Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Eurovaaliehdokas

Perussuomalaisten ehdokkaaksi toukokuun Euroopan parlamentin vaaleihin valittu Olli Kotro vaatii Turkin taloudellisten ja poliittisten siteiden katkaisemista Suomessa sijaitseviin moskeijoihin. Ratkaisuksi hän näkee EU:n hyväksymän mahdollisuuden puuttua kolmansista maista suuntautuviin investointeihin.
Miten Suomessa ei nähdä vaaraa?
Kotro näkee Turkin rahoittamien moskeijoiden olevan potentiaalisia radikaalin islamin ja turkkilaisen kiihkonationalismin levittämisen tyyssijoja. Esimerkkinä Kotro kertoo turkkilaisten moskeijoiden perjantairukousten (khutba) alkavan rukouksella Turkin, sen kansakunnan ja johtajien suuruudelle.
&#8211; On hämmentävää, kuinka Suomen media ja valtavirran poliitikot ovat unohtaneet täysin sen vaaran, jonka luo ulkomainen rahoitus radikaalin islamin kasvulle.
Imaamit Turkin valtion virkamiehiä
Vuonna 2016 rekisteröity Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta (Finlandiya Diyanet İslam Cemaati) hallinnoi Vantaalla, Porissa, Turussa ja Lahdessa sijaitsevia moskeijoita. Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta on osa Uskonnollisten asioiden turkkilais-islamilaista liittoa (DITIB, Diyanet İşleri Türk-İslam Birliği), joka kontrolloi moskeijoita yli 200 kaupungissa Euroopassa ja jonka imaamit ovat Turkin valtion virkamiehiä.
Kotro perustaa tietonsa ranskalaisen Questions Internationales -lehden (QI nro 94) ja brittiläisen Financial Timesin (FT 24.3.2019) aiheesta julkaisemiin artikkeleihin. Financial Timesin mukaan Saksa haluaa katkaista taloudelliset ja poliittiset siteet omien muslimiyhdyskuntiensa ja Turkin valtion välillä. Itävalta puolestaan on jo aikaisemmin kieltänyt ulkomaisen rahoituksen moskeijoille.
Radikaali islam vakavin ulkoinen uhka
EU hyväksyi maaliskuussa 2019 uudet puitteet EU:hun kolmansista maista suuntautuvien investointien seuraamiseksi. Tämä luo Kotron mukaan myös Suomelle mahdollisuuden puuttua ulkomaiseen rahoitukseen islamilaisille yhdyskunnille.
&#8211; Radikaali islam on vakavin Suomen ja Euroopan kohtaamista ulkoisista uhkista, mikä tulee huomioida myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvänä perusteena ulkomaisten investointien seurannassa, sanoo Kotro.

Eurovaaliehdokas Kotro: Turkin siteet Suomen moskeijoihin katkaistava

Ainoana EU-kriittisessä ryhmässä istuvana suomalaismeppinä minulta kysytään usein, mikä se teidän vaihtoehtonne sitten on? Mikä on se parempi EU, jonka perään huudatte? Olen nyt vastannut tähän kysymykseen. Pamflettini ”<a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/kohti-parempaa-eurooppaa/">Kohti parempaa Eurooppaa</a>” on tiivis esitys siitä, mikä EU:ssa on vialla ja miten ongelmat voitaisiin korjata.
Uudessa Euroopan unionissa on vähemmän sääntelyä ja enemmän kansanvaltaa. Uudessa EU:ssa yhdentymisen käyttövoima on toteen näytetty hyöty, eivät katteettomat lupaukset. Uusi EU tunnustaa tosiasiat, eikä toimi EU-eliitin idealismin ohjaamana.
EU:n kutsuminen rauhanprojektiksi on retorisesti kaunista, mutta vain osatotuus. Suurin osa EU-sääntelystä ei liity enää mitenkään rauhan edistämiseen. Todellinen motiivi on keskusvallan vahvistaminen. Uudessa EU:ssa valtaa hajautetaan keskittämisen sijaan ja EU:n valtaoikeuksia palautetaan jäsenmaille, lähemmäs kansalaisia.
Suomen on osaltaan tuettava EU:n uudistamista kevyemmäksi ja paremmaksi. Suomen kansallinen etu on kauppaliitto, ei liittovaltio. EU:lla on jo nyt paljon liittovaltiomaisia piirteitä, ja jokainen joka nykytilanteessa yhä vaatii tiiviimpää unionia, tulee samalla kannattaneeksi liittovaltiokehitystä. Oleellisin kysymys eurovaaleissa on siis hyvin yksinkertainen: haluatko enemmän vai vähemmän EU:ta?
Suomen ei tarvitse pyrkiä kaikkiin ytimiin, vaan ainoastaan niihin joissa olemisesta on meille hyötyä. Suomen idealistinen EU-politiikka on erottanut meidät muista Pohjoismaista, jotka ovat viisaasti olleet pidättyväisempiä. Lopputulos on, että nykyään seisomme Kreikan, Portugalin, Italian ja Espanjan joukossa, emme Ruotsin, Tanskan tai Iso-Britannian.
Eurovaalit ovat linjavaalit. Kaikki vanhat puolueet istuvat europarlamentissa tiiviimpää unionia kannattavissa liittovaltioryhmissä. Perussuomalaiset on ainoana puolueena Suomessa johdonmukaisesti edustanut EU-kriittistä uudistuslinjaa, vaatinut sääntelyn vähentämistä ja kieltäytynyt tukipaketeista ja muista moraalittomista tulonsiirroista.
EU-politiikassa perussuomalaiset on ainoa muutosvoima. Keskustalta ja sosiaalidemokraateilta puuttuu johdonmukainen EU-linja, kuten eduskuntavaalien jälkeen nähtiin kun molemmat pyörsivät kantansa tukipaketteihin. Kokoomuksen linja on johdonmukainen, mutta se ei ole muutoslinja, vaan tukee nykyisen menon jatkamista: lisää yhdentymistä ja tukipaketteja.
EU-politiikan suhteen Suomessa vallitsee kaksipuoluejärjestelmä: on perussuomalaiset ja muut. Kansa valitsee muutoksen tai nykymenon jatkamisen välillä. Vaihtoehto EU:n nykyiselle suuntaukselle on nyt esitetty.
Tämä kolumni on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/14</a> -lehdessä.   Sampo Terhon pamfletin Kohti parempaa Eurooppaa voi ladata <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2014/02/Sampo-Terho-Kohti-parempaa-Eurooppaa1.pdf">täältä</a> (pdf). Pamfletin on julkaissut <a href="http://www.suomenperusta.fi/">Suomen Perusta -ajatuspaja</a>.

Sampo Terho: “Suomen kansallinen etu on kauppaliitto, ei liittovaltio”

Vaasalainen toimittaja ja kansanedustaja Maria Tolppanen on tehnyt 33-vuotisen työuran Yleisradion toimittajana ja freelance-toimittajana. Hän on tuottanut Yleisradiolle lukuisia dokumentteja, uutisraportteja ja ohjelmia laidasta laitaan, oikeastaan kaikkea muuta paitsi hartaus- ja musiikkiohjelmia. Tolppanen on syntyjään kemiläinen, mennyt naimisiin ja hankkinut lapsensa Rovaniemellä ja muuttanut Vaasaan vuonna 1986.
Tolppanen on myös istunut Journalistiliiton radio- ja tvfreelancerien ammattiosaston FAO:n hallituksessa yli kaksikymmentä vuotta sekä Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n hallituksessa kaksi kautta. Hän on ollut mukana sorvaamassa oman alansa työehtosopimuksia Etelärannassa.
&#8211; Brysseliin tarvitaan ehdokkaita, joilta löytyy tietoa, taitoa ja uskallusta. Pitkä toimittajanura ja kauteni eduskunnassa ovat antaneet minulle eväitä siihen, että pystyn poimimaan olennaisen ja tarttumaan siihen. Kuvia en kumartele enkä satuja säikähtele. Peruslähtökohtani on välittäminen; pitää mennä ihminen edellä eikä rahan mahti edellä. Liituraitaedustajaksi en ole pyrkimässä, siitä huolimatta pyrin luomaan hyvät suhteet muihin ryhmiin, Tolppanen sanoo.
<h4>Työttömyys on Euroopan suurin ongelma</h4>
Euroopan suurin ongelma Tolppasen mukaan on työttömyys, joka kulkee käsi kädessä talousvaikeuksien kanssa. Jos veroeurojen virtaaminen veroparatiiseihin estettäisiin, olisi Euroopalla varaa hoitaa työllisyys ja talous kuntoon.
&#8211; EU:n hallitsematon sosiaalinen ulottuvuus on saatava kuriin. Suomi esimerkiksi maksaa Suomessa työskentelevien unionikansalaisten perheille perhe-etuudet, kuten kotihoidontuen, vaikka perhe ei olisi koskaan edes käynyt Suomessa. Lisäksi uusi direktiivi takaa EU:n ulkopuolelta töihin tulevalle suomalaisen sosiaaliturvan vain neljän viikon maassa oleskelun jälkeen. Tähän meillä ei ole varaa. Unioni yrittää muuttaa hyvän asumisperusteisen sosiaaliturvamme työperusteiseksi, joka on ehdottomasti huonompi vaihtoehto.
EU:n tulevaisuuden Tolppanen näkee horjuvana eikä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että koko unionia on olemassa enää viidentoista vuoden päästä. EU unohtaa tyystin Suomen kaltaiset pohjoiset kolkat, joissa ongelmat ovat tyystin toiset kuin Etelä-Euroopassa. EU:n pitäisi toimia siten, että kansallisetkin ongelmat tulisivat kunnioitetuiksi.
&#8211; Pelkään pahoin unionin kaatuvan omaan mahdottomuuteensa pankkiunioni- ja liittovaltiohaaveidensa kanssa, Tolppanen arvelee.
<h4>Koko kakkua ei voi syödä</h4>
Politiikka vie suurimman osan Tolppasen vapaa-ajasta, mutta englantia ja ruotsia hän opiskelee pari kolme kertaa viikossa, ja uintia silloin kun ehtii. Lukemis- ja elokuvaharrastukselle ei enää riitä aikaa. Laatuajan viettäminen ystävien kanssa on tärkeä henkireikä. Lisäksi leskeksi jääneellä Tolppasella on Vaasassa kolme lasta ja neljä lastenlasta, joita hän tapaa viikoittain.
Vaalityötä Tolppanen aikoo jatkaa samalla kaavalla kuin eduskuntavaaleissakin, kirjoittamalla ja puhumalla samoista asioista ja kiertämällä maata sen, minkä eduskuntatyö antaa myöden. Ensisijalla on Vaasan vaalipiiri sekä Lappi, joka on aina ollut lähellä Tolppasen sydäntä. Kierrettyä tulee myös Helsinki ja Uusimaa, koska työmaa on pääkaupunkiseudulla.
&#8211; Mielellään kiertäisin koko maan, mutta ymmärrän ettei koko kakkua voi syödä. Johonkin pitää keskittyä.
Tolppanen ei ole säästänyt sukanvarteen EU-vaaleja varten eikä hänellä ole varsinaista vaalibudjettia suunniteltuna. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa Tolppaselta paloi omaa rahaa vain kuutisen tuhatta euroa kannattajien tekemän valtavan ja pyyteettömän vapaaehtoistyön ansiosta.
&#8211; On myös muistettava, että EU-vaali ei ole henkilövaali, vaan ennen muuta puoluevaali. Nämä vaalit ratkaisevat, tuleeko Euroopasta liittovaltio ja jatkuuko suomalaisten veroeurojen jakaminen ympäri Eurooppaa ja nykyisin jopa maailmaa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä.

