
EU:n ilmastopolitiikka: rankaise ympäristöstään huolta pitäneet, palkitse välinpitämättömät
Heinäkuussa EU-parlamentin ympäristövaliokunta otti metsien ilmastovaikutuksiin äkkiväärän kannan, joka uhkaa tulla suomalaisille kalliiksi. Metsänhoidon ja puun käytön hiilipäästöjen laskenta ei ole aivan yksinkertaista. Tiedetoimittaja Marko Hamilo selittää, mistä on kyse.
Parlamentin ympäristövaliokunta teki äänestyspäätöksen, jossa Suomelle edullinen kanta hävisi äänin 38-29. Suomi voi tosin vielä saada oman kantansa läpi täysistunnossa.
Talonpoikaisjärjellä ajateltuna asian pitäisi olla hyvinkin yksinkertaista. Fossiilisten energianlähteiden polttaminen päästää ilmakehään ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Metsät taas kasvaessaan sitovat hiiltä pois ilmakehästä. Kun metsä hakataan, hiili pääsee jollain aikavälillä uudelleen ilmakehään.
Hiilivaraston vuotuista kasvua kutsutaan nieluksi. Suomessa nielu on metsänhoidon ansiosta ollut valtava. Vuonna 2015 Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 55,7 miljoonaa tonnia, kun taas metsänhoidon nettonielu on vuosina 2008-2011 ollut keskimäärin 39,6 miljoonaa tonnia.
Vaikka Suomesta on luotu kuvaa kylmän ilmaston, korkean elintason ja pitkien etäisyyksien takia suuren hiilijalanjäljen maana, meillä olisi vain hieman päästöjä vähentämällä ja metsien nieluja vielä vähän kasvattamalla realistinen mahdollisuus olla nollapäästömaa. Joka tapauksessa metsämme jo nyt parhaimmillaan enemmän kuin puolittavat päästömme.
Päästöjen laskenta on politiikkaa, ei tiedettä
Päästöjen laskenta ei ole kuitenkaan aiemminkaan noudattanut talonpoikaisjärkeä. Senkin jälkeen, kun metsänhoidon nettonielulla on kompensoitu metsien hävitysten aiheuttamat päästöt, voisimme edelleen kattaa leijonanosan muista päästöistämme metsien nieluilla.
Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Kioton sopimuksessa nieluhyvitys on rajoitettu enintään 3,5 prosentin tasolle maan vuoden 1990 päästöistä. Se on vain murto-osa Suomen metsien hiilinielusta.
Kyse ei ole siis ainoastaan siitä, että nyt Euroopan Unionin parlamentin käsittelyssä oleva esitys on huono. Olemme jo vuosikaudet varastoineet kymmeniä miljoonia tonneja hiilidioksidia metsiimme joka vuosi ilman, että tätä palvelusta ilmastolle olisi huomioitu päästölaskennassa kuin aivan marginaalisesti.
Nyt vielä voimassa olevaan lasketatapaan ei sisälly minkäänlaista kannustinta hoitaa metsiä paremmin. Koska nielu on Suomessa hakkuumäärien vaihtelusta huolimatta aina paljon suurempi kuin korkein hyväksytty nieluhyvitys. Suomella ei ole ollut intressiä suurentaa nielua eli vuosittain metsiin varastoituvan hiilen määrää tai edes pitää sitä ennallaan.
Laskentamalli on siis kannustanut käyttämään metsiä surutta niin teollisuudessa kuin bioenergiaksi. Jos Suomelle muutenkin epäoikeudenmukaista nieluhyvityksen rajoitusta ei olisi, laskentamekanismi kannustaisi nielun kasvattamiseen.
Ainoa ilmaston kannalta positiivinen asia europarlamentin ympäristövaliokunnan nyt esittämässä uudessa mallissa olisi se, että metsänhoitoon syntyy kannuste ja vastaavasti hakkuille hinta. Samat kannustinmekanismit olisi kuitenkin saatu aikaan poistamalla nieluhyvityksen rajoite. Se olisi tietysti ollut lottovoitto Suomelle, joka on tähän asti ottanut hiiltä ilmakehästä metsiensä varastoihin ilman korvausta.
Ympäristövaliokunnan mallissa asetetaan metsiemme nielulle tietty vertailutaso, jota emme saa alittaa. Jos hakkuut ovat jonain vuonna tavallista suuremmat, Suomi joutuu ostamaan päästöoikeuksia.
Tässä ajattelutavassa Suomen metsät nähdään ikään kuin luonnollisena nieluna, jonka syntyyn suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa, eikä Suomea palkita sen olemassaolosta. Suomea rangaistaisiin kuitenkin siitä, jos nielu pienenee.
Suomen metsänielu on metsänhoidon ansiota
Tosiasiassa Suomen metsät ovat kokonaisuutena tarkasteltuna nielu siksi, että metsänhoidon ansiosta metsissä on enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin ja metsänhoidon takia kasvu myös jatkuu. Metsäpinta-ala vähenee Suomessa hieman, mutta jäljelle jääneiden metsien puusto kuutioissa mitaten kompensoi hyvin hävitetyn metsäpinta-alan.
Ympäristövaliokunta siis rankaisee Suomea siitä, että metsänhoito on kasvattanut metsiemme nielua. Sen sijaan, että saisimme hyvitystä niistä miljoonista tonneista hiilidioksidia, jotka olemme ennen ilmastosopimusta varastoineet metsiimme, saamme hyvästä metsänhoidosta rangaistuksen.
Samaan tapaan EU:n ilmastopolitiikka on kohdellut aiemminkin maita, jotka ovat huolehtineet ympäristöstään hyvin jo ennen sopimusta. Ranska ja Ruotsi vähensivät sähköntuotantonsa päästöjä huimasti 1970- ja 1980-luvuilla rakentamalla ydinvoimaa. Kun kaikkien maiden piti sitten vähentää päästöjä suhteessa vertailuvuoteen 1990, helpommalla pääsivät tietysti ne maat, jotka vuonna 1990 vielä käyttivät paljon hiiltä.
Jonkin vertailuvuoden nielun ottaminen nielujen referenssitasoksi on siis jo periaatteessa kyseenalaista, mutta erityisen epäedullista oli ympäristövaliokunnan heinäkuisessa ratkaisussa se, että metsien käyttöä verrataan tulevaisuudessa vuosien 2000‒2012 tasoon.
Näinä vuosina Suomi hakkasi metsiään suhteellisen vähän esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Ruotsi siis saa tulevaisuudessa hakata metsiään enemmän palkintona siitä, että se hakkasi metsiään ja päästi hiiltä ilmakehään jo aiemmin enemmän.
Mallioppilas Suomea on EU:n ilmastopolitiikassa viety aiemminkin kuin litran mittaa.
Helsingin Sanomat kertoo, miten Suomessa pillastuttiin myös vuosi sitten heinäkuussa, kun komissio teki esityksen siitä, kuinka paljon jäsenmaiden tulisi leikata päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasujen päästöjään vuosina 2021–2030.
Suomen päästötavoitteeksi tuli taakanjaossa 39 prosentin leikkaukset, mikä oli toiseksi korkein vaatimus koko EU:ssa. Keskimäärin jäsenmaiden tulisi leikata näitä päästöjä 30 prosentilla.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Vihreät kurittamassa taas vientiteollisuutta ja lisäämässä suomalaisten työttömyyttä

