Finavian suunnitelma lennonjohdon keskittämisestä pelottaa lennonjohtajia: ”Vaaran riski voi paisua hallitsemattomaksi”

– Lentoturvallisuuden varmistamiseksi Suomen päälennonjohdon toimintoja ei pitäisi sijoittaa yhteen toimipisteeseen, eläkkeellä oleva lennonjohtaja Antero Utunen sanoo Suomen uutisille.

Valtionyhtiö Finavia suunnittelee siirtävänsä lähivuosina kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelujen toiminnot Tampereen Aitovuoresta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Finavian mukaan lennonjohtopalvelujen tuottaminen on Suomen vähäisten ylilentomäärien vuoksi tappiollista. Yhtenä kustannuksia laskevana toimenpiteenä siksi olisi Tampereen toimintojen siirto Helsinki-Vantaalle.

Viime vuoden alussa Finavia avasi aluelennonjohdon toimipisteen Helsinki-Vantaan lentokentälle, mutta pääosa Suomen aluelennonjohtotoiminnasta jatkuu Tampereen Aitovuoren toimipisteestä käsin. Vuonna 2013 Finavia käynnisti yt-neuvottelut, jolloin yhtiössä selvitettiin aluelennonjohdon toimintojen siirtämistä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Finavia on kuitenkin sopinut lennonjohtajien kanssa, että vasta vuonna 2018 tehdään erillinen päätös Tampereen toimipisteen mahdollisesta lakkauttamisesta.

Häiriöt voisivat uhata lennonjohdon toimintakykyä

Eläkkeellä oleva lennonjohtaja Antero Utunen näkee Finavian suunnitelmat ongelmallisina. Utusen mukaan Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohdon ja aluelennonjohdon toimintoja ei pitäisi sijoittaa ”yhteen koriin.” Poikkeustilanteiden turvallisuusriskit ovat hänen mukaansa paremmin hallittavissa, kun lennonjohtotoimintaa on sekä Tampereella että Helsinki-Vantaalla.

– Kyse on lentoliikenteen sujuvuudesta mutta ennen kaikkea lentoturvallisuudesta, 30 vuotta lennonjohtotehtävissä toiminut Utunen sanoo.

”Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuu, jos lennonjohtajat vaikka joutuisivat äkillisesti poistumaan toimipaikastaan samalla, kun ilmatilassa on useita eri kokoisia lentokoneita.”

Hän nostaa esille tilanteen, jossa ennakoimaton ulkopuolinen uhka iskisi lennonjohtoon.

– Konkreettisesti kyse voisi olla laitehäiriöstä, joko ulkopuolisen tahon tahallaan aiheuttamasta tai muusta häiriöstä, jolloin lennonjohdon tutkalaitteisto pimenee. Tällöin lennonjohto menettää toimintakykynsä. Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että Suomen ilmatilassa lentäminen loppuu.

– Jokainen voi miettiä, mitä tapahtuu, jos lennonjohtajat vaikka joutuisivat äkillisesti poistumaan toimipaikastaan samalla, kun ilmatilassa on useita eri kokoisia lentokoneita. Matkustajakone liikkuu ilmatilassa keskimäärin 250 metriä sekunnissa, Utunen pohtii.

Lennonjohtotoimintoja tulisi hajauttaa

Suomen lennonjohtojärjestelmässä on varauduttu useilla suojauskeinoilla ulkopuolisten uhkien torjumiseen. Kyberhyökkäysten, eli yhteiskunnan digitaalisiin toimintoihin kohdistuvien iskujen vaara on nykyisin todellinen. Esimerkiksi Norjalainen aldrimer.no –sivusto kertoi äskettäin Nato-lähteisiinsä nojaten, että viime marraskuussa Ruotsissa sattuneessa lentoliikenteen häiriössä saattoi olla kyse kyberhyökkäyksestä.

Kyberturvallisuus tarkoittaa digitaalista turvallisuutta. Lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot, kuten raha- ja tietoliikenne, yritysten, valtion ja yksityisten tahojen tietojärjestelmät sekä lennonjohto nojaavat viime kädessä digitaalisten järjestelmien toimivuuteen.

Utunen pitää Suomen nykyistä lennonjohdon suojausta periaatteessa laadukkaana, mutta painottaa, että lennonjohdon varmistama liikenteen sujuvuus tulee varmistaa kaikissa tilanteissa.