Maria Tolppanen: EU tarvitsee tietoa, taitoa ja uskallusta

Tamperelaissyntyinen 37-vuotias filosofian tohtori Sakari Puisto kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995 Sammon lukiosta ja lähti asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Iso-Britanniaan opiskelemaan luonnontieteitä Cambridgen yliopistoon. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2004 pääministerien Tony Blairin ja Gordon Brownin tieteellisenä pääneuvonantajanakin toimineen Sir David Kingin ohjauksessa.
&#8211; Väiteltyäni aloitin työurani Etelä-Kiinassa Shenzenissä ja Hong Kongissa paikallisten firmojen palveluksessa. Se oli aika silmiä avaava kokemus ainoana länsimaalaisena &#8211; töissä pärjäsi vielä englannilla mutta muuten ei, joten mandariinikiinaa oli opeteltava puhumaan. Parin vuoden jälkeen päätin palata takaisin Eurooppaan ja Suomeen, Puisto kertoo.
Tällä hetkellä Puisto toimii Cambridgen yliopistossa vierailevana tutkijana liiketaloustieteen alalla jakaen aikansa Englannin ja Suomen välillä. Lisäksi hän on ollut muun muassa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n Globaalit Skenaariot -hankkeen asiantuntijatyöryhmässä ja kirjoittanut EVA:lle myös analyysin Kiinan kehitysnäkymistä. Puisto kirjoittelee säännöllisesti Suomen valtakunnallisiin lehtiin ottaen kantaa talouspoliittisiin kysymyksiin.
<h4>Kevään vaaleissa hahmottuu EU:n tulevaisuus</h4>
Puisto uskoo perussuomalaisilla olevan hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-politiikkaan Brysselissä. Puistoa itseään huolettaa erityisesti EU:n talous- ja rahapolitiikka, demokratiavaje ja liittovaltiokehitys. Perussuomalaisten ja muiden eurooppalaisten EU-kriittisten voimien tulisi toimia yhteistyössä, kunnes laiva kääntyy.
Yksittäisen mepin tehtäväksi Puisto kokee asioista tiedottamisen. On osattava kysyä oikeita kysymyksiä, torjuttava väärä ja harhaanjohtava informaatio ja kasvatettava EU-kriittistä voimaa kurssin muuttamiseksi.
&#8211; Vastustan yhteisvastuita ja velkaunionia. Alkuperäinen ajatus Euroopan yhteisestä vapaakauppa-alueesta ja integraatiosta oli hieno idea, mutta nyky-EU:lle byrokraattisena ja narsistisena liittovaltioprojektina ei kuuna päivänä olisi pitänyt Nobelia myöntää. Nobel-palkinto olisi kuulunut sodan jälkeisille Euroopan jälleenrakentajille. Näissä vaaleissa hahmottuu pitkälti, millaiseksi EU:n tulevaisuus muodostuu. Mahdollisuudet suunnan muuttamiseen ovat toki olemassa, 
Puisto huomauttaa.
Euro oli Puiston mielestä Suomen kannalta hätiköity ratkaisu. Euron käyttöönotossa talouden lait yritettiin sivuuttaa poliittisen projektin tieltä. Suurissa rahapoliittisissa linjauksissa Suomi on useimmiten seurannut suurempia voimia jo pienen kokonsakin vuoksi. Nyt Suomen pitää olla hereillä ja valmiina tekemään oikeita ratkaisuja. Pohjoinen euro saattaisi tulla kyseeseen jossain vaiheessa. Nykyeuron tulevaisuuden suhteen Puisto on skeptinen, mutta muistuttaa, että muutkin maailman päävaluutat ovat tällä hetkellä vaikeuksissa.
<h4>Juuret Suomessa</h4>
Vahvasta asiantuntijataustastaan sekä laajasta ja monipuolisesta kansainvälisestä kokemuksestaan huolimatta Puisto on juuriltaan perinteinen suomalainen. Hän käy mielellään lenkillä ja luistelemassa, matkustelee, lukee ja käy kulttuuritapahtumissa. Tänä keväänä vaalityö vie kuitenkin suuren osan ajasta, eikä perheen lisäksi aikaa harrastuksille juuri jää.
Pirkanmaa on Puiston ydinaluetta, jossa hänellä on suuri tukiryhmä ja paljon kannatusta, joten hänen tarkoituksenaan on olla siellä vahvasti esillä. Hän aikoo kiertää myös muualla Suomessa, erityisesti Etelä-Suomessa ja käydä myös Itä- ja Pohjois-Suomessa Lappia myöten. Lisäksi hän kirjoittelee lehtiin ja sosiaaliseen mediaan. Puisto toivoo profiilinsa herättävän tiedotusvälineiden kiinnostusta ja tuovan mukanaan julkisuutta lehtikirjoitusten ja paneelikeskustelujen kautta.
&#8211; Aion käyttää omaa rahaa vaalikampanjassani, tosin budjetti on konservatiivinen. Kaikki resurssit käytetään tarkkaan ja harkitusti.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Sakari Puisto: EU-kriittisten on käännettävä laiva

Kuopiolainen kansanedustaja ja rovasti Kimmo Kivelä on ennen eduskuntauraansa työskennellyt 25 vuotta pappina merkittävissä tehtävissä, esimerkiksi kirkkoherrana parikymmentä vuotta, tuomiokapitulin asiantuntijatehtävissä, asessorina ja dekaanin sijaisena. Kivelä kiinnostui politiikasta jo nuorella iällä ja liittyi perussuomalaisten edeltäjän SMP:n riveihin jo viisitoistavuotiaana. Sittemmin hän toimi SMP:n nuorisojärjestössä SMP:n nuorisoliiton pääsihteerinä ja valtakunnallisena nuorisosihteerinä.
Kivelä on syntyjään Lahdesta ja opiskellut Helsingin yliopistossa. Savolainen hän on ollut jo yli neljännesvuosisadan.
&#8211; Lähdin eurovaaleihin, koska pyydettiin niin puolueen kuin muidenkin tahojen toimesta. Haluan olla näissä talkoissa mukana, sillä kevään eurovaalit ovat puolueelle äärettömän tärkeät. Koskaan ennen eivät europarlamenttivaalit ole olleet Suomen tulevaisuuden kannalta niin tärkeät kuin nyt. Nyt on liikevoimaa, nyt on todellinen mahdollisuus saada aikaan muutos EU-politiikassa, Kivelä tietää.
<h4>Päätösvalta on palautettava kansallisvaltioille</h4>
Kivelän intresseissä on EU:n uudistaminen, kansanvallan palauttaminen päätöksentekoon ja päätösvallan palauttaminen kansallisvaltioille. Hän toivoo myös europarlamentin ja kansallisten parlamenttien välisen yhteistyön tiivistymistä, joka tällä hetkellä on melko vähäistä.
&#8211; Olen Eurooppa-myönteinen, mutta hyvin EU-kriittinen. Eurooppalaisia arvoja ovat kreikkalainen demokratia, roomalainen oikeus ja kristilliset arvot. Niihin uskon itsekin, mutta unioni nykymuodossaan on kaikkea muuta kuin niitä kunnioittava. EU:n toiminta on monelta osin salamyhkäistä, byrokraattista ja poliittista kaupankäyntiä.
EU on nyt Kivelän mukaan temppelinharjalla. Eu-eliitti on ajamassa unionista liittovaltiota, jota kehitystä vastaan perussuomalaiset taistelevat. Kivelälle riittää kansallisvaltioiden välinen vapaakauppa- ja tulliliitto &#8211; päätösvalta on palautettava kansallisvaltioille. Kevään eurovaalit ratkaisevat sen, saako euroeliitti tahtonsa läpi ja kehittyykö unionista liittovaltio. Riittävän suurella kansallisella tahdolla ja vastustuksella on Kivelän mukaan mahdollista muuttaa suuntaa demokraattisestikin.
Kivelä huomauttaa, että euro oli alun perinkin suuri typeryys, jota edes talouseliitti ei kannattanut, ja johon Suomi vietiin väkisin kansan tahdon vastaisesti. Ilman rahaliittoa suomalaiset voisivat paljon paremmin.
&#8211; Tukipakettipolitiikka on EU:n omien päätösten ja säännösten vastaista politiikkaa, jossa laittomasta on jälkikäteen tehty laillista. Tavallista köyhää kansaa tukipaketeilla ei auteta, eliitti ja pankit pelastetaan mutta Suomelle se tulee äärettömän kalliiksi eikä loppua näy. Kaikki mitä Suomestakin on Etelä-Eurooppaan syydetty, on poissa omien kansalaisten hyvinvoinnista. Tämä on keskeisin syy siihen, miksi nyt puhutaan kestävyysvajeesta ja valtiontalouden tasapainottamisesta, Kivelä toteaa.
<h4>Jalkatyö ratkaisee, ei rahan mahti</h4>
Vapaa-ajallaan Kivelä harrastaa musiikkia, niin soittamista kuin musiikin kuunteluakin. Lisäksi hänen harrastuksiinsa lukeutuvat kohtuullinen liikunta, veneily ja avantouinti. Hän myös lukee paljon, erityisesti historiaa. Kivelällä on kaksi aikuista tytärtä, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Keväällä Kivelän vapaa-aika uhrataan vaalityöhön eduskuntatyön mahdollistamissa rajoissa. Hän aikoo olla esillä erilaisissa ulkotilaisuuksissa. Pääasiassa Kivelä kiertää Itä-Suomea, mutta muuallekin on pyydetty ja lupauduttu myös.
&#8211; Vaalibudjettini on jotakuinkin tiedossa. Hirveän suuria taloudellisia panostuksia en aio tehdä, sillä en usko, että rahan mahti ratkaisee näissä vaaleissa tai muuallakaan. Jalkatyö ja puolueen sanoman eteenpäin vieminen ovat minun työkalujani, joihin luotan enemmän kuin kalliiseen mainoskampanjointiin.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä

Eurovaaliehdokas Kimmo Kivelä: EU on nyt temppelinharjalla

ESPOOLAINEN valtiotietei­den kandidaatti ja kaupun­ginvaltuutettu Simon Elo on toiminut Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajana jo neljättä vuotta. Lapinjär­vellä Itä-Uusimaalla syntynyt Elo on ehtinyt asua myös Nil­siässä, Lohjalla ja Helsingissä ennen muuttoaan Espooseen Mia-vaimon ja Sammy-koi­ran kanssa.
&#8211; Espoon kaupunginval­tuustossa minulle tuli pienoi­sena yllätyksenä kun selvi­si, että olen Pohjois-Espoon suuralueelta ainoa valtuutet­tu mistään puolueesta. Hel­singin Sanomien teettämän tutkimuksen perusteella olen myös Espoon konservatiivi­sin poliitikko, mikä kertonee paljon arvomaailmastani, Elo toteaa.
Suurin yksittäinen syy, mik­si Elo alunperin ylipäänsä lähti politiikkaan ja liittyi pe­russuomalaisiin oli Suomen harjoittama EU-politiikka ja hänen oma EU-kriittisyy­tensä, joten eurovaaliehdok­kaaksi lähteminen oli varsin luonteva vaihtoehto.
&#8211; Nuorten puheenjohtaja­na olen pitänyt voimakkaas­ti esillä EU-kriittisiä teemoja. Mielestäni myös EU-kriittis­tä vastavoimaa tarvitaan eu­roparlamentissa, muuten siellä on vain liittovaltioke­hitykseen myönteisesti suh­tautuvia edustajia. Erityi­sen tärkeää on asettaa myös nuoria ehdokkaita eurovaa­leihin. Tutkimusten mukaan vain viidesosa nuorista tietää äänestävänsä varmasti euro­vaaleissa, joten heillekin on tarjottava vaihtoehtoja, ker­too ainoa alle 30-vuotias pe­russuomalainen eurovaalieh­dokas.
<h4>Suomen pitää harkita eroa eurosta</h4>
Europarlamentissa Elo ha­luaisi ajaa Suomen kansallisia etuja ja äänestäjiensä intres­sejä. Erityisesti hän haluaisi vaikuttaa unionin liittovaltio­kehityksen patoamiseksi toi­mimalla yhteistyössä muiden EU-kriittisten voimien kans­sa. Vapaakauppaliittoa hän voisi kannattaakin, mikäli se olisi luonteeltaan taloudelli­nen eikä poliittinen.
&#8211; Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta to­tuus on, että kolme neljäs­tä mepistä kannattaa liitto­valtiota, eli aika vaikea sitä on estää jos se halutaan läpi vie­dä. Jos liittovaltio toteutuu, merkitsee se nähdäkseni uni­onin luhistumista. Euroa pi­dän vielä unioniakin suu­rempana ongelmana Suomen taloudelle. Näkemykseni mu­kaan Kreikan ja Kyproksen kaltaisten maiden tulisi erota rahaliitosta, mutta jos unio­nin perussopimusten vastais­ta tukipakettipolitiikkaa edel­leen jatketaan, pitää Suomen vakavasti harkita eurosta ero­amista.
Elo on ehtinyt lukuisissa mediaesiintymisissä todistaa pärjäävänsä väittelyissä mui­ta ehdokkaita ja aatteita vas­taan. Myös yhteistyökykyä löytyy, mistä ominaisuudesta on hyötyä EU-kriittisen vas­tavoiman rakentamisessa.
<h4>Maahanmuuttopolitiikka pidettävä omissa käsissä</h4>
Simon Elo valmistui valtio­tieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2010. Sen jälkeen politiikka vei men­nessään, mutta maisteriksi valmistuminen on vielä haa­veissa, kunhan aikaa löytyy. Vapaa-ajallaan Elo harras­taa lukemista, kirjoittamista, matkustelua ja salibändyä.
&#8211; Myös historia on aina kiin­nostanut ja luen säännöllises­ti Historia-lehteä. Yksi rakas harrastus lapsuudesta lähtien on videopelit, ja siihen liitty­en olen myös kirjoittanut ar­tikkeleja Pelaaja-lehteen vuo­desta 2007 lähtien.
Eurovaalikampanjaan­sa varten Elo aikoo kiertää kaikissa maakunnissa Ro­vaniemeltä Hankoon Uusi­maa-painotteisesti. Hän tulee pitämään esillä vaaliteemo­jaan liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Myös maahan­muuttopolitiikka on pidet­tävä Suomen omissa käsissä. Erityishuomio on kiinnitettä­vä unionin ulkorajoihin.
&#8211; Nuorten kohdalla tulee ke­hittää oppilasvaihdon kal­taisia hyviä ohjelmia. Pyrin myös tietoisesti herättele­mään eläkeläisiä. Brysselis­sä on ollut esillä eläkejärjes­telmien yhtenäistäminen, joka toteutuessaan merkitsisi Suomen kannalta heikennys­tä eläkeläisten asemaan, Elo muistuttaa.
Elon vaalibudjetti ei vielä ole tarkentunut, mutta tavoit­teena on saada kasaan vähin­tään 20 000 euron summa, josta osa on omia varoja, osa tulee puolueelta ja muilta ta­hoilta.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Simon Elo: Liittovaltiokehitykselle tarvitaan vastavoima

