EU on torpedoinut Suomen bioenergian nousun. Näin arvioi maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalainen jäsen Pirkko Mattila, kun eduskunta pohti valtioneuvoston selontekoa älykkäästä ja vastuullisesta luonnonvarataloudesta. Suomen taloudesta poikkeuksellisen suuri osa perustuu luonnonvaroihin.
Mattila muistutti, että Suomen teollisuus olisi valmis investoimaan laajasti puupohjaisiin biopolttoainejalostamoihin. Tähän on hyvät mahdollisuudet, kun Suomessa on sekä öljy- että metsäteollisuutta.
– Mutta nyt tiedetään, että Euroopan unioni ei ollut tähän valmis. Siellä on edelleenkin tätä vanhaa öljynjalostusteknologiaa, ilmeisesti ylikapasiteettia siitä, ja he elävät vielä siinä suhteessa menneisyydessä, Mattila moitti.
Uusi terva?
Joka tapauksessa Suomen täytyisi kehittää jokin uusi menestystuote, nykyajan terva. Ratkaisuksi etsitään mm. selluloosan käyttöä entistä älykkäämmällä tavalla. Puu voi korvata muovin, jopa metallin.
– Jos ajatellaan vaikkapa tällä hetkellä puusta valmistettuja biokomposiitteja, joilla on jo pystytty testeissä korvaamaan metalleja, ne ovat lujia. Meillä on jopa niin sanotusti “puukeittiö” elikkä puukeittiö niiltä osin kuin on korvattu metallisia osia. Nämä innovaatiot odottavat nurkan takana, Mattila visioi.
Biopolttoaine parempaa
kuin öljyn poltto
Mattila vertaili puun polttoa sen jalostamiseen, mistä on väännetty kättä viime aikoinakin. Mattila arvioi, että vaikka voidaan esimerkiksi nanoteknologialla jalostamaan korkeimman jalostusasteen tuotteita, niin puun jalostamineen biopolttoaineena on sittenkin paljon parempi vaihtoehto kuin porata yhä öljyä arktisista merenpohjista.
– Eli kyllä on todella harmillista, että Euroopan unioni ei tässä ota kunnianhimoisempaa tavoitetta itsessään. Suomella olisi siinä juuri mahdollisuus olla osaamisen kärkenä, Mattila totesi.
Kun SDP:n Riitta Myller arveli, että Suomi voi vaikuttaa myös EU:ssa, Mattila näki asian toisinpäin.
– Kuka on vaikuttanut? Kun meillä on konkretisoitunut tämmöinen poukkoileva politiikka tiettyjen asioiden, vaikkapa biopolttoaineitten suhteen, niin joku on arvovallallaan saanut ne aikaan. Tai kun puhutaan OLUC- tai LULUCF-sektorista tai RES-direktiivistä, niin kyllä joku on ihan toden totta saanut ne aikaiseksi. Mutta olemmeko me suomalaiset siinä riittävästi mukana, tästähän on kysymys, Mattila ruoti.