Vihreä talous sakkaa Kanadan Ontariossa – Yhdysvalloissa teolliset työpaikat lisääntyvät
Viikon suosituimmat

Antikainen: Suomen media vaikenee Etelä-Afrikan valkoisten maanviljelijöiden brutaaleista murhista
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.

Toimeentulotuki nykymuodossaan tekee työnteosta kannattamatonta: “Monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä summa voi nousta lähemmäs viittäkin tonnia”
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.

Trump vaati Etelä-Afrikan presidentiltä vastauksia valkoisten vainoamisesta – esitti todisteeksi videon, joka veti vieraan hiljaiseksi
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.

Vasemmistoliitto ajaa nyt monella kärjellä ”Kaupasta saa varastaa” -asennetta hyväksyttäväksi – ei kannattaisi: Varastelusta kertyy kaupoille vuodessa liki miljarditappio
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.

Venäjä-asiantuntija, ex-diplomaatti Alpo Rusi: Eduskunta epäonnistui, kun Kimmo Kiljunen aiemmin nimitettiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.

Riikka Purra toistaa kantansa: En kannata Palestiinan tunnustamista
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.

Koponen vaatii huntukieltoa Suomeen: Burkat ja niqabit symboloivat naisten alistamista
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.

Lakialoite vaatii Malmin lentoasemaa liitettäväksi Sipoonkorven kansallispuistoon – Mäenpää: “Ennallistaminen tulisi aloittaa Malmilta ja palauttaa se 50-luvun loistoonsa”
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.

Riikka Purra blogissaan: Opposition velkapuhe on röyhkeää
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa uusimmassa blogikirjoituksessaan esille opposition velkapuheen ja siihen perustuvan välikysymyksen. Purran mukaan opposition velkapuhe on röyhkeää.

Perussuomalaisten linja pitää – Vigelius: Olisi harhaista kuvitella valtion rahakirstun täyttyvän demarit valtaan äänestämällä
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa, ettei kannatus perussuomalaisten ajamille asioille ole muuttunut miksikään - gallupeista huolimatta.