Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään tiedotustilaisuudessa ajankohtaisen katsauksen julkisen talouden tilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin tuoreen valtiovarainministeriön talousennusteen pohjalta.
Kokonaisuus on erittäin haasteellinen: Suomen talous toipuu taantumasta, mutta kauppakiistat ja epävarmuus viivästyttävät kasvun kiihtymistä. Julkinen talous kaipaa kipeästi käännettä, sillä alijäämät ovat syvät ja velkasuhde uhkaa nousta yli 90 prosentin.
Valonpilkahduksiakin taloudessa näkyy, sillä esimerkiksi työllisyyden lasku näyttäisi pysähtyneen alkuvuoden aikana. Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna saman verran kuin viime vuonna ja työttömiä enemmän, noin 9,3 prosenttia työvoimasta.
Hallitus yhä sitoutunut vakauttamaan velkasuhteen
Ministeri Purra sanoo, että hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite, eli velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä, on edelleen voimassa.
– Me olemme siihen sitoutuneet. Mikäli ja kun näyttää siltä, että tavoite ei tehdyillä toimilla toteudu, niin me olemme sitoutuneita tekemään enemmän.
Purra mainitsee, että henkilökohtaisesti hänellä olisi valmiutta leikata toissijaisista menokohteista.
– Itse olen valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat aidosti toissijaisiin menokohteisiin. En ole valmis sosiaaliturvaan enkä sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai muuhun välttämättömään kohdistuviin lisäleikkauksiin.
Säästöjä kohteisiin, joilla ei ole kytköstä valtion ydintehtäviin
Jo tehtyjen säästöjen lisäksi mahdollisia uusia kohteita Purran mukaan riittää.
Valtion budjetista löytyy vieläkin – vaikka hallitus on jo käynyt kolme kierrosta ”tarkalla kammalla” – sellaisia kohteita, joista edelleen on mahdollista säästää.
– Nostan esille sellaiset menot, jotka kohdistuvat maasta ulos ja joilla ei ole valtion ydintehtäviin liittyviä tarkoituksia, kuten kehitysapu, jossa edelleen riittää leikattavaa. Samoin yritystuet, joista emme valitettavasti ole kyenneet säästämään tarpeeksi. Tehottomat T&K-menot. Tiedämme, että tämä on alue, jota toisaalta me voimakkaasti tarvitsemme, mutta sikäli kuin siellä on sellaista, mikä todennäköisesti ei tule kasvua meille tuottamaan, niin näitäkin pitää voida tarkastella, Purra sanoo ja mainitsee myös järjestötuet mahdollisina kohteina lisäsäästöille.
Purra painottaa, että ajatukset lisäsäästöistä ovat hänen henkilökohtaisia pohdintojaan.
– Hallituksella ei ole tällä hetkellä lisäsäästöihin tai sopeutuksiin liittyviä neuvotteluita, mutta pääministerin kanssa olemme asiasta samaa mieltä, ja syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä voimme näitä tarkistaa.
Oppositionkin olisi aika sisäistää tilannekuva
Viime vuosikymmenten talouspolitiikka yleisesti rasittaa tällä hetkellä kasvua ja valtiontaloutta, Purra sanoo.
Vaikka hallituksen toimet, säästöt ja rakenteelliset uudistukset yksi kerrallaan ovat poliittisen kritiikin kohteena, Purra toteaa julkisen talouden tilanteen olevan siinä jamassa, että hän vetoaa nyt oppositiopuolueisiin ja koko eduskuntaan, että kaikki jakaisivat saman tilannekuvan ja ymmärtäisivät, mistä on kyse.
– Päätösperäisiä käyttömenoja on lisätty viidentoista vuoden aikana liikaa, ja tämä tulee jatkossa edellyttämään jatkuvaa priorisointia. Tästä ei politiikan niin sanotulla perinteisellä retorisella ilotulituksella päästä mihinkään. Nämä toimet ja vaatimukset, joita julkisen talouden korjaaminen tulee edellyttämään tulevina vuosina, koskevat joka ikistä puoluetta, Purra sanoo ja jatkaa, että näpertelyllä asiat eivät korjaannu.
– Hallitus on joutunut jo tekemään vaikeita päätöksiä. Me joudumme tekemään niitä jatkossakin. Tuleva hallitus joutuu tekemään niitä. Sitä seuraava hallitus joutuu tekemään niitä, ja samaan aikaan meidän on välttämättä saatava tähän maahan talouskasvua.
Menopainetta kasaavat myös Naton vaatimukset kasvavista puolustusmenoista.
– Naton huippukokous, aivan kohta, tulee todennäköisesti linjaamaan viiden prosentin tavoitteesta, jossa 3,5 prosenttia on suoria lisämenoja puolustukseen ja puolitoista prosenttia likeisiä asioita, kuten sotilaalliseen liikkuvuuteen tai johonkin puolustusteollisuuteen liittyviä toimia. Nämä uudet summat ovat aivan valtavia. Eli vuonna 2032 tämä tarkoittaisi puolustukseen suoraan 11,5 miljardia euroa.
Hyvinvointipalveluista ja puolustuksesta ei tingitä
Säästöjen ja sopeutusten keskelläkin hallitus haluaa pitää kiinni kansalaisten hyvinvoinnista ja siihen kuuluvista palveluista, Purra korostaa.
– Mitä itse haluan viestiä Suomen kansalaisten suuntaan on se, että meillä on Suomessa hieno hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut. Me haluamme pitää niistä kiinni. Samaan aikaan meidän ikääntyvä väestömme vaatii enemmän hoitoon ja hoivaan vaadittavia toimia. Se tarkoittaa lisää kustannuksia. Lisäksi on puolustus, turvallisuus ja velkojen korkomenot.
– Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että jostain muusta meidän vastaavasti pitää tinkiä. Eli sopeuttaminen jatkuu, ja samaan aikaan kaiken huomion pitää keskittyä siihen, että saamme aitoa talouskasvua. Hallitus ei tee sitä kasvua, vaan kasvu tehdään yksityisellä sektorilla, ei paisuttamalla julkista. Mutta hallitus tekee sen, mitä se voi, eli parantaa toimintaedellytyksiä.
Hallituksen puoliväliriihessä tekemät kasvutoimet muun muassa verotukseen liittyen ovatkin saaneet kiitoksia ekonomisteilta. Veronalennukset voitelevat taloutta, ja yritysten verotaso alkaa olla vähitellen kilpailukykyinen kansainvälisessä vertailussa.
