollut aikanaan alan parhaiden työntekijöiden oppipoikana. Lopetin koulun 16-vuotiaana, koska siihen aikaan oli tärkeää päästä tekemään töitä.

Ennen yrityksen perustamista Jompero työskenteli Valmet Oyj:ssä ja sittemmin Laivateollisuus Oy:ssa Turun Pansiossa.

– Suomen isoimmat telakat ovat minulle hyvinkin tuttuja.

Omaisuus myytiin pilkkahintaan

Yrityksen alamäki alkoi kunnolla kaksi vuotta sitten. Virolaiset valtasivat alaa entisestään, ja lopulta töitä ei vain ollut.

– Väsähdin sen jälkeen niin paljon, etten jaksanut tehdä enää mitään.

“Talo ja halli myytiin pois. Ja koska niistä piti päästä nopeasti eroon, hintalappu jäi arvoa huomattavasti alemmaksi.”

Jomperolla oli keskenjäänyt omakotitalo sekä halli, jonka kustannukset piti tietenkin maksaa. Taloudellisten ongelmien lisäksi henkilökohtainen elämä alkoi rakoilla. Tuli avioero ja suuri suru äidin menehtymisestä.

– Talo ja halli myytiin pois. Ja koska niistä piti päästä nopeasti eroon, hintalappu jäi arvoa huomattavasti alemmaksi, Jompero kertoo.

Summat eivät läheskään ylittäneet velkoja, joten nyt Jomperolla on velkaa, mutta ei mitään omaisuutta.

Murheet pyörivät mielessä

Jompero otti ensimmäistä kertaa yhteyttä velkaneuvontaan pari vuotta sitten. Silloin hänelle sanottiin, että kaikki omaisuus on myytävä ennen kuin velkajärjestelyyn on mitään asiaa. Nyt kun omaisuus on myyty, velkajärjestelyn esteenä on se, ettei Jomperolla ole tuloja.

– En ymmärrä tätä systeemiä. Uskoisin, että moni sinne hakeutuva on nimenomaan tässä tilanteessa, työttömänä.

Jompero on onneksi pyytänyt apua. Oikeusaputoimisto valmistelee tällä hetkellä valitusta Kelaan.

Uusi ihmissuhde on antanut lisävoimaa taistelussa, ja murheistaan Jompero on käynyt juttelemassa terapeutille.

– Elän tämän asian kanssa 24 tuntia vuorokaudessa. Ei tätä muuten jaksaisi, jos en juttelisi jollekin. Toivon vain, että pääsen takaisin työelämään.

Yrittäjät ovat suojatonta riistaa

PerusYrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Granqvist vastaa kysymyksiin ”sairauslomalta”. Hän on itse ollut yrittäjänä 50 vuotta ja sanoo heti, että pienyrittäjien tila on huono. Tosin sitä se on ollut aina. Iso syy on yhteiskunnan järjestelmässä, mutta myös itse yrittäjissä.

– Me ei puhalleta yhteen hiileen, koska keskitymme vain omien yritystemme pyörittämiseen. Yrittäjien pitäisi lähteä yhdessä ja isosti barrikadeille. Pitäisi näyttää, että yrittäjyyteen kannattaa satsata, Granqvist sanoo.

Lomailuun tai sairasteluun – saati työttömyyteen – ei ole varaa.

Omasta kokemuksesta Granqvist osaa kertoa, että yrittäjät ovat tällä hetkellä ”suojatonta riistaa”, joita ammutaan joka puolelta. Lomailuun tai sairasteluun – saati työttömyyteen – ei ole varaa.

– Ei ole pekkaspäiviä, virallisia lomia, ei voi olla sairaana, eikä aina pysty nostamaan juurikaan palkkaa. Itsekin muistan, kun aikoinaan yrityksessäni oli kolme työntekijää. Nostin tuolloin itselleni 600–1 000 markkaa palkkaa kuukausittain, Granqvist sanoo.

Myöskään yrittäjänaisia ei tueta millään tavalla, jos he jäävät äitiys- tai vanhempainvapaalle. Rahaa ei tule, mutta yrityksen lakisääteiset kulut kuitenkin juoksevat.

Palkkatyöntekijöillä liitot takana

Granqvist sanoo, että yrittäjille pitäisi olla parempi korvaus, jonka he saisivat sairaslomalta tai työttömyydestä.

– Sellainen vakuutus taitaa olla, joka takaa työttömyyden, mutta ennen kuin yrittäjä saa sieltä korvauksia, tulee hänen ajaa koko yritystoimintansa alas eli lopettaa yrittäminen. Jos yrittäjällä tulee hiljaisempia hetkiä toiminnassaan, hän ei saa tukea mistään, vaikka tietäisi, että toiminta vilkastuisi pienen ajan päästä ja yritystoiminta tulisi olemaan kannattavaa.

Granqvist toteaa, että yhteiskunnan rahoja menee huonompiinkin asioihin. Sama raha voitaisiin käyttää pienyrittäjien tukemiseen.

– Palkkatyöntekijöillä on liitot takana, yrittäjillä ei ole ketään. Yrittäjyyteen satsaamalla yhteiskuntaamme saataisiin helposti suuri määrä uusia yrittäjiä sekä luotaisiin liuta työpaikkoja jo olemassa oleviin pienyrityksiin.

VERA MIETTINEN