LEHTIKUVA
Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
Suurempi osa suomalaisista tekisi lisäsopeutukset mieluummin menoleikkauksilla kuin veronkorotuksilla, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista. Sen mukaan 41 prosenttia hoitaisi sopeutustoimet menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.
– Ero ei ole kovin suuri. Moni ei osannut sanoa kantaansa, mikä ei ole ihme. Mitä veroja esimerkiksi korotettaisiin? valtio-opin emeritusprofessori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta pohtii.
– Suomessa on aika vahvoilla sellainen vähän saksalainen talouskuriajattelu, jossa menojen leikkaaminen on ensisijaista tilanteessa, jossa valtion talous on alijäämäinen, Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Hallitus kokoontuu budjettiriiheen maanantaina ja tiistaina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kokoomus on tiettävästi tuomassa ehdotuksia sosiaaliturvan leikkauksiksi budjettineuvotteluihin.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo itse olevansa valmis tarvittaessa päättämään vielä lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat toissijaisiin menoihin. Tiedotustilaisuudessaan aamupäivällä Purra nosti esille kehitysavun, tehottomat tutkimus- ja kehittämismenot, yritystuet, järjestöjen tuet ja yleisesti sellaiset menot, jotka kohdistuvat maasta ulos.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistutti Ylen A-talkissa, että hallitus on tehnyt jo runsaasti työllisyystoimia. - Nyt kun näyttää, että talous on kääntymässä kasvuun, työllisyyskehitys tyypillisesti seuraa ehkä puoli vuotta, tai vuoden perässä, Vigelius sanoo.
Suomi ei kestä enää sosialismia, ei rahan lappamista turhaan ja haitalliseen, ei yhtään jakopuolueiden konsensushallitusta, eikä huikentelevaa maailmanparantamista, sanoo valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. - Meidän tehtävämme on suomalaiset siitä vakuuttaa. Sai alijäämiä vähentävällä politiikalla suosiota tai ei, se on se mitä on tehtävä.
Mediassa esiintyvät tunnesanat ”vihamielisyys” ja ”vastaisuus” talouden sopeutuksien uutisoinnin yhteydessä ovat nykyään yleinen mielikuvavaikuttamisen tapa. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaakin keskustelun valuneen tältä osin jo melko heikolle tasolle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Viikon suosituimmat
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
