Ruotsissa syntynyt ja koulunsa käynyt, vuodesta 2002 kaustislainen tehdastyöläinen Marko Kulpakko omaa pitkän kokemuksen ja vahvan asiantuntemuksen niin teollisuusalalta kuin politiikastakin.

Pitkään pääluottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna ja osaston puheenjohtajana aikoinaan toiminut Marko Kulpakko on istunut Kaustisen kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana vuodesta 2008, jolloin hän osallistui myös silloisen Kemian Liiton vaaleihin keräten seitsemänneksi eniten ääniä koko maassa.

Eurovaaliehdokkaaksi Kulpakko halusi lähteä paitsi monen ihmisen pyynnöstä, myös siksi, että häntä on jo pitkään huolestuttanut työpaikkojen häipyminen Suomesta. Brysselissä tehdyt päätökset ovat olleet Suomen kannalta huonoja ja viimeisten viiden vuoden aikana maastamme on häipynyt jo peräti 130 000 työpaikkaa.

– Pienyrittäjien asemaan on tulossa suuria muutoksia, ja esimerkiksi tarhaajat ja maatalousyrittäjät ovat olleet huolissaan siitä, millaisia direktiivejä sieltä on tulossa, Kulpakko kertoo.

Suurpankkien virheet maksaa köyhä kansa

Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi Kulpakko kokee Kreikalle ja muille taloutensa kuralle saattaneille maille myönnettyjen pelastuspakettien lopettamisen. Rahan syytäminen suurpankkien virheiden korjaamiseksi on järjetöntä, kun maksajana on köyhä kansa.

– Myös epäonnistunut päästökauppajärjestelmä on syytä lopettaa. Koko systeemin voimassaoloajan päästöt ovat tasaisesti nousseet samalla kun euroalueen sisäinen kilpailukyky on heikentynyt. Samoin energiasäädöksiin on puututtava raskaalla kädellä. Hyvä esimerkki on Suomen kilpailukykyä merkittävästi heikentänyt rikkidirektiivi.

– Toki me olemme kaikki eurooppalaisia, mutta unionin ja euron suhteen koko Euroopan tulevaisuus on mielestäni vaakalaudalla. Monet valtiot ovat jo pahasti rappiolla ja konkurssin partaalla. Euron tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Oman näkemykseni mukaan koko systeemi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.

Kulpakolla on hyvin paljon tärkeitä kontakteja jo ennestään, ja vahvan kielitaitonsa ansiosta hän pystyy helposti solmimaan niitä lisää. Esimerkiksi ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa hän tulee toimeen mainiosti ja englannin kieli taittuu myös. Itsekin tehdastyöläisenä ja pitkän linjan teollisuusasiantuntijana Kulpakko tuntee hyvin niin työntekijän kuin työnantajankin ongelmat.

– Ennen kaikkea haluan toimia suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta. Niin kuin entisajan merimiehet odottivat hyvää tuulta ennen kuin nostivat purjeet ylös, nyt on aika nostaa purjeet ja painaa täysillä eteenpäin kun tuo tuulenpuuska on tullut.

Vaalipäällikkönä kovan luokan nimi

Politiikka ja luottamustoimet haukkaavat nykyään suuren osan Kulpakon vapaa-ajasta, joten hän on joutunut vähentämään harrastuksiaan. Esimerkiksi rullaluistelu on viime vuosina jäänyt pois

-Trap-ammuntaa harrastan milloin ehdin, samoin kalastus on niin mukavaa, että jos vain mahdollista, niin varmasti lähden.

Myös perhe on Marko Kulpakolle tärkeä. Vaimo on perhepäivähoitaja, vanhin poika on kaksikymmentä ja armeijassa. 18-vuotiaat kaksospojat opiskelevat ammattikoulussa rakennusalaa, nuorin 16-vuotias tyttö lukee lapsi- ja perhetyöohjaajaksi. Lisäksi omakotitalossa asuvaan perheeseen kuuluu lyhytkarvainen mäyräkoira ja kissa.

Vaalityötä Kulpakko aikoo tehdä runsaasti ja vaalikampanja tulee olemaan laaja ja monipuolinen. Paikkakuntia hän aikoo kiertää ympäri Suomen kykyjen ja ajan mukaan Lappia, Pohjanmaata ja Etelä-Suomea myöten, mahdollisesti Ruotsin puolellakin.

– Ruotsissakin asuu noin 105 000 äänioikeutettua suomalaista.

Joka paikkaan en tietenkään ennätä. Vaalipäällikökseni olen onnistunut saamaan lehtikirjoituksistaan tunnetun EU:n ja ympäristöliikkeen arvostelijan Magnus Hagelstamin. Hänen kokemuksestaan ja asiantuntemuksestaan tulee olemaan minulle erittäin paljon hyötyä vaalityössäni. Vaalibudjettini tarkkaa loppusummaa en vielä tiedä, mutta se tulee olemaan siinä 20 000-30 000 euron paikkeilla.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.

MIKA MÄNNISTÖ