SIILINJÄRVELÄINEN Jani Kolehmainen on 37-vuotias putkiasentaja ja perheenisä, jonka pitkä työ­ura alkoi jo 13-vuotiaana eikä ole sen jälkeen katkennut. Koulut jäivät vähän vähem­mälle; peruskoulun jälkeen Kolehmainen suoritti ruoka­tuotannon perustutkinnon ja on sen jälkeen työskennellyt ravintola-alalla, kuorma- ja linja-autonkuljettajana ja nyt kahdeksatta vuotta putkimie­henä. Asuntovelkaa omakoti­talonomistajalla on sen ver­ran, että tietää miksi aamulla pitää töihin lähteä.
&#8211; Olen tavallinen duunari, raksaäijä, joka tuntee suoma­laisten arjen ongelmat. Uskon vapaaseen työhön ja kovaan työhön, joka suomalaisille tu­lee verenperintönä jo äidin­maidossa. Sen asenteen halu­aisin nyt viedä Eurooppaan, kertoa heille, millaisia me suomalaiset olemme, sanoo Kolehmainen.
Puolueen jäseneksi Koleh­mainen liittyi vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen. Hän oli perustamassa Siilinjärven paikallisyhdistystä ja on istu­nut sen puheenjohtajana kak­si kautta. Pohjois-Savon pii­rihallituksessa Kolehmainen on jo toista kauttaan, sitä en­nen hän oli varajäsenenä yh­den kauden.
<h4>Liittovaltiokehitys pysäytettävä</h4>
Eurovaaliehdokkaaksi Ko­lehmaisen ajoi huoli Suomen tulevaisuudesta. Rakennus­alalla toimiessaan hän näkee joka päivä ne ongelmat, joita työvoiman vapaa liikkuvuus tuo tullessaan ilman kunnol­lisia keinoja niihin puuttumi­seksi. Kolehmainen pelkää, että Suomea ollaan EU-direk­tiiveillä tahallaan ajamassa asumiskelvottomaksi.
&#8211; Liittovaltiokehitys on py­säytettävä keinolla millä hy­vänsä. Brysselin kumileima­sinpolitiikka on estettävä myös. Vapaakauppa-alue, jonka sisällä tavara liikkuu il­man tulleja, on sinänsä hyvä asia, mutta jollain tavalla val­tioiden pitäisi pystyä rajoitta­maan ihmisten ja työvoiman liikkumista. Eurosta eroamis­ta en suoraan lähde ajamaan, mutta olisi selvitettävä onko eroaminen ylipäänsä mahdol­lista ja minkälainen Suomen tilanne olisi, jos emme oli­si siihen aikoinaan liittyneet, Kolehmainen pohtii.
Erityisesti Kolehmais­ta kiinnostaa ammattiliitto­jen asian ajaminen Euroopas­sa. Se on myös yrittäjien etu. Kolehmainen tuntee monta pk-yrittäjää ja tietää, että jos yrittäjien asiat ovat kunnossa, ei heillä ole mitään ammatti­liittoja vastaan.
&#8211; Tulevaisuuden EU:n nä­kisin mielelläni itsenäisten valtioiden talousliittona, en liittovaltiona. Siinä suhtees­sa näyttää synkältä, niin ra­jut voimat ovat liittovaltio­kehityksen taustalla. Meiltä puuttuu yhteinen kieli ja kulttuuri, joten yhteinen soli­daarisuuden tunne tulee Eu­roopasta varmasti aina puut­tumaan.
<h4>Putkimies sulkemaan rahahanat</h4>
Politiikan ja työn vastapai­noksi Kolehmainen harras­taa monipuolista liikkumis­ta, muun muassa nyrkkeilyä, kalastusta, uimista ja säh­lyä. Liikunnan avulla saa ai­vot nollattua ja pidettyä it­sensä kunnossa, että jaksaa töissä. Nyrkkeilysalilla palau­te on välitöntä ja yleensä sat­tuu, eikä siellä tarvitse aja­tella muuta kuin seuraavaa liikettä.
&#8211; Lämmitän myös talo­ni puulla. Sekin käy harras­tuksesta, kuten kuka tahansa puulämmittäjä hyvin tietää. Elän onnellista avioelämää ja perheeni on minulle tärkein voimavara ja taustatuki, Ko­lehmainen kiittelee.
Vaalityötä Kolehmainen ai­koo tehdä sosiaalisen medi­an ja blogipäivitysten lisäksi jalkautumalla kansan pariin, pääasiassa Itä-Suomen vaa­lipiirissä. Loppusuoralla tar­koitus on kiertää myös Suo­men suurimmat kaupungit ja hän on mielellään ammatti­liittojenkin käytettävissä, jos ne haluavat kutsua hänet ti­laisuuksiinsa.
&#8211; Vaalitelttaelämää siis tämä kevät. Vaaliteemani on ”ää­nestä putkimies sulkemaan rahahanat Suomesta Brysse­liin”. Omia säästöjä minul­la on viisi tonnia, se on tällä hetkellä ainoa varma vaali­budjetti. Kiitollisuudella otan vastaan myös kaikki tuet mitä puolueelta, piiriltä, paikal­lisyhdistykseltä ja muilta ta­hoilta tulee. Mielestäni on ää­rettömän hienoa, ettei puolue ole lähtenyt asettamaan eh­dokkaita pelkkien megabud­jettien perusteella vaan on todella asetettu suomalaisten näköiset ehdokkaat näinkin tärkeissä vaaleissa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-022014/">Perussuomalainen 2/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Jani Kolehmainen: Suomi voidaan pelastaa vain työllä

Kansanedustajaveteraani Toimi Kankaanniemellä on takanaan 24 vuoden katkeamaton eduskuntakokemus vuosilta 1987-2011, jolloin hän ehti hankkia Suomen ennätyksen valiokunnista istuttuaan niistä lähes kaikissa joko jäsenenä tai varajäsenenä. Vuodet 1991-94 Kankaanniemi toimi ministerinä ulkoministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä ja kuului kaikkiin ministerivaliokuntiin. Kristillisten puheenjohtajana hän istui vuodet 1989-1995.
&#8211; Omat arvoni ja asenteeni eivät ole muuttuneet, mutta kristillisdemokraattien linja suhteessa EU-politiikkaan, kuntapolitiikkaan ja perustuslakiin muuttuivat siinä määrin, että edessä oli puolueesta eroaminen vuonna 2011, Kankaanniemi kertoo.
Kunnallisvaaleissa Kankaanniemeä kosiskeltiin viiden puolueen listoille Uuraisilla, mutta perussuomalaiset oli hänelle ainoa varteenotettava vaihtoehto. Kuntavaaleissa Kankaanniemi sai valtavan äänivyöryn, 14. eniten ääniä koko maassa.
&#8211; Puolueen jäsenenä olen ollut perussuomalaisten linjaan hyvin tyytyväinen, koska perusasioissa se vastaa omia näkemyksiäni. EU:n liittovaltiokehitystä vastustan äärimmäisen jyrkästi. Toivoisin, että perussuomalaiset ottaisivat rahaliittoon vieläkin jyrkemmän kannan. Rahaliitosta on erottava, vaikka se sitten johtaisi koko unionista eroamiseen. Tilalle on saatava löyhä ja Euroopan laajuinen vapaakauppa-alue, joka takaisi kaupan esteettömän toteutumisen koko mantereella. Nykyisellään EU ja euro ahdistavat Suomea, vaikka niiden pitäisi edistää kansan hyvinvointia.
<h4>Tällaisenaan EU tulee romahtamaan</h4>
Kuluneen puolen vuoden aikana Kankaanniemi on saanut lukuisia pyyntöjä asettua ehdolle eurovaaleihin ja on joutunut pohtimaan asiaa kahdelta kantilta: olisiko hänestä siellä hyötyä ja onko hänellä mitään syytä kieltäytyä. Koska terveys on hyvä ja eduskunnassa Kankaanniemelle pääsi kertymään valtava kokemus EU-asioista, hän päätti lopulta antaa suostumuksensa.
&#8211; Mieleeni jäivät erityisesti vuodet 2003-2007 suuressa valiokunnassa Timo Soinin kanssa, jossa meillä kahdella oli asioista täysin yhteneväiset näkemykset, kun kaikki muut olivat päinvastaista mieltä. Aikanaan vastustin Suomen liittymistä unioniin sillä perusteella, että näin jo silloin sen kehittyvän liittovaltioksi juuri siten kuin nyt tapahtuu. Linjani on pysynyt aivan samana koko ajan, Kankaanniemi painottaa.
Kankaanniemen suuri missio on unionin liittovaltiokehityksen vastustaminen. Sen ohessa hän näkee itsensä maakuntien puolestapuhujana &#8211; kaupunkeja unohtamatta. Talous- ja työllisyyspolitiikka kulkevat käsi kädessä: karsintakirves pitää heittää Brysselin päähän. Suomen maksuosuutta on vähennettävä ja tukipaketit etelän konkurssikypsille maille kerta kaikkiaan lopetettava.
&#8211; Toivon että järki voittaa ja aletaan rauhallisesti ja harkitusti suunnittelemaan unionin alasajoa. Tällaisenaan EU tulee romahtamaan. Jos se tapahtuu hallitsemattomasti, on siitä kaikille ikävät seuraukset.
<h4>Eduskunnasta jääminen oli valtava elämänmuutos</h4>
Kun Toimi Kankaanniemen hektinen arki eduskunnassa päättyi vuonna 2011, oli edessä valtava elämänmuutos hänen löydettyään itsensä kotoa pienestä maalaispitäjästä. Sen jälkeen hän ei ole suurempia harrastuksia ehtinyt eikä halunnutkaan hankkia lukuun ottamatta kunnallispolitiikkaa, jossa hän vaikuttaa edelleen lukuisissa luottamustoimissa. Lisäksi hän lukee jonkin verran, pyrkii pitämään huolta kunnostaan ja matkustelee.
&#8211; Olen naimisissa ja minulla on kaksi poikaa, yksi tytär ja neljä lastenlasta, jotka käyvät usein ja tuovat paljon iloa vaarin elämään, Kankaanniemi hymähtää.
Toimi Kankaanniemi oli presidenttiehdokkaana vuonna -94 ja eurovaaliehdokkaana vuonna -96, joten hän tietää millaista on olla ehdokkaana silloin, kun vaalipiirinä on koko Suomi. Se on vaativaa. Vaalityö on mukavaa mutta matkustaminen on raskasta ja valtakunnallinen mainoskampanja vaatisi paljon varoja. Kankaanniemi toivookin voivansa tunnettuutensa ja EU-kriittisen historiansa ansiosta pärjätä mahdollisimman intensiivisellä ja lyhyellä vaalikampanjalla.

Toimi Kankaanniemi: Euro ahdistaa Suomea

Perussuomalaisten puoluehallitus nimesi perjantain kokouksessaan uusia eurovaaliehdokkaita. Kahdenkymmenen ehdokkaan lista on nyt täynnä. Valituiksi tulivat Simon Elo, Toimi Kankaanniemi, Kimmo Kivelä, Jani Kolehmainen, Sakari Puisto ja Maria Tolppanen.
Espoolainen Simon Elo (kuvassa oikealla) on toiminut Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana neljättä vuotta. Koulutukseltaan Elo on valtiotieteen kandidaatti. Hän on toiminut Espoon kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2012.
Toimi Kankaanniemi on syntyisin Satakunnasta, asuu keskellä Keski-Suomea. Ikää 63 vuotta, niistä 24 vuotta eduskunnassa. On toiminut ministerinä ja puolueen puheenjohtajana.
Siilinjärveläinen Jani Kolehmainen (kuvassa vasemmalla) on LVI-asentaja, kunnanvaltuutettu ja kahden lapsen isä. Kolehmaisen taustajoukoissa on runsaasti rakennusalan järjestöväkeä.
Kimmo Kivelä on 51-vuotias kansanedustaja ja seurakuntapappi Kuopion Vehmersalmelta.
Sakari Puisto (kuvassa toinen oikealta) on Cambridgen yliopistossa tohtoriksi väitellyt 37-vuotias tamperelaismies. Puisto on asunut suuren osan aikuisiästään ulkomailla, muun muassa Kiinassa ja Englannissa. Hän on koulutukseltaan fyysikko, ja hän toimii tällä hetkellä liiketaloustieteen vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa.
Maria Tolppanen (kuvassa toinen vasemmalta) on vaasalainen kansanedustaja, jäsenenä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja varajäsenenä EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa.  Hän on toiminut 33 vuotta toimittajana muun muassa työmarkkinatoimittajana ja uutis- ja ajankohtaistoimittajana.
Ehdokkaita valittiin nyt neljännen kerran. <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-nimesi-ensimmaiset-eurovaaliehdokkaat/">Ensimmäisellä</a> kerralla nimettiin eurovaaliehdokkaiksi: Jussi Halla-aho, Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sampo Terho ja Juha Väätäinen, <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/perussuomalaisille-viisi-uutta-eurovaaliehdokasta/">toisella</a> kerralla Erkki Havansi, Laura Huhtasaari, Ilkka Matinpalo, Piritta Poikonen ja Mauno Vanhala. <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/kolme-uutta-perussuomalaista-eurovaaliehdokasta/">Kolmannella</a> kerralla nimettiin Juho Eerola, Maria Lohela ja Marko Kulpakko.

Uusia eurovaaliehdokkaita nimetty

Timo Soinin johtama, Eduskunnassa kokoontuva perussuomalaisten puoluehallitus on aloittanut kokouksensa, jonka aikana päätetään uusista eurovaaliehdokkaista.
Ehdokkaita valitaan nyt neljännen kerran. <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-nimesi-ensimmaiset-eurovaaliehdokkaat/">Ensimmäisellä</a> kerralla nimettiin eurovaaliehdokkaiksi: Jussi Halla-aho, Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sampo Terho ja Juha Väätäinen, <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/perussuomalaisille-viisi-uutta-eurovaaliehdokasta/">toisella</a> kerralla Erkki Havansi, Laura Huhtasaari, Ilkka Matinpalo, Piritta Poikonen ja Mauno Vanhala. <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/kolme-uutta-perussuomalaista-eurovaaliehdokasta/">Kolmannella</a> kerralla nimettiin Juho Eerola, Maria Lohela ja Marko Kulpakko.

