GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon

Talousennusteet ovat menneet viimeisen reilun kuukauden aikana täysin uusiksi. Enää ei puhuta siitä voidaanko taantuma välttää, vaan siitä; kuinka syvä taantumasta tulee. Varsin pessimistisistä skenaarioistaan tunnetun GnS Economicsin ennustepäivitys on pahimmillaan hyytävää luettavaa: Suomen talous puolittuisi kolmen vuoden aikana.

Kotimaisen talouden analyysiyhtiö GnS Economicsin ennustepäivitykset tehdään nyt aiempaa julkaisutahtia tiheämmin pandemian vuoksi. Yhtiö kertoo ennusteen laadinnan olevan ennennäkemättömän epävarmaa lukuisten muuttