Eurovaaliehdokas Simon Elo: Liittovaltiokehitykselle tarvitaan vastavoima

ESPOOLAINEN valtiotietei­den kandidaatti ja kaupun­ginvaltuutettu Simon Elo on toiminut Perussuomalaiset Nuoret ry:n puheenjohtajana jo neljättä vuotta. Lapinjär­vellä Itä-Uusimaalla syntynyt Elo on ehtinyt asua myös Nil­siässä, Lohjalla ja Helsingissä ennen muuttoaan Espooseen Mia-vaimon ja Sammy-koi­ran kanssa.

– Espoon kaupunginval­tuustossa minulle tuli pienoi­sena yllätyksenä kun selvi­si, että olen Pohjois-Espoon suuralueelta ainoa valtuutet­tu mistään puolueesta. Hel­singin Sanomien teettämän tutkimuksen perusteella olen myös Espoon konservatiivi­sin poliitikko, mikä kertonee paljon arvomaailmastani, Elo toteaa.

Suurin yksittäinen syy, mik­si Elo alunperin ylipäänsä lähti politiikkaan ja liittyi pe­russuomalaisiin oli Suomen harjoittama EU-politiikka ja hänen oma EU-kriittisyy­tensä, joten eurovaaliehdok­kaaksi lähteminen oli varsin luonteva vaihtoehto.

– Nuorten puheenjohtaja­na olen pitänyt voimakkaas­ti esillä EU-kriittisiä teemoja. Mielestäni myös EU-kriittis­tä vastavoimaa tarvitaan eu­roparlamentissa, muuten siellä on vain liittovaltioke­hitykseen myönteisesti suh­tautuvia edustajia. Erityi­sen tärkeää on asettaa myös nuoria ehdokkaita eurovaa­leihin. Tutkimusten mukaan vain viidesosa nuorista tietää äänestävänsä varmasti euro­vaaleissa, joten heillekin on tarjottava vaihtoehtoja, ker­too ainoa alle 30-vuotias pe­russuomalainen eurovaalieh­dokas.

Suomen pitää harkita eroa eurosta

Europarlamentissa Elo ha­luaisi ajaa Suomen kansallisia etuja ja äänestäjiensä intres­sejä. Erityisesti hän haluaisi vaikuttaa unionin liittovaltio­kehityksen patoamiseksi toi­mimalla yhteistyössä muiden EU-kriittisten voimien kans­sa. Vapaakauppaliittoa hän voisi kannattaakin, mikäli se olisi luonteeltaan taloudelli­nen eikä poliittinen.

– Vielä on mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta to­tuus on, että kolme neljäs­tä mepistä kannattaa liitto­valtiota, eli aika vaikea sitä on estää jos se halutaan läpi vie­dä. Jos liittovaltio toteutuu, merkitsee se nähdäkseni uni­onin luhistumista. Euroa pi­dän vielä unioniakin suu­rempana ongelmana Suomen taloudelle. Näkemykseni mu­kaan Kreikan ja Kyproksen kaltaisten maiden tulisi erota rahaliitosta, mutta jos unio­nin perussopimusten vastais­ta tukipakettipolitiikkaa edel­leen jatketaan, pitää Suomen vakavasti harkita eurosta ero­amista.

Elo on ehtinyt lukuisissa mediaesiintymisissä todistaa pärjäävänsä väittelyissä mui­ta ehdokkaita ja aatteita vas­taan. Myös yhteistyökykyä löytyy, mistä ominaisuudesta on hyötyä EU-kriittisen vas­tavoiman rakentamisessa.

Maahanmuuttopolitiikka pidettävä omissa käsissä

Simon Elo valmistui valtio­tieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2010. Sen jälkeen politiikka vei men­nessään, mutta maisteriksi valmistuminen on vielä haa­veissa, kunhan aikaa löytyy. Vapaa-ajallaan Elo harras­taa lukemista, kirjoittamista, matkustelua ja salibändyä.

– Myös historia on aina kiin­nostanut ja luen säännöllises­ti Historia-lehteä. Yksi rakas harrastus lapsuudesta lähtien on videopelit, ja siihen liitty­en olen myös kirjoittanut ar­tikkeleja Pelaaja-lehteen vuo­desta 2007 lähtien.

Eurovaalikampanjaan­sa varten Elo aikoo kiertää kaikissa maakunnissa Ro­vaniemeltä Hankoon Uusi­maa-painotteisesti. Hän tulee pitämään esillä vaaliteemo­jaan liittovaltiokehityksen vastustamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi. Myös maahan­muuttopolitiikka on pidet­tävä Suomen omissa käsissä. Erityishuomio on kiinnitettä­vä unionin ulkorajoihin.

– Nuorten kohdalla tulee ke­hittää oppilasvaihdon kal­taisia hyviä ohjelmia. Pyrin myös tietoisesti herättele­mään eläkeläisiä. Brysselis­sä on ollut esillä eläkejärjes­telmien yhtenäistäminen, joka toteutuessaan merkitsisi Suomen kannalta heikennys­tä eläkeläisten asemaan, Elo muistuttaa.

Elon vaalibudjetti ei vielä ole tarkentunut, mutta tavoit­teena on saada kasaan vähin­tään 20 000 euron summa, josta osa on omia varoja, osa tulee puolueelta ja muilta ta­hoilta.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 2/2014 -lehdessä.