Puoluehallitus kokoontuu tekemään ehdokasvalintoja

Turkulaiselle kansanedustaja Maria Lohelalle ovat kansainväliset asiat tulleet tutuiksi hänen koulutuksensa ja työnsä kautta niin eduskunnassa kuin aikaisemmissakin tehtävissä. Lohelan juuret ovat Nivalassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Turkuun hän muutti päästyään Turun yliopistoon opiskelemaan englannin kääntämistä. Hän on asunut myös Yhdysvalloissa ja Irlannissa muutamia vuosia opiskellen ja töitä tehden.
&#8211; Opintojeni ohessa minulla oli ilo tehdä osa-aikatyötä omalta koulutusalaltani ja päätoimisen opiskelun päätyttyä olen ollut kokopäiväisesti töissä kansainvälisissä ja dynaamisissa tehtävissä.
Eduskuntaan minut valittiin vuoden 2011 vaaleissa ollessani kaupunginvaltuutettuna Turussa, Lohela kertoo.
Eduskunnassa Lohela on ulkoasiainvaliokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan varajäsen ja eduskunnan IPU-johtokunnan puheenjohtaja. IPU-kokousmatkojen vetämisen hän on kokenut opettavaiseksi ja mielenkiintoiseksi.
&#8211; Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista myös kansainvälisessä mittakaavassa ja seuraan aktiivisesti maailmanpolitiikkaa. Taustaani ja nykytilannettani tarkastellen pyrkiminen eteenpäin kansainvälisten mahdollisuuksien saralla on luontevaa.
Yhteistyötä on tiivistettävä
Jos Lohela valitaan europarlamenttiin, hän toivoo saavansa toimia erityisesti ulkoasioihin ja kansainväliseen kauppaan liittyvissä tehtävissä. Meppien, eduskuntaryhmän ja puolueen yhteistyötä tulisi jatkossa entisestään tiivistää monien asioiden ollessa niin selkeästi kytköksissä toisiinsa. Suomen maakohtaisten etujen esiintuontia sekä tietoa ja ymmärrystä unionista on lisättävä. Mepeillä on näissä kaikissa asioissa tärkeä rooli.
&#8211; Euroopan unioni on edennyt pitkin harppauksin lainsäädännön harmonisoinnin tiellä. Jo nyt olemme huomanneet, kuinka hankalia seurauksia täysin erilaisten toimintamallien saattamisessa saman muotin alle on.
Eräät tahot visioivat yhä syvempää EU-maiden integraatiota, jossa muiden muassa sosiaaliturvaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja velkoja yhdenmukaistettaisiin. Suomen kaltaiselle vauraalle maalle tästä lankeaisi entistä suurempi maksajan rooli. Lohela ei hyväksy esimerkiksi Turkin ottamista unioniin. EU:n tulisi olla pääasiassa vapaakauppa-alue ihmisten, tavaran ja pääoman välillä.
&#8211; Kielitaitoni ja kokemukseni avulla minun on helppo osallistua keskusteluihin ja asioiden käsittelyyn ja tuoda selkeästi esiin näkemykseni. Olen ulospäin suuntautunut ja minulla on kokemusta kansainvälisestä ympäristöstä sekä arjessa että työssä. Erityisesti IPU:ssa olen toiminut yhteistyössä eri maiden kansanedustajien kanssa.
Joukossa on voimaa
Politiikan vastapainoksi Maria Lohela katsoo mielellään elokuvia nimenomaan elokuvateatterissa.
Kuntonyrkkeily on myös mieluisa harrastus, joka auttaa saamaan hartiat liikkeelle runsaan istumisen vastapainoksi. Lohela kävelee työmatkoja ajan salliessa ja geokätköilee erityisen mielellään kesäisin. Silloin tällöin hän käy myös teatterissa ja lukee. Lohelalla on myös kaksi kissaa, jotka nekin tarvitsevat hänen aikaansa ja huomiotaan.
&#8211; Avomieheni työskentelee IT-alalla. Minulla on pieni suku, mutta he ovat sitäkin läheisempiä. Veljeni, vanhempani ja tätini miehineen asuvat Nivalassa kuten myös minulle hyvin tärkeä 86-vuotias mummuni, joka viettää leppoisia eläkepäiviä kotitalossaan, jossa on asunut koko ikänsä.
Perussuomalaisten vahvuus on näkyminen turuilla, toreilla ja kaduilla &#8211; niin vaalien aikaan kuin niiden välilläkin. Puolueen teltan ja viirin alla tehty jalkatyö on aina ollut Lohelalle mieluisaa puuhaa, ja sitä hän aikoo jatkaa myös eurovaaliehdokkaana.
Porukassa tehty työ on kantanut hedelmää tähänkin saakka, eikä näiltä osin toimivaa sapluunaa ole syytä laittaa uusiksi.
&#8211; Joukossa on voimaa. Aikataulun puitteissa pyrin kiertämään niin paljon kuin suinkin ehdin.
Näkyminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa on osa tätä päivää. Myös lehtimainonnalla on roolinsa. Vaalibudjetti täsmentyy kampanjan yksityiskohtien tarkentuessa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Maria Lohela: Suomelle lankeaa maksajan rooli

Lohjalaisen Piritta Poi­kosen sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, mutta hän syntyi Helsingissä ja varttui elämänsä ensimmäiset kymmenen vuotta helsinkiläisessä Pukinmäen lä­hiössä. Koulunsa hän kävi Nummi-Pusulan kunnassa ja heti lukion jälkeen aloitti elintarvi­ke-ekonomian opinnot maatalo­us-metsätieteellisessä tiedekun­nassa. Sittemmin hän vaihtoi oikeustieteelliseen, josta valmis­tui juristiksi. Koti Lohjalle val­mistui hartiapankkivoimin heti opiskelujen jälkeen.
Sosiaalipolitiikkaan Poikonen hurahti käytyään aviomiehensä kanssa keskusteluja yhteiskun­nallisista asioista, jotka johdatti­vat hänet lukemaan kirjallisuut­ta aiheesta. Lopulta aihe innoitti hänet jopa vaihtamaan työpaik­kaa. Finanssialan Keskusliiton asiantuntijana hän toimii sosi­aalipolitiikan ja juridiikan väli­maastossa.
&#8211; Suomella on paljon etuja puolustettavanaan EU:ssa. Sinne tarvitaan ahkeria, sitkeitä ja roh­keita työmyyriä. Näitä ominai­suuksia olen työuranikin aikana tarvinnut, Poikonen sanoo.
<h4>Suomalaisen  elinkeinoelämän  pärjääminen tärkeää</h4>
Poikonen vastustaa EU:n liit­tovaltiokehitystä ja euron hul­lutuksia. Omana erityisenä kiin­nostuksen kohteena Poikosella on unionin sosiaalinen ulot­tuvuus, mikä on vasta kehitty­mässä oleva alue. Myös talou­dellisiin asioihin hänellä riittää perehtyneisyyttä.
&#8211; Suomen kansalaisten etujen lisäksi minulle on tärkeää suo­malaisen elinkeinoelämän pär­jääminen globaalissa kilpailussa. Esimerkiksi eri maiden pankki­en tasapuolinen kohtelu pank­kiunionissa on varmistettava. Suomalainen elinkeinoelämä on suomalaisen työllisyyden kivi­jalka.
&#8211; Vielä eurokriisiäkin suurem­pi ongelma on EU:n demokra­tiavaje – se, että asioita tapahtuu demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella. Jos demokratiava­je syöpyy tarpeeksi syvälle, EU kompastuu siihen ja vähintään vahingoittuu pahasti. Juuri de­mokratiavajeesta kumpuavat eu­ronkin ongelmat, Poikonen to­teaa.
Poikonen uskoo EU:n betonoi­neen ainakin ydinosansa vuosi­kymmenien saatossa eikä usko sen hajoamiseen, mutta unionin byrokratiaa on karsittava ja de­mokratiavaje on korjattava. Eu­ron hän arvelee sen sijaan ra­pistuvan useammasta nurkasta samanaikaisesti.
Asiantuntijan roolissa Poiko­nen on tottunut pilkkomaan pa­lasiksi isoja asiakokonaisuuksia. Työnsä puolesta hän on perehtynyt sosiaalipoliittisiin kysy­myksiin ja hänellä on kyky ottaa asiat haltuun, rohkeutta taistella silloin kun on sen aika ja viisaut­ta jättää väliin turhat ja toivotto­mat kamppailut.
&#8211; Nykyisen työni takia olen vie­raillut monia kertoja Brysselissä ja minulla on käsitys siitä, mitä europarlamentaarikon työ pitää sisällään. Hohdokasta hommaa se ei ole, vaan kovin paperinma­kuista puurtamista. Minulla ei siis ole ruusuisia kuvitelmia toi­menkuvasta, mutta ei mitään kammoakaan.
<h4>Määrä ei korvaa laatua</h4>
Piritta Poikonen harrastaa punttisalilla käymistä ja juok­semista. Liikunnan jälkeen rak­kaimpia harrastuksia ovat käsi­työt, marjastaminen ja kynsien koristelu. Naimisissa hän on ol­lut vuodesta 2000 ja perheeseen kuuluu lisäksi kaksi isoa löytö­kissaa. Veljentytöt pitävät tädin välillä kiireisenä. Vaalikampan­jansa aikana hän aikoo kierrellä Suomea niin paljon kuin rahat ja aika antavat myöten.
&#8211; Meillä on kolmen hengen ydintiimi ja paljon ideoita, joi­ta tulemme julkistamaan pit­kin matkaa kierrellessämme  apahtumissa ympäri Suomea niin paljon kuin kalenteriin mahtuu ja budjetti sallii. Asiantuntijana minulle on vierasta pyrkiä hake­maan pelkkää näkyvyyttä. Olen tottunut etenemään asiakärjellä.
Siksi pyrin panostamaan mää­rää enemmän laatuun ja pereh­tymään asioihin, vaikka se veisi aikaa. En tiedä, miten fiksu stra­tegia se lopulta on, mutta minul­le luontainen.
Vaalikampanjaansa Poiko­nen aikoo panostaa tuhansia eu­roja, omiakin säästöjä vähin­tään kymmenentuhannen euron edestä. Miten paljon budjet­ti kasvaa riippuu siitä, paljonko puolueelta tulee tukea ja miten paljon sponsorirahaa saadaan kerättyä muista lähteistä.
Teksti on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-132013/">Perussuomalainen 13/2013</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Piritta Poikonen: Demokratiavaje on EU:n kompastuskivi

Opettajan työstä Arkadianmäelle siirtynyt kansanedustaja Pirkko Mattila Muhokselta on vahva perussuomalainen vaikuttaja jo vuodesta 2005. Yli-Iissä pienviljelijäperheeseen syntynyt Mattila kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa, koska pienellä kotipaikkakunnalla ei ollut lukiota.
Myöhemmässä vaiheessa hän valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi ja hankki opettajan pedagogisen pätevyyden Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.
Mattila kertoo olevansa aluepolitiikasta innostunut maantieteilijä, joka on elämänsä aikana ehtinyt olla muun muassa sairaanhoitajana, kotiäitinä, maatalouslomittajana, uimaopettajana ja Punaisen Ristin avustustyössä Haitissa maanjäristyksen jälkeen.
&#8211; Minulla on kokemusta elämästä ja itseni elättämisestä monelta alalta. Kun aikoinaan lähdin politiikkaan, perussuomalaiset oli niin selkeästi ainoa vaihtoehto EU-kritiikkinsä vuoksi, että eurovaaliehdokkaaksi lähteminen tässä vaiheessa tuntuu johdonmukaiselta. EU vaikuttaa niin monella epädemokraattisella tavalla meidän kaikkien elämään, että koen tärkeäksi pyrkiä siihen vaikuttamaan, Mattila kertoo.
<h4>Unionipolitiikka on elitististä byrokratiaa</h4>
Unionipolitiikka ei edusta Mattilalle demokraattista päätöksentekoa, vaan elitististä byrokratiaa, joka ratsastaa unionin rauhaprosessilla. Sen sijaan EU:n rauhanprosessi on epäonnistunut täysin.
&#8211; Rauhanprosessi on ollut sinänsä hieno asia, mutta nyt Eurooppa on jäänyt unionin ja rauhanprosessin vangiksi.
Mattilaa kiinnostaa erityisesti EU:n maa- ja metsätalouspolitiikka, ennen kaikkea metsäpolitiikka, jota ei saa siirtää pois kansallisesta päätöksenteosta eikä sitoa ilmastopolitiikkaan, kuten osittain on jo tapahtunut. Suomella on oltava mahdollisuus harjoittaa kansallista talouspolitiikkaa.
&#8211; EU:ta sanotaan alueiden unioniksi, mutta sitä ei kyllä huomaa. Bryssel on se alue, jonka ympärillä pyörii liian moni asia. Euro on kriisissä, joka osin johtuu hyvin tunnetuista valuvioista: ei voi olla yhteismitallista rahapolitiikkaa, kun on erilaiset budjetit ja erilaiset kulttuurit. Euron tulevaisuus riippuu siitä, miten talouskriisi pyritään ratkaisemaan. Jos ratkaisuksi tarjotaan lisää liittovaltiota, se ei tule onnistumaan, koska unioniin ollaan liitytty pala palalta. Euroopan talouskriisi on hyvin hankala yhtälö ratkaistavaksi, mutta liittovaltio ei saa olla ratkaisu.
Mattila on kolmatta kautta kuntapäättäjänä ja eduskunnassa hänelle on kertynyt kokemusta muun muassa Euroopan neuvoston toiminnasta Suomen valtuuskunnan jäsenenä, joka on parlamenttienvälinen yhteistyöelin. Hän on aidosti innostunut asioista, joihin hän haluaa unionissa päästä vaikuttamaan.
&#8211; Toivon, että äänestysaktiivisuus eurovaaleissa nousee, sillä aikaisemmissa vaaleissa äänestysprosentit ovat olleet luvattoman pieniä. Onko kysymys siitä, ettei demokratiaan enää uskotakaan, ainakaan mitä unioniin tulee? Toivon tietysti myös perussuomalaisten menestyvän vaaleissa mahdollisimman hyvin.
<h4>Opiskelua ja kuntosuunnistusta</h4>
Pirkko Mattilalla on vahva kielitaito. Englannilla hän pärjää hyvin, saksalla ja ruotsilla kohtalaisesti ja ranskalla auttavasti. Lisäksi hän oppi toisena kielenään viittomakielen lapsena, koska hänen äitinsä oli kuuro.
&#8211; Osaan siis myös ”nähdä” kieliä.
Politiikan lisäksi Mattila harrastaa opiskelua ja kuntosuunnistusta. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kolme täysi-ikäistä lasta.
&#8211; Ja kolme vuohipukkia takapihalla, joilla on korvamerkit, joten Brysselin byrokratia on siltäkin osalta täytetty.
Mattila aikoo vaalikampanjansa aikana kiertää Suomea tukiryhmänsä kanssa, tosin hänen työnsä kansanedustajana asettaa jonkin verran rajoja ajankäytölle. Vaalikampanjaan kuuluu myös mielipidevaikuttaminen muun muassa blogikirjoittelun ja sosiaalisen median kautta.
&#8211; Periaatteessa aion mennä samalla kaavalla kuin eduskuntavaaleissakin, mutta teemat tulevat käsittelemään unioniin liittyviä asioita. Vaalibudjetti on vielä auki ja sen kerääminen tulee olemaan tukiryhmäni vastuulla.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Pirkko Mattila: Eurooppa on jäänyt rauhanprosessin vangiksi

Pitkään pääluottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna ja osaston puheenjohtajana aikoinaan toiminut Marko Kulpakko on istunut Kaustisen kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana vuodesta 2008, jolloin hän osallistui myös silloisen Kemian Liiton vaaleihin keräten seitsemänneksi eniten ääniä koko maassa.
Eurovaaliehdokkaaksi Kulpakko halusi lähteä paitsi monen ihmisen pyynnöstä, myös siksi, että häntä on jo pitkään huolestuttanut työpaikkojen häipyminen Suomesta. Brysselissä tehdyt päätökset ovat olleet Suomen kannalta huonoja ja viimeisten viiden vuoden aikana maastamme on häipynyt jo peräti 130 000 työpaikkaa.
&#8211; Pienyrittäjien asemaan on tulossa suuria muutoksia, ja esimerkiksi tarhaajat ja maatalousyrittäjät ovat olleet huolissaan siitä, millaisia direktiivejä sieltä on tulossa, Kulpakko kertoo.
<h4>Suurpankkien virheet maksaa köyhä kansa</h4>
Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi Kulpakko kokee Kreikalle ja muille taloutensa kuralle saattaneille maille myönnettyjen pelastuspakettien lopettamisen. Rahan syytäminen suurpankkien virheiden korjaamiseksi on järjetöntä, kun maksajana on köyhä kansa.
&#8211; Myös epäonnistunut päästökauppajärjestelmä on syytä lopettaa. Koko systeemin voimassaoloajan päästöt ovat tasaisesti nousseet samalla kun euroalueen sisäinen kilpailukyky on heikentynyt. Samoin energiasäädöksiin on puututtava raskaalla kädellä. Hyvä esimerkki on Suomen kilpailukykyä merkittävästi heikentänyt rikkidirektiivi.
&#8211; Toki me olemme kaikki eurooppalaisia, mutta unionin ja euron suhteen koko Euroopan tulevaisuus on mielestäni vaakalaudalla. Monet valtiot ovat jo pahasti rappiolla ja konkurssin partaalla. Euron tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Oman näkemykseni mukaan koko systeemi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.
Kulpakolla on hyvin paljon tärkeitä kontakteja jo ennestään, ja vahvan kielitaitonsa ansiosta hän pystyy helposti solmimaan niitä lisää. Esimerkiksi ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa hän tulee toimeen mainiosti ja englannin kieli taittuu myös. Itsekin tehdastyöläisenä ja pitkän linjan teollisuusasiantuntijana Kulpakko tuntee hyvin niin työntekijän kuin työnantajankin ongelmat.
&#8211; Ennen kaikkea haluan toimia suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta. Niin kuin entisajan merimiehet odottivat hyvää tuulta ennen kuin nostivat purjeet ylös, nyt on aika nostaa purjeet ja painaa täysillä eteenpäin kun tuo tuulenpuuska on tullut.
<h4>Vaalipäällikkönä kovan luokan nimi</h4>
Politiikka ja luottamustoimet haukkaavat nykyään suuren osan Kulpakon vapaa-ajasta, joten hän on joutunut vähentämään harrastuksiaan. Esimerkiksi rullaluistelu on viime vuosina jäänyt pois
-Trap-ammuntaa harrastan milloin ehdin, samoin kalastus on niin mukavaa, että jos vain mahdollista, niin varmasti lähden.
Myös perhe on Marko Kulpakolle tärkeä. Vaimo on perhepäivähoitaja, vanhin poika on kaksikymmentä ja armeijassa. 18-vuotiaat kaksospojat opiskelevat ammattikoulussa rakennusalaa, nuorin 16-vuotias tyttö lukee lapsi- ja perhetyöohjaajaksi. Lisäksi omakotitalossa asuvaan perheeseen kuuluu lyhytkarvainen mäyräkoira ja kissa.
Vaalityötä Kulpakko aikoo tehdä runsaasti ja vaalikampanja tulee olemaan laaja ja monipuolinen. Paikkakuntia hän aikoo kiertää ympäri Suomen kykyjen ja ajan mukaan Lappia, Pohjanmaata ja Etelä-Suomea myöten, mahdollisesti Ruotsin puolellakin.
&#8211; Ruotsissakin asuu noin 105 000 äänioikeutettua suomalaista.
Joka paikkaan en tietenkään ennätä. Vaalipäällikökseni olen onnistunut saamaan lehtikirjoituksistaan tunnetun EU:n ja ympäristöliikkeen arvostelijan Magnus Hagelstamin. Hänen kokemuksestaan ja asiantuntemuksestaan tulee olemaan minulle erittäin paljon hyötyä vaalityössäni. Vaalibudjettini tarkkaa loppusummaa en vielä tiedä, mutta se tulee olemaan siinä 20 000-30 000 euron paikkeilla.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Marko Kulpakko: Suomeen on saatava työpaikkoja

Politiikkaan Juho Eerola lähti vuonna 2006 liityttyään perussuomalaisiin. Sen jälkeen hän on osallistunut kaksi kertaa kunnallisvaaleihin sijoittuen molemmilla kerroilla kolmen Kotkassa eniten ääniä saaneen ehdokkaan joukkoon ja kaksi kertaa eduskuntavaaleihin. Edellisissä eurovaaleissa hän toimi kotkalaisen Freddy Van Vonterghemin vaalipäällikkönä, joka keräsi toiseksi eniten ääniä koko Kymen vaalipiirissä Timo Soinin jälkeen.
Eduskunnassa Eerola on muun muassa EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan jäsen ja maailman ensimmäisenä perussuomalaisena Euroopan neuvoston kunta- ja alueparlamentin jäsen. Eerola on myös Pohjoismaiden neuvoston viidenneksi suurimman puolueen Vapaan Pohjolan (Nordisk Frihed) puheenjohtaja, jonka muodostavat perussuomalaiset ja Tanskan Kansanpuolue.
&#8211; Koska sekä Kymen että Etelä-Savon piirit kannattivat minua eurovaaliehdokkaaksi, oli kyseessä jo niin kova mandaatti, ettei siitä enää voi kieltäytyä. Olen huomannut, että minulla on kohtalaisesti kannatusta kentällä. Mieltäni lämmitti sijoittumiseni kymmenen suosituimman perussuomalaisen kansanedustajan joukkoon ministeriehdokkaaksi Ylen kyselyssä viime kesänä, Eerola kertoo.
<h4>Ei yhteisvastuille</h4>
Tärkeä kysymys nimenomaan kaakkoissuomalaisten kannalta on EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus, joka on tulossa, halusimmepa sitä tai emme. Pietari on lähempänä kotkalaisia kuin Turku ja siellä asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa yhteensä.
&#8211; Viisumivapaus tulee koskettamaan eniten Kaakkois-Suomea, niin hyvässä kuin pahassakin. Edellytän, että EU:n on osallistuttava täysimääräisesti niihin kustannuksiin, joita Suomelle tästä koituu.
Eerola vastustaa myös eteläeurooppalaisten ajamaa yhteisvastuuta siirtolaisuudesta. Suomen ei tule osallistua millään tavalla maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin näissä maissa, kustannammehan niiden ongelmia jo nyt hyvin monella eri tavalla. Viisumivapauden myötä itärajan toiselta puolelta tulevan maahanmuuton kustannukset Suomelle tulevat huimasti kasvamaan, missä on riittävästi maksamista meille.
&#8211; Euroopan unioni on joiltain osin toimiva enkä halua sitä purkaa, mutta liittovaltiokehitys on pysäytettävä. Budjetti- ja päätösvaltaa on palautettava jäsenmaille. Tulevaisuuden unionin näen jäsenmaidensa välisenä vapaakauppa-alueena, jota päämäärää kohti haluan taistella.
<h4>Vaalikampanja jäi päälle</h4>
Juho Eerola on paitsi poliitikko, myös laulaja ja sanoittaja rock-yhtyeessä nimeltä Suuri Tuntematon. Syksyllä yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa, joka nousi heti ensimmäisellä viikolla Suomen virallisen albumilistan sijalle 28. Se on huima saavutus ennestään tuntemattomalle yhtyeelle ottaen huomioon, ettei bändi ole mitenkään ratsastanut Eerolan maineella.
Vaalikampanjaansa Eerola aikoo heittäytyä samalla kuviolla, jolla on menestynyt aikaisemmissakin vaaleissa. Hänen tyylinsä poikkeaa perinteisestä, mutta sen tarkemmin Eerola ei halua vaalikampanjansa yksityiskohtia vielä paljastaa.
&#8211; Sen verran voin sanoa, että minulle jäi vuoden 2007 eduskuntavaalikampanja päälle, eli minulla on käynnissä jatkuva matalan intensiteetin vaalikampanja. Mitään hirmuista loppukiriä en aio ottaa, sillä olen havainnut tasaisesti jatkuvan työn johtavan huomattavasti parempaan tulokseen kuin jos vasta juuri ennen vaaleja puskisin itseni sairaalakuntoon.
Aikaisempiin vaaleihin Eerolan ei ole rahallisesti juuri tarvinnut panostaa. Tähän mennessä hän on käyttänyt omaa rahaa kaikkiin aikaisempiin kampanjoihinsa yhteensä viisituhatta euroa. Näissä vaaleissa hän aikoo tuplata tuon summan.
&#8211; Lisäksi puolueelta tulee jonkin verran tukea, mikä myös kaikki käytetään. Todennäköisesti jonkin verran tulee myös lahjoituksia, jotka myös otan kiitollisena vastaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-152013/">Perussuomalainen 15/2013</a> -lehdessä.

