

Matti Matikainen
Eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: EU-kriittisten voimien määrä tulee kasvamaan
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerillä on takanaan jo mittava, lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt ura kunnallispolitiikassa sekä kuusi ja puoli vuotta kestänyt kausi kansanedustajana. Eurovaaliehdokkaaksi hänet veti halu päästä purkamaan EU:n massiivista byrokratiaa ja vastustamaan
liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita.
– Perussuomalaisten kannalta tärkeää on se, että listallamme on mahdollisimman paljon hyviä ja tunnettuja ehdokkaita erityisesti nyt, kun Timo Soini ei itse ole asettumassa ehdolle. Meillä tulee olla monipuolinen ja hyvä ehdokaslista, jotta saisimme vähintään kolme mutta mieluummin neljä perussuomalaista ehdokasta Brysseliin puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja vastustamaan liittovaltiokehitystä, mihin suuntaan EU:ta ollaan koko ajan enemmän ajamassa.
Koska EU:sta annetaan Suomelle sitovaa lainsäädäntöä, on tärkeää saada europarlamenttiin niin Suomesta kuin muistakin maista eurokriittisiä edustajia vaikuttamaan myös kansalliseen lainsäädäntöön.
Massiivista eurobyrokratiaa purettava
Pirkko Ruohonen-Lerner haluaisi myös päästä purkamaan EU:n liian massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Kustannuksia on saatava alas.
– Meillä Suomessa on ollut käynnissä valtiollinen tuottavuusohjelma, jolla valtionhallinnosta on karsittu virkoja, jolloin myös julkiset palvelut ovat heikentyneet. Tuottavuusohjelma pitäisi ottaa käyttöön EU:ssa.
Lisäksi Ruohonen-Lerner haluaa edistää kansalaisvaikuttamista ja todellista kansanvaltaa tuodakseen päätöksenteon mahdollisimman lähelle tavallisia ihmisiä. Kansalaisilla on oltava tietoa, jotta he pystyvät osallistumaan keskusteluun heidän elämäänsä koskevasta päätöksenteosta. Tämä koskee myös EU:ta. Suomessa olisi järjestettävä EU-jäsenyydestä uusi kansanäänestys, sillä EU on nyt jotain aivan muuta kuin vuoden 1994 kansanäänestyksen aikoihin.
Myös puhdas ruoka ja lähiruoka ovat Ruohonen-Lernerille tärkeitä, samoin kansalaisten peruspalvelujen turvaaminen. EU:ta ei myöskään voida pitää pelkkänä pimeyden linnakkeena, vaan se on mahdollistanut eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi kaupan ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
– Mutta ennen kaikkea haluan puolustaa suomalaisia ja Suomen kansallisia etuja. Vastustan liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita muiden maiden veloista. Vuonna 2010, keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen hallituskaudella, avattiin Kreikan tukipiikki, jota perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet alusta saakka. Siinäkin asiassa olemme olleet oikeassa.
– Tukipaketeilla ei Kreikan ongelmia ole ratkaistu. Kukaan ei tosissaan voi enää uskoa Kreikan selviävän veloistaan. Todennäköisesti varsin pian Saksan vaalien jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen Kreikan velkojen anteeksianto. Toistaiseksi on tyytyminen siihen, että euro on ainoa laillinen valuutta, mutta meidän on myös valmistauduttava siihen, että eurosta jonain päivänä tulee ero.
Ruohonen-Lerner uskoo, että kritiikki EU:ta ja muutamien euromaiden tukipakettipolitiikkaa kohtaan tulee kasvamaan ja EU-kriittisten voimien määrä lisääntymään nimenomaan seuraavissa eurovaaleissa.
Työ, harrastus ja intohimo
Politiikka on ollut Pirkko Ruohonen-Lernerille työ, harrastus ja intohimo jo vuosien ajan. Lisäksi hän harrastaa liikuntaa, kuten aerobicia, lenkkeilyä, uintia ja talvella hiihtoa. Kun aikaa jää, rentoutuu hän myös hyvän elokuvan parissa. Hänellä on puoliso ja kaksi aikuista lasta, jotka viettävät jo itsenäistä elämää. Vaalikampanjaansa hän ei vielä ole ehtinyt kovin tarkkaan suunnitella, mutta aikoo ainakin kiertää laajalti ympäri Suomea.
– Keskityn kuitenkin mahdollisimman paljon varsinaiseen päätyöhöni eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Sen pestin hoitaminen kunnialla on minulle ykkösasia, Ruohonen-Lerner toteaa.
Vaalibudjettiinsa hän on suunnitellut laittavansa 10 000 euroa omasta pussista. Lisäksi puolueen taholta on tiettävästi tulossa pieni budjetti jokaisen ehdokkaan käyttöön.
– En ole koskaan kerännyt rahaa mihinkään vaalikampanjaan. Sellainen toiminta on minulle vierasta. Tähän saakka olen tullut toimeen omilla varoillani ja puolueen kautta tulleella pienellä tuella.
MIKA MÄNNISTÖ
FAKTAT – KUKA?
Nimi: Pirkko Ruohonen-Lerner |
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.