LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Selkeä enemmistö kansalaisista antaa tukensa julkisen talouden tasapainottamiselle myös tällä vaalikaudella. EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että kansalaiset valitsevat aiempaa selvemmin menojen sopeutuksen, kun taas veronkiristyksiä kannattaa aiempaa harvempi.
Selvä enemmistö suomalaisista (63 %) katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi.
Käytännössä yhtä moni (64 %) katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa myös tämän eduskuntavaalikauden aikana, EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimus kertoo.
Suomalaisista puolet (51 %) on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää leikkaamalla menoja, ja vain 29 prosenttia torjuu lisäleikkaukset.
Veronkiristyksiä tasapainottamisen keinona kannattaa 31 prosenttia, ja 43 prosenttia torjuu veronkiristykset. Veronkiristysten kannatus on laskenut vuodessa 7 prosenttiyksikköä.
Mitä tahansa leikkauksia kansa ei kuitenkaan hyväksy. Vain 34 prosenttia on sitä mieltä, että maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Lähes puolet (48 %) torjuu tällaisen avoimen valtakirjan.
EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että suomalaiset näyttävät sisäistäneen ajatuksen siitä, että veronkiristykset hidastaisivat taloutta ja haittaisivat tavallista palkansaajaa enemmän kuin menoleikkaukset. Kansan keskuudessa ilmenee kuitenkin myös huolta siitä, kohdistuisivatko leikkaukset liiaksi vähäosaisiin.
Kyselyn tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta.
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.
Tuoreessa vaihtoehtobudjetissaan SDP tahtoo rajusti paisuttaa julkisia menoja. Demarit verottaisi suomalaisia yli 300 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, korottaisi polttoaineiden jakeluvelvoitetta, tarjoaisi laittomasti maassa oleville parempia terveyspalveluita ja edistäisi maahanmuuttoa. Talouskasvun avaimia demarien vaihtoehdosta ei ole löydettävissä.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on ilmoittanut tänään jättävänsä tehtävänsä. Hän jää sairauslomalle.