Juho Eerolan ehdokashaastattelu: EU:n osallistuttava viisumivapauden kustannuksiin

Toistaiseksi ainoa istuva perussuomalainen EU-parlamentaarikko ja filosofian maisteri Sampo Terho on yksi uutterimmista mepeistä.
&#8211; Olen osallistunut yli 15 000 äänestykseen ja aina kun asiaa on käsitelty, olen äänestänyt unionin liittovaltiokehitystä vastaan. Olen myös Suomen europarlamentaarikoista ainoa talousvaliokunnan varsinainen jäsen. Tuodakseni EU-asioita lähemmäksi kansalaisia, olen julkaisut yli sata blogia, tehnyt videoita, julkaisut Perussuomalaiset Euroopassa -lehteä ja laatinut erilliset eurokriisiä käsittelevät nettisivut, Terho listaa työmaata.
Terho toivoo työlleen jatkoa ensi keväänä pidettävissä EU-parlamenttivaaleissa.
&#8211; Taistelu liittovaltiokehitystä vastaan on ratkaisuvaiheessa. Uudessa Euroopan unionin parlamentissa meitä perussuomalaisia ja muita EU-kriittisiä on oltava nykyistä enemmän, ja sen eteen on nyt yhdessä ponnisteltava.
&#8211; Koska EU vaikuttaa käytännössä nykyään kaikkeen, on tärkeää, että me perussuomalaiset olemme siellä mukana. Europarlamentissa näkee mihin suuntaan unioni kehittyy, Sampo Terho perustelee jatkoaikeitaan.
EU-kriittisyydestään tunnettu Terho ei näe unionia pelkästään pahuuden linnakkeena. Hyvänä asiana hän pitää vuoropuhelua Euroopan kansojen kesken.
&#8211; Unioni mahdollistaa yhteisten ratkaisujen hakemisen yhteisiin ongelmiin. Huonoja puolia on sitten niin paljon, etteivät niiden luettelemiseen yhden Perussuomalainen-lehden sivut riitä, Terho naurahtaa.
&#8211; Kaikkein huonointa on federalistien halu muuttaa Euroopan unionin perusajatus itsenäisten valtioiden yhteistyöstä keskusjohtoiseksi liittovaltioksi.
<h4>Union tulevaisuus on joko synkkä tai valoisa</h4>
Euroopan unionin liittovaltiollistaminen tai suunnan kääntäminen on jäsenmaiden kansalaisten eli äänestäjien käsissä. Terhon mielestä asia ratkaistaan seuraavissa EU-vaaleissa.
&#8211; Kaikkein tärkeintä liitovaltiokehityksen pysäyttämiseksi on meidän EU-kriittisten vaalivoitto. Tällä hetkellä europarlamentissa on noin 750 edustajaa, joista vain satakunta meitä EU-kriittisiä. Eli meidän niin perussuomalaisten kuin muidenkin EU-kriittisten vaalivoitto on äärimmäisen tärkeä asia. Muutoin ei voi tehdä paljoakaan liittovaltiokehityksen estämiseksi, Terho muistuttaa.
Nykyinen EU voisi myös olla toisenlaisena ihanteellinen kansainvälinen järjestö.
&#8211; Minulle ihanneunioni olisi itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistoimintaelin, jossa ratkaistaan vain sellaisia asioita, joita yksittäiset valtiot eivät voi ratkaista. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupan esteiden poistaminen, ympäristöongelmat ja kansainvälinen opiskelijayhteistyö, Terho selittää.
&#8211; Pahimmillaan unioni oli juuri liittovaltiomainen, keskusjohtoinen tulonsiirtounioni, jossa pienen Suomen osa olisi vain totella ja maksaa.
<h4>Ei vielä eroa, mutta uusi kansanäänestys</h4>
Sampo Terhon mielestä nykymuotoinen EU on tullut tiensä päähän, vaikka kaikki eivät sitä halua tunnustaa.
&#8211; Vaikeinta on kääntää suunta kohti kevyempää unionia. On vakuutettava nykyiset vallanpitäjät siitä, että ikuisesti yhdentyvän EU:n aika on ohi, eikä heitä voi vakuuttaa muulla kuin meidän EU-kriittisten vaalivoitolla. Jäsenmaat kykenevät ratkaisemaan ongelmistaan noin 95 % paremmin itse kuin EU:sta saneltuna. Unioni ei todellakaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, vaan päinvastoin se on itse usein ongelma, Terho painottaa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että EU:lla ja eurolla on yhä toivoa, mutta vain jos tyyli muuttuu.
&#8211; Suomen ei tarvitse tietoisesti pyrkiä eurosta eroon, mutta on valmistauduttava siihenkin mahdollisuuteen, että euroero tulee joskus eteen. Perussuomalaisten linja on se, että emme ole sitoutuneet euroon vaan ainoastaan Suomen etuun.
&#8211; Suomen ei myöskään tarvitse nykytilassa erota EU:sta, mutta jos unioni kehittyy liittovaltioksi, ei EU-kriittisille juuri muuta vaihtoehtoa kuin ajaa eroamista, Terho painottaa.
Terhon mielestä Suomessa pitäisi järjestää uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä.
&#8211; Uusi kansanäänestys olisi perusteltu, koska nyt on kulunut jo parikymmentä vuotta edellisestä kansanäänestyksestä, joka toimitettiin vuonna 1994. EU on muuttunut aivan toisenlaiseksi kuin mitä se oli 90-luvulla. Lisäksi kokonainen uusi sukupolvi nuoria on kasvanut äänestysikään. Itsekään en aikanaan saanut vielä äänestää asiasta, vuonna 1977 syntynyt meppi toteaa.
<h4>Ehdokkuus vaatii aikaa, rahaa ja tukijoukkoja</h4>
Vakavissaan EU-parlamenttiin pyrkivän on pakko varautua käyttämään vaalikamppailuun useita kymmeniä tuhansia euroja. Myös Sampo Terho laittaa kampanjaan rahaa laadukkaan henkilöauton hinnan verran.
&#8211; Budjetti on ehkä 30 000-40 000 euroa, Terho myöntää.
EU-ehdokkuus on totista hommaa, kun vaalipiirinä on koko maa, ja se edellyttää myös puoluesisarten ja -veljien muodostamia tukiryhmiä.
&#8211; Jokainen ehdokas tarvitsee valtakunnallisen tukijoukon ja kymmeniä aktiivisia tukijoita. Tällaista tiimiä minäkin parhaillaan rakennan. Nyt onkin hyvä tilaisuus kehottaa kaikkia innokkaita puolueaktiiveja ilmoittautumaan vaikkapa sähköpostitse minun tai muiden halukkaiden ehdokkaiden tiimeihin. Vaalivoitto ei tule ilman työtä. Viime kädessä tietysti kaikki työskentelemme samassa tiimissä yhteiseen perussuomalaisten pottiin.
<h4>Perussuomalaiset ykköseksi</h4>
Sampo Terho uskoo, että perussuomalaiset saavuttavat kevään eurovaaleissa selvän vaalivoiton.
&#8211; Vähimmäistavoite on kolme paikkaa ja se on täysin realistinen, jos vain työskentelemme asian eteen. Vuonna 2015 perästä seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen olisi ehdottoman tärkeää, että saamme eurovaaleissa eniten ääniä ja nousemme ensi kertaa vaaleissa ykkösiksi. Silloin lähtisimme eduskuntavaaleihin paalupaikalta, Terho kaavailee.
&#8211; EU-kriittisten joukko kasvaa vaaleissa aivan varmasti, mutta tarkkaa määrää on mahdoton ennustaa, kun tulos koostuu 28 jäsenmaasta. Meidän kannaltamme kaikkein tärkeintä on saada omat voimat liikkeelle.
Kukaan ei saa protestoida jättämällä äänestämättä! Sillä lailla vain ojennetaan päätösvalta liittovaltion kannattajille ja heikennetään asemiamme myös eduskuntavaaleja ajatellen.
Entä miten europarlamentaarikko Sampo Terho asemoi itseään perussuomalaisten poliittiselle kartalle?
&#8211; En ole koskaan, missään olosuhteissa asemoinut itseäni ainakaan vasemmalle. Mutta eihän tällaisilla asemoinneilla ole väliä, vaan järkiperäisellä politiikalla.
Ajan politiikassa järjen asiaa asemoinneista riippumatta, kuten mielestäni koko puolueemme, Terho vastaa napakasti.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-112013/">Perussuomalainen 11/2013</a> -lehdessä.

Europarlamentaarikko Sampo Terho: Eurovaalit voitetaan työllä

Euroopan unionissa eletään kriittisiä aikoja ja Laura Huhta­saari on huolestuneena seuran­nut tilanteen kehittymistä. Nyt hän haluaa lähteä mukaan päät­tämään, vaikuttamaan ja raken­tamaan yhteistä tulevaisuuttam­me.
&#8211; Olemme menossa kohti ala­ti yhdentyvää Eurooppaa, jos­sa valtaa keskitetään EU:n virka­miehille. Vallan keskittäminen ajaa vääjäämättä pienten valti­oiden ja niiden kansalaisten si­vuuttamiseen. Kansanvaltaa ei ole ilman pienehköjä kan­sallisvaltioita. Suomen hyvin­vointivaltio uhkaa jäädä noin viidenkymmenen vuoden poik­keusilmiöksi, Huhtasaari toteaa.
Pirkanmaalla syntyneen ja varttuneen Huhtasaaren juuret ovat syvällä Satakunnassa. Opet­tajan tyttärenä hän halusi itse­kin opettajaksi ja kirjoitti yli­oppilaaksi sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Opettajan työ­tä hän on tehnyt jo kahdeksan vuotta, joista yhden vapaaeh­toistyössä Mikronesiassa ame­rikkalaisessa koulussa. Huhta­saari pitää myös kirjoittamisesta ja on toiminut Satakunnan Kan­san kolumnistina. Perussuoma­laisiin hän liittyi, koska puolue jakaa hänen käsityksensä oikeu­denmukaisuudesta, arvoista ja terveestä tavasta pitää Suomen puolta.
&#8211; Voisi sanoa, että puolue an­toi vahvistusta omille vahvoil­le mielipiteilleni. Politiikassa sa­manmieliset löytävät toisensa.
<h4>Euron ”menestystarina” perustui velanottoon</h4>
Europarlamentissa Laura Huhtasaari haluaisi toimia Suomen edunvalvoja­na. Jäsenmaiden pää­täntävaltaa on li­sättävä, Suomen kilpailukyvyl­le epäedulliset direktiivit tor­pattava ja yh­teisvastuiden ja tulonsiirtojen tieltä irtaudutta­va. On tärkeää, että perussuomalainen vaihtoehto, jossa päätök­sentekoa halutaan palauttaa takaisin kansallisvaltioille, pää­see voimistumaan europarla­mentissa yhteistyössä muiden eurokriittisten voimien kanssa. Huhtasaari haluaa olla mukana tekemässä tätä muutosta.
&#8211; Liittovaltiokehitystä ajetaan määrätietoisesti. Euroa elvyte­tään epätoivoisesti tukipake­teilla kansan tahtoa vastaan ja aiheutetaan samalla vahinkoa Suomen kaltaisten maiden talo­uksille. Euron niin sanottu me­nestystarina perustui velanot­toon ja nyt tätä kriisiä hoidetaan lisävelalla. Lopputuloksena on, että kriisimaiden sekä kriisitoi­mia kustantavien maiden ve­lat vain kasvavat, sanoo Huhta­saari.
Huhtasaari on ahkera, sinnikäs ja päämäärätietoinen nainen, joka tietää mihin suuntaan halu­aa Euroopan unionia viedä.
&#8211; Politiikka on kykyä ja tai­toa tehdä kansalaisten kannalta hyviä päätöksiä. Suomi tarvit­see europarlamenttiin edusta­jia, jotka ovat aidosti suomalais­ten asialla ja osaavat puolustaa Suomen etua. Olen taitava luo­maan verkostoja, jotka ovat vai­kuttamistyössä hyvin tärkei­tä. Euroopan unionin kehitys on vielä mahdollista muuttaa pa­rempaan suuntaan yhteistyössä muiden eurokriittisten puoluei­den kanssa.
<h4>Vaalikampanja on jo startannut</h4>
Tällä hetkellä politiikka vie Laura Huhtasaaren kaiken va­paa-ajan, eikä aikaa muille har­rastuksille jää, koska hän halu­aa viettää aikaa myös perheensä kanssa.
&#8211; Perheeseeni kuuluu kak­si prinsessaa, ihana aviomies ja pari koiraa. Yritän kyllä liikkua mahdollisimman paljon. Usein käymme koko perhe koirat mu­kaan lukien metsälenkeillä. 
Huhtasaari on jo startannut vaalikampanjansa. Hän pyr­kii jalkautumaan lähelle ihmi­siä, kohdata heidät ja kuunnel­la heidän mielipiteitään EU:sta, kampanjoida runsaasti ja kiertää maakuntia.
&#8211; Lisäksi pyrin vaikuttamaan lehtikirjoituksilla, vaalimainon­nalla ja sähköisissä medioissa sosiaalista mediaa unohtamat­ta. Paikkakunnilla jaan vaali­materiaalia sekä ennen kaikkea hyvää sanomaa. Pidän vaalityös­tä. Ihmisiä on mukava lähestyä, kuunnella ja kunnioittaa. Myös yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa tulen kiertämään Suomea ja olemaan mukana erinäisissä tapahtumissa.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013 </a>-lehdessä.