– Yhtä hyvin tulipalo tai miksei luonnonkatastrofi voisi lamaannuttaa lennonjohdon toimintakyvyn. Vaaran riskiä ei voi päästää paisumaan hallitsemattomaksi missään tilanteessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että aluelennonjohto sijaitsisi erillään Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohdosta, mikä voisi poikkeustilanteessa toimia varajärjestelmänä. Varajärjestelmään voisi liittää myös Rovaniemen lennonjohdon, mikä toimi toisena aluelennonjohtona Suomessa vuoteen 2010 saakka.

Lennonjohtajat hämmästyivät: Finavia kauppaa Tampereen toimitiloja

Finavian mukaan päätös Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon toiminnan jatkumisen edellytyksistä tehdään vuonna 2018. Maaliskuussa Suomen lennonjohtajat saivat kuitenkin hämmästyä, kun Finavia laittoi Aitovuoressa sijaitsevan Tampereen aluelennonjohdon toimitilat myyntiin. Finavia ei kertonut etukäteen henkilökunnalle myyntiaikeista, vaan tiedot paljastuivat vasta myyntiesitteestä. Esitteessä mainittiin, että Finavia jäisi tiloihin vuokralle joulukuuhun 2018 saakka, jonka jälkeen tilat olisivat uuden omistajan käytössä.

”Finavian toiminta on ollut kyseenalaista. Valtion tulisikin Finavian omistajana avata laajemmin yhtiön omistajaohjausta.”

Monet lennonjohtajat pelkäävät nyt toimitilojen kauppaamisen ennakoivan, että tosiasiassa päätös Tampereen-toimintojen lakkauttamisesta on jo tehty.

– Finavian toiminta on ollut kyseenalaista. Valtion tulisikin Finavian omistajana avata laajemmin yhtiön omistajaohjausta. Erityisesti on syytä selvittää, miten kattavasti lennonjohdon mahdolliseen siirtämiseen liittyvät turvallisuusselvitykset on tehty, Utunen sanoo.

– Työnsä puolesta kaikki lennonjohtajat ymmärtävät turvallisuusongelmat erittäin hyvin. Siksi voisi olla paikallaan, jos lennonjohdon siirtohankkeen turvallisuuden varmistaisi myös Finaviasta riippumaton taho. Voi myös sanoa, että keskitetty lennonjohto toteutuessaan kyseenalaistaisi kansallista suvereniteettia.

Finavia tavoittelee 1,5-2 miljoonan vuosittaisia säästöjä

Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus sanoo, että aluelennonjohdon perustaminen Vantaalle tuo yhtiölle vuositasolla 1,5–2 miljoonan euron kustannussäästöt. Päätöksiä aluelennonjohdon keskittämisestä ei hänen mukaansa kuitenkaan vielä ole tehty.

– Aluelennonjohtotoiminnan arviointi tehdään yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Neuvottelut aloitetaan vuoden 2018 jälkeen. Viime kädessä kyse on Finavia Oyj:n liiketoimintapäätöksestä, Luojus sanoo

Tampereen aluelennonjohdon toimitilat ovat myynnissä tilojen vajaakäytön vuoksi.

– Merkittävä osa Aitovuoressa Tampereella työskennellyttä lennonvarmistuksen henkilöstöä on aloittanut työskentelyn Vantaalla. Finavialla ei ole tarvetta 5 000 neliön tiloille Aitovuoressa siinäkään tapauksessa, että yhtiö jatkaisi aluelennonjohdon palveluiden tuottamista Aitovuoressa, Luojus sanoo.

Hänen mukaansa Suomen lennonjohdon toimintakyvyn jatkuvuus ja toiminnan turvallisuus voitaisiin varmistaa myös yhden aluelennonjohdon mallissa.

– Vantaalla sijaitseva uusi lennonjohtokeskus parantaa lennonvarmistuspalveluiden jatkuvuutta myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Uuden keskuksen väistötilat sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoaseman väestönsuojatiloissa. Jos varsinaisessa lennonjohtokeskuksessa tapahtuu häiriö, palvelua voidaan tarjota väistötilasta lähes viipymättä. Viranomaiset ovat käyneet läpi toimintamallin ja hyväksyneet kaikki tehdyt uudistukset.