Eurovaaliehdokas Laura Huhtasaari: Perussuomi on paras Suomi myös EU:ssa

Monet kokevat, ettei se, mitä EU:ssa tapahtuu, kosketa heitä tai heidän elämäänsä. Kuitenkin suurin osa Suomen kansallises­ta lainsäädännöstä tulee suoraan unionista asetusten ja direktii­vien muodossa. EU vaikuttaa jo­kaisen suomalaisen elämiseen ja olemiseen 24 tuntia vuorokau­dessa viikon jokaisena päivänä.
&#8211; Eurovaaleissa äänestävät lä­hinnä ne, jotka suhtautuvat into­himoisen myönteisesti liittoval­tiokehitykseen ja päätösvallan keskittämiseen. Tuloksena on se, että federalisteilla on huikea enemmistö Euroopan parlamen­tissa. Äänestämättä jättäminen ei siis toimi protestina, kertoo kansanedustaja ja eurovaalieh­dokas Jussi Halla-aho Helsin­gistä.
Perussuomalaisten suurin haaste on saada euroskepti­set kansalaiset liikkeelle. Tar­vitaan ehdokkaita, jotka tun­netaan maanlaajuisesti, joilla on selkeä profiili ja jotka he­rättävät tunteita ja keskuste­lua. Jotta ihmiset saataisiin kiin­nostumaan vaaleista, tarvitaan vastakkainasettelua eikä kon­sensushyminää, tietysti myös asiantuntemusta ja pätevyyttä. Muun muassa näistä syistä kak­si ja puoli vuotta EU-asioita kä­sittelevässä suuressa valiokun­nassa toiminut Halla-aho kokee olevansa sopiva ehdokas euro­vaaleihin.
<h4>Eurooppa on  tienhaarassa</h4>
Yksi syy äänestäjien passiivi­suuteen on epäily siitä, miten kolmetoista suomalaista voi vai­kuttaa 750 europarlamentaari­kon joukossa. Perussuomalai­set eivät kuitenkaan ole yksin, sillä muuallakin Euroopassa on havahduttu huomaamaan, että unionista on tulossa velka- ja tulonsiirtounioni, jossa syyttömät maksavat toisten virheistä ja vastuuttomuudesta. 
&#8211; Euroopan parlamentissa ha­luan ensinnäkin puolustaa kan­sallisvaltioiden itsenäistä lainsäädäntövaltaa ja vastustaa sen keskittämistä ylikansallisille eli­mille. Toiseksi aion pitää esillä niitä asioita, joilla olen profiloi­tunut kotimaan politiikassakin. Hallitsematon elintasosiirtolai­suus Välimeren eteläpuolelta uhkaa kaikkien Länsi-Euroopan yhteiskuntien taloudellista kes­tokykyä ja sosiaalisia rakenteita, Halla-aho painottaa.
Eurooppa on tienhaarassa, ja vuoden 2014 vaalit ovat kenties tärkeimmät koko yhteisön histo­riassa. Euroalueen kriisi on sikä­li itse aiheutettu, ettei yhteisva­luuttaa ole rakennettu kestävälle pohjalle, jollaisen olisi muodos­tanut jäsenmaiden yhteneväi­nen elintaso, hallintokulttuuri, kilpailukyky ja talouskuri. Va­litettavasti euroon ja unioniin hyväksyttiin poliittisista syis­tä maita, jotka eivät olleet siihen valmiita. Nyt taloudellisen in­tegraation synnyttämää kriisiä käytetään hyväksi poliittisen in­tegraation syventämisessä.
&#8211; Kysymys, onko EU menossa kohti liittovaltiota, on osin vir­heellinen, koska se on jo liitto­valtio. Kyse on vain siitä, miten pitkälle vallan keskittäminen päästetään. Jos unionin suunta halutaan kääntää, sen on tapah­duttava näissä vaaleissa. Vuonna 2019 se on todennäköisesti mah­dotonta, Halla-aho muistuttaa.
<h4>Sukujuuret Etelä-Pohjanmaalla</h4>
Jussi Halla-aho on syntynyt Tampereella, mutta hänen su­kujuurensa ovat Etelä-Pohjan­maalla, Alajärvellä, missä hän viettää edelleen lomiaan. Hel­sinkiin hän muutti opiskele­maan vuonna 1995, valmistui Helsingin yliopistosta filosofi­an maisteriksi vuonna 2000 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2006. Koulutukseltaan hän on kielitie­teilijä, ja ennen politiikkaan ryh­tymistään hän on toiminut tut­kijana, tuntiopettajana, tarjoilija ja varastomiehenä sekä virkaili­jana ulkoasiainhallinnossa. 
Milloin aikaa jää, hän harras­taa monipuolisesti ampumaur­heilua ja matkustelee myös mie­lellään kotimaassa ja ulkomailla. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo, 10- ja 9-vuotiaat tyttäret sekä 5- ja 0-vuotiaat pojat.
&#8211; Osallistun perussuomalaisten yleisötapahtumiin eri puolilla Suomea aina, kun aikataulu sen sallii. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä ehdokas tekee vaalien vä­lillä, toisin sanoen jatkuva työ politiikassa. Äänestäjän tulee suhtautua epäillen sellaisiin po­liitikkoihin, jotka heräävät hen­kiin vasta puoli vuotta ennen vaaleja, mutta joista ei muulloin kuulu pihaustakaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-142013/">Perussuomalainen 14/2013 </a>-lehdessä.

Eurovaaliehdokas Jussi Halla-aho: EU on jo liittovaltio

Kymmeniä kieliä opiskelleel­la Erkki Havansilla on kykyä ymmärtää EU-lainsäädännön vi­noutumia ja korjausmahdolli­suuksia. EU tuottaa jo nyt noin 75 prosenttia Suomen lainsää­dännöstä joko suoraan tai direk­tiivien kautta. Lakitulvan myötä Suomen itsemääräämisoikeut­ta on koko ajan luovutettu EU-byrokraattien käsiin. Havansi vastustaa voimakkaasti unio­nin liittovaltiokehitystä ja halu­aisi saada perattua lakiviidakkoa pienemmäksi.
&#8211; Suomen itsenäisyydestä on annettu pois jo niin paljon, että joissain suhteissa Suomella on vähemmän sanavaltaa omiin asi­oihinsa kuin Yhdysvaltain osa­valtioilla. Yksi naula lisää Suo­men itsemääräämisoikeuden arkkuun on pankkiunionihanke, jos se toteutuu koko laajuudes­saan, Havansi painottaa.
&#8211; Haluaisin vaikuttaa siihen, että EU:n lakitulva ja kalakuk­kojen kylmäsäilytysdirektiivit loppuisivat. EU rikkoo omaa lä­heisyysperiaatesääntöään puut­tumalla yksityiskohtiin, jotka suomalaiset osaisivat itse hoitaa parhaiten. Toinen sääntö, josta EU on alkanut lipsua, on se, että EU-maat eivät vastaa toistensa veloista. Suomi on taipunut tä­hän myöntämällä Kreikalle lai­noja, jotka pian täytyy antaa an­teeksi.
<h4>EU tarvitsee tuottavuusohjelman </h4>
EU:hun tarvitaan myös saman­lainen tuottavuusohjelma, joka Suomessa ajettiin vuosina 2007- 11 hallintobyrokratian karsimi­seksi. Brysselissä on pöhöttynyt byrokraattikunta, jossa pikku­virkamiehet tehtailevat hyvillä palkoilla kurkunkäyrädirektii­vejä. Byrokratia ruokkii itseään ja koneiston kustannukset kas­vavat koko ajan, jos asialle ei mi­tään tehdä.
&#8211; Vuonna 1995 Suomi liittyi ai­van toisenlaiseen unioniin. Sen jälkeen EU on kehittynyt koko ajan enemmän liittovaltion suuntaan, jossa Saksa, komissio ja jossain määrin myös Ranska sanelevat, mitä mallioppilasmaa Suomen pitää tehdä. EU:ta pitää pystyä korjaamaan lähemmäksi sen alkuperäisiä, hyväksyttäviä lähtökohtia.
Euron valuviat ovat olleet sel­villä jo kauan. Ruotsi ja Tans­ka ovat välttyneet eurokriisiltä ja niiden taloudet terveitä, koska ne aikoinaan jättäytyivät euron ulkopuolelle. Myös Suomella tu­lisi olla valmius harkita eurosta lähtemistä, erityisesti jos pank­kiunioni ja tulonsiirrot alkavat yhä enemmän kasvattaa Suo­men yhteisvastuita.
&#8211; Myös EU:n perustajamaa Lu­xemburg on otettava tulilinjal­le. Miksi EU sallii valtion toimia veronkierron tukipisteenä, josta Luxemburg on maailmankuulu? Havansi kysyy.
<h4>Professorit kiertueella </h4>
Liperissä syntyneen Erkki Ha­vansin juuret ovat isän puolel­ta Etelä-Hämeessä ja Viipurissa, äidin puolelta Laatokan Karja­lassa. Hän on ehtinyt asua Joen­suussa, Kuopiossa, Haminassa, Helsingissä ja Espoossa. Ensim­mäisestä avioliitostaan hän jäi leskeksi vuonna 1996, vuodes­ta 1999 hän on ollut naimisissa keravalaisen kaupungin­valtuutettu Lahja Havansin kanssa. Hänellä on kolme ai­kuista lasta, neljä omaa ja seit­semän vaimon lastenlasta.
Lastenlasten paapomisen li­säksi Havansi harrastaa shakkia, kieltenopiskelua, Karjala-seura­toimintaa, tennistä, sudokua ja sarjakuvia. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa ja englantia, koh­talaisesti ranskaa, espanjaa ja vi­roa, joten kuten venäjää, italiaa, tanskaa ja norjaa ja on opetel­lut alkeet myös karjalan kielestä, hollannista ja puolasta.
&#8211; Olen jo ollut hyvin aktiivi­nen vaaliteltoilla. Tammikuusta alkaen minä ja toinen eurovaa­liehdokas Mauno Vanhala ai­omme aloittaa perussuomalai­sen professorikiertueen, jossa Vanhalan teemat ovat terveys-ja sosiaalihuollon asiat, minul­la laki ja oikeus. Vaalilehti tulee ohjelmistoon, paneelikeskuste­lut, blogit, facebook-päivitykset ja niin edelleen. Toivon saavani sen verran tukea, että vaalikas­saan kertyisi noin 40 000 euroa, joista reilut puolet tulee omas­ta pussista.

EU-vaaliehdokas Erkki Havansi: Suomella vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerillä on takanaan jo mittava, lähes kolmekymmentä vuotta kestänyt ura kunnallispolitiikassa sekä kuusi ja puoli vuotta kestänyt kausi kansanedustajana. Eurovaaliehdokkaaksi hänet veti halu päästä purkamaan EU:n massiivista byrokratiaa ja vastustamaan
liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita.
&#8211; Perussuomalaisten kannalta tärkeää on se, että listallamme on mahdollisimman paljon hyviä ja tunnettuja ehdokkaita erityisesti nyt, kun Timo Soini ei itse ole asettumassa ehdolle. Meillä tulee olla monipuolinen ja hyvä ehdokaslista, jotta saisimme vähintään kolme mutta mieluummin neljä perussuomalaista ehdokasta Brysseliin puolustamaan Suomen itsenäisyyttä ja vastustamaan liittovaltiokehitystä, mihin suuntaan EU:ta ollaan koko ajan enemmän ajamassa.
Koska EU:sta annetaan Suomelle sitovaa lainsäädäntöä, on tärkeää saada europarlamenttiin niin Suomesta kuin muistakin maista eurokriittisiä edustajia vaikuttamaan myös kansalliseen lainsäädäntöön.
Massiivista eurobyrokratiaa purettava
Pirkko Ruohonen-Lerner haluaisi myös päästä purkamaan EU:n liian massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Kustannuksia on saatava alas.
&#8211; Meillä Suomessa on ollut käynnissä valtiollinen tuottavuusohjelma, jolla valtionhallinnosta on karsittu virkoja, jolloin myös julkiset palvelut ovat heikentyneet. Tuottavuusohjelma pitäisi ottaa käyttöön EU:ssa.
Lisäksi Ruohonen-Lerner haluaa edistää kansalaisvaikuttamista ja todellista kansanvaltaa tuodakseen päätöksenteon mahdollisimman lähelle tavallisia ihmisiä. Kansalaisilla on oltava tietoa, jotta he pystyvät osallistumaan keskusteluun heidän elämäänsä koskevasta päätöksenteosta. Tämä koskee myös EU:ta. Suomessa olisi järjestettävä EU-jäsenyydestä uusi kansanäänestys, sillä EU on nyt jotain aivan muuta kuin vuoden 1994 kansanäänestyksen aikoihin.
Myös puhdas ruoka ja lähiruoka ovat Ruohonen-Lernerille tärkeitä, samoin kansalaisten peruspalvelujen turvaaminen. EU:ta ei myöskään voida pitää pelkkänä pimeyden linnakkeena, vaan se on mahdollistanut eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi kaupan ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
&#8211; Mutta ennen kaikkea haluan puolustaa suomalaisia ja Suomen kansallisia etuja. Vastustan liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuita muiden maiden veloista. Vuonna 2010, keskustalaisen pääministeri Matti Vanhasen hallituskaudella, avattiin Kreikan tukipiikki, jota perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet alusta saakka. Siinäkin asiassa olemme olleet oikeassa.
&#8211; Tukipaketeilla ei Kreikan ongelmia ole ratkaistu. Kukaan ei tosissaan voi enää uskoa Kreikan selviävän veloistaan. Todennäköisesti varsin pian Saksan vaalien jälkeen suoritetaan jo ensimmäinen Kreikan velkojen anteeksianto. Toistaiseksi on tyytyminen siihen, että euro on ainoa laillinen valuutta, mutta meidän on myös valmistauduttava siihen, että eurosta jonain päivänä tulee ero.
Ruohonen-Lerner uskoo, että kritiikki EU:ta ja muutamien euromaiden tukipakettipolitiikkaa kohtaan tulee kasvamaan ja EU-kriittisten voimien määrä lisääntymään nimenomaan seuraavissa eurovaaleissa.
Työ, harrastus ja intohimo
Politiikka on ollut Pirkko Ruohonen-Lernerille työ, harrastus ja intohimo jo vuosien ajan. Lisäksi hän harrastaa liikuntaa, kuten aerobicia, lenkkeilyä, uintia ja talvella hiihtoa. Kun aikaa jää, rentoutuu hän myös hyvän elokuvan parissa. Hänellä on puoliso ja kaksi aikuista lasta, jotka viettävät jo itsenäistä elämää. Vaalikampanjaansa hän ei vielä ole ehtinyt kovin tarkkaan suunnitella, mutta aikoo ainakin kiertää laajalti ympäri Suomea.
&#8211; Keskityn kuitenkin mahdollisimman paljon varsinaiseen päätyöhöni eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Sen pestin hoitaminen kunnialla on minulle ykkösasia, Ruohonen-Lerner toteaa.
Vaalibudjettiinsa hän on suunnitellut laittavansa 10 000 euroa omasta pussista. Lisäksi puolueen taholta on tiettävästi tulossa pieni budjetti jokaisen ehdokkaan käyttöön.
&#8211; En ole koskaan kerännyt rahaa mihinkään vaalikampanjaan. Sellainen toiminta on minulle vierasta. Tähän saakka olen tullut toimeen omilla varoillani ja puolueen kautta tulleella pienellä tuella.
MIKA MÄNNISTÖ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTAT &#8211; KUKA?
Nimi: Pirkko Ruohonen-Lerner 
Syntymäaika: 6.2.1957 
Kotipaikka: Porvoo 
Ammatti: Toimittaja, varanotaari 
Tehtävät eduskunnassa: Perustuslakivaliokunta (vj) 2011, tarkastusvaliokunta2011-, ympäristövaliokunta (vj) 2011-, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 2011-, eduskunnan pankkivaltuusto (vpj) 2011-, parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta (vj) 2011– 
Kunnalliset luottamustehtävät: Porvoon kihlakunnanoikeuden lautamies 1985-1988, Myrskylän kunnanvaltuusto 1985-1988, Myrskylän holhouslautakunta 1985-1988, Myrskylän vero- ja tutkijalautakunta 1985-1988, Loviisan sosiaalivakuutustoimikunta 1985-1988, Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunta 1990-1992, 1997-2000, Porvoon henkilöstöjaosto 1996-2002, Porvoon tarkastuslautakunta 2005-2009, Itä-Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto 2005-2010, Porvoon kaupunginvaltuusto 1996-, Perussuomalaisten valtuustoryhmä (pj) 2009-2011, Porvoon kaupunginhallitus (vj) 1996-2002, 2013-, Porvoon kaupunginhallitus 2011-2012. 
Muut luottamustehtävät: Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta 2008-2009, Perustuslain tarkistamiskomitea (vj) 2008-2010, Kansalaisaloitetyöryhmä 2010-2011, Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta 2010-, SITRA:n hallintoneuvosto.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: EU-kriittisten voimien määrä tulee kasvamaan

Juha Väätäinen kokee olevansa ”mepiksi erittäin käyttökelpoinen paitsi suomalaisten, myös eurooppalaisten kannalta”.
&#8211; Olen puolueen hyvä työväline; Suomi-henkinen ja Eurooppa-myönteinen, mutta  vakaasti EU-kriittinen ja eurovastainen. En hyväksy unionia muodossa, millaiseksi se on kehittynyt. Vastustan eurovaluuttaa, koska se on väline viedä EU liittovaltioon, joka on demokratian irvikuva. Vastustan yhteisvastuita, emme tarvitse pankkiunionia, emme yhteistä verotusta emmekä yhteistä sosiaalipolitiikkaa, Väätäinen jyrisee.
Väätäinen uskoo vakaasti, että euro vielä tuhoaa Suomen talouden, kuten se on tehnyt jo monelle Etelä-Euroopan maalle.
&#8211; EU kiristää, euro kurjistaa, mutta lopulta perussuomalaiset vapauttaa, uskoo Väätäinen.
Budjettivalta kuuluu eduskunnalle
Väätäinen painottaa, että budjettivallan tulee kuulua jokaisen itsenäisen valtion eduskunnalle. Liukumaa liittovaltion suuntaan on Suomessa jo tapahtunut, kun valtaa on siirretty Arkadianmäeltä Brysseliin. Tämä kehitys on pysäytettävä.
&#8211; Palkkoja ollaan ajamassa alas! Etelä-Euroopassa on lukuisia esimerkkejä siitä, mihin tämä kehitys johtaa. Se on tuhoisa EU:n tie, jota jyrkästi vastustan, varmasti omankin puolueeni jyrkimpänä eurokriitikkona. Unioni pitää pitkälti purkaa ja euro uusia, sillä se ei tällaisenaan toimi.
Väätäinen näkee EU:ssa myös myönteistä. EU:n alkuperäinen idea talous-,  vapaakauppa- ja tullialueesta EU-maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on edelleen erinomainen ajatus, johon on palattava takaisin.
&#8211; Oma intressini Brysselissä on liikenneinframme kehittäminen. Pitkien etäisyyksien Suomessa on malmeja, mineraaleja ja puuta, josta hyötyisi koko Eurooppa, mutta niiden saatavuuden varmistamiseksi EU:n liikennerahoista tarvitaan Suomeen 300 miljoonaa vuodessa, 1,8 prosentin maksuosuutemme suhteessa. Tämä on kerrottava eurooppalaisille. Siinä työmaata minulle!
Maahanmuutto nykymuodossaan ei ratkaise työvoimapulaa eikä paranna huoltosuhdetta sen enempää Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Päinvastoin, koska EU:ssa maahanmuutto on karannut käsistä. Suomessa on valtava työttömien ja eläkeläisten reservi, joka pidetään poissa työelämästä korkean ja jäykän verotusjärjestelmän vuoksi.
&#8211; Malleja toimivampiin verojärjestelmiin löytyy maailmalta. Ne on hyödynnettävä niin Suomelle kuin muillekin EU-maille.
Työlahjakas monitaituri
Juha Väätäinen ampaisi Euroopan tietoisuuteen 70-luvulla Helsingissä juoksijana, joka voitti Euroopan mestaruuden sekä 5 000 että 10 000 metrin matkoilla ja on ainoana suomalaisena tullut äänestetyksi Euroopan parhaaksi urheilijaksi. Ammatiltaan hän on kansakoulunopettaja, elinkeinoasiamies, kansainvälisen kaupan konsultti ja taidemaalari, jolla on draamatutkinto Pieksämäen ammattikorkeakoulusta. Hän on asunut Espanjassa kymmenen vuotta, opiskellut Yhdysvalloissa ja viettänyt vuosia Keniassa, Portugalissa ja Etelä-Amerikassa.
&#8211; Mielenkiintoa monenlaisiin harrastuksiin olisi, mutta ei aikaa. Olen työlahjakas, nousen aamulla puoli kuusi ja lopetan työt kymmenen aikaan illalla. Perheeni on henkireikäni, olen ollut Liisani kanssa naimisissa 40 vuotta ja meillä on kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta. Puhun suomea, ruotsia, englantia, espanjaa ja saksaa. Nukun ja syön hyvin ja seurustelen perheeni kanssa silloin kun aikaa jää.
Eurovaalikampanjansa aikana Juha Väätäinen kiertää 200 kuntaa, joista takana on jo kymmeniä. Hänellä on hyvin tarkkaan suunniteltu vaalibudjetti 50 000 euroa, joka ei vielä täysin ole kasassa.
&#8211; Kiertueeni teen ihmisten, paikallisyhdistysten ja piirien ehdoilla. EU-vaalit ovat  puoluevaalit, joissa meidän perussuomalaisten tulee saavuttaa optimitulos, 3-4 edustajaa Brysseliin. Joka luulee eurovaaleja vain välivaaleiksi, erehtyy karvaasti. Jos mielimme voittaa eduskuntavaalit, on nämäkin vaalit voitettava ryminällä.
MIKA MÄNNISTÖ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTAT &#8211; KUKA?
Nimi: Juha Väätäinen 
Syntymäaika: 12.7.1941 
Kotipaikka: Helsinki 
Koulutus: Ylioppilas 1961 (Haapaveden yhteiskoulu), kansakoulunopettaja 1964 &#8211; 1968 (Oulun yliopisto), liikuntakasvatusstipendiaatti 1967 (Adams State College, USA), elinkeinoasiamiehen tutkinto 1984 (Helsingin yliopisto), draamatutkinto 1994 (Pieksämäen ammattikorkeakoulu), saarnalupatutkinto 1994 (Helsingin hiippakunta), organisaatiokonsultin tutkinto 1995 (Helsingin yliopisto), Englannin ja Saksan vienti- ja tuontikoulutus 1996 (Adulta), taidemaalari 2002 (yksityisoppilas). 
Ammatti: Opettaja, taidemaalari, liikuntaneuvos 
Tehtävät eduskunnassa: Valtiovarainvaliokunta (vj) 2011 -, liikennejaosto 2011 -, työ- ja elinkeinojaosto 2011 -, asunto- ja ympäristöjaosto (pj) 2011 -, ympäristövaliokunta 2011 -, Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta 2011 &#8211; 
Muut luottamustehtävät: Tontinvuokralaiset ry (pj) 2010-, Asukasliitto ry:n hallitus 2010-, Asumisen Hinta Alas (AHA) ry:n hallitus 2010-, Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto 2011-, Herttoniemen seurakuntaneuvosto 2011-</td>
</tr>
</tbody>
</table>
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.

Eurovaaliehdokas Juha Väätäinen: Euro tuhoaa Suomen talouden

Ilkka Matinpalon asemapaikkoina ovat olleet Amsterdam, Hampuri, Hannover, Helsinki, Turku, Jyväskylä ja Ruhrin alue, joka on Saksan teollisuuden kehto: siellä hän oli toimitusjohtajana Ruhr-Zinkissä, joka oli toinen saksalaisista sinkkisulatoista parhaimmillaan noin 400 miljoonan euron liikevaihdolla.
&#8211; Halusimme sitä tai emme, EU:n piirissä tehdään erittäin tärkeitä Suomen asioihin vaikuttavia päätöksiä, joihin haluan päästä vaikuttamaan, muun muassa purkamaan yritystoimintaa haittaavaa EU-byrokratiaa ja -päätöksiä, sanoo Matinpalo.
Matinpalo näkee europarlamentaarikoiden roolin eräänlaisina partisaaneina, selustajoukkona, jonka tehtävänä on pitää huolta, että asiat menevät alusta alkaen oikeaan suuntaan. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu, että monista asioista keskustellaan vasta kun ne ovat eduskunnan käsittelyssä, vaikka tosiasiallisesti asioista on päätetty jo paljon aikaisemmin.
&#8211; Tämän on muututtava, jotta asioihin voidaan ottaa kantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun niille voidaan vielä tehdä jotain.
EU imuroinut liikaa valtaa ja vastuuta
Yksin emme voi saada muutosta aikaan, vaan perussuomalaisillekin tärkeiden asioiden toteutuminen edellyttää laajamittaista yhteistyötä yli maa- ja puoluerajojen. Yksittäisen mepin muodolliset vaikutusmahdollisuudet ovat tosiasiassa hyvin rajalliset. Vain ne mepit, jotka kykenevät aitoon kansainväiseen yhteistyöhön ja joilla on laaja tietämys siitä miten päätöksiä oikeasti tehdään, voivat oikeasti vaikuttaa asioihin.
&#8211; Esimerkiksi Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska on otettava täysillä mukaan ja luotava samanmielisten maiden konsortioita ajamaan muutosta. En hyväksy esimerkiksi edellämainittujen maiden väheksymistä sillä perusteella, että ne vastustavat liittovaltiokehitystä eivätkä kuulu euroalueeseen.
Matinpalo painottaa, että EU:n roolia on kavennettava ja terävöitettävä. Läheisyysperiaate on nostettava kuolleen kirjaimen asemasta pääperiaatteeksi. Kaikki sellaiset päätökset, joita ei perustellusta syystä ole syytä tehdä EU-tasolla, on tehtävä kansallisesti.
&#8211; EU:ssa tehdään paljon päätöksiä myös asioista, jotka tulee siirtää globaalin yhteistyön tasolle, kuten ympäristöasiat, joissa Euroopan sisäiset päätökset eivät riitä. Hyvä esimerkki on EU:n epäonnistunut päästökauppa, joka on aiheuttanut lähinnä tärkeiden teollisuudenalojen siirtymisen Euroopan ulkopuolelle, seurauksena vain entistä suuremmat ympäristöhaitat. EU on imuroinut itselleen aivan liikaa valtaa ja vastuuta. Nyt on aika suorittaa tämän osalta uudelleentarkastelu sekä kansalliseen että globaaliin suuntaan.
Aidolle kansainväliselle osaamiselle huutava tarve
Vapaa-ajallaan Ilkka Matinpalo harrastaa musiikkia, urheilua, mökkeilyä ja veneilyä. Hän on myös kiinnostunut poliittisista, sosiaalisista ja kulttuuriasioista. Hänellä on vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä kääpiösnautseri. Vaalikampanjabudjetti on 50 000 euroa.
&#8211; Olen kaikkina vuosinani yrityselämässä aina luottanut kasvokkain käytävään vuorovaikutukseen, joten myös vaalityössäni tulee korostumaan kenttätyö. Kansalaisilta saatu palaute EU:hun liittyvissä kysymyksissä luo tärkeimmän pohjan tulevaan europarlamenttityöhön.
Matinpalo haluaa tavoittaa sellaiset äänestäjät, jotka arvostavat hänen kakuntekijäkokemustaan verrattuna monien nykypoliitikkojen yksipuoliseen kakunjakokokemukseen. Äänestäjät, joille ovat tärkeitä Suomen ja Euroopan saaminen takaisin talouskasvu-uralle, yritystoiminnan ymmärtäminen ja työnteon kannustaminen; sekä äänestäjät, jotka toivovat ehdokkaaltaan aitoa kansainvälistä kokemusta, jotta asiat saadaan oikeasti hoidetuksi, eivätkä jää pelkiksi puheiksi.
&#8211; Haluan kantaa vastuuta näinä haasteellisina aikoina, jolloin todelliselle kansainvälisyydelle ja yrityselämän osaamiselle on huutava tarve erityisesti myös politiikassa.
MIKA MÄNNISTÖ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTAT &#8211; KUKA?
Nimi: Ilkka Matinpalo 
Syntymäaika: 28.3.1966 
Kotipaikka: Helsinki 
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri 
Ammatti: ”Jätkäjohtaja Euroopasta” 
Huomionarvoista: Toiminut vuodesta 1998 kansainvälisten keskisuurten teknologia- ja teollisuusyhtiöiden toimitusjohtajana, sitä ennen kuusi vuotta rengaskonserni Continentalin palveluksessa. Ulkomaankokemusta lähes 20 vuotta.</td>
</tr>
</tbody>
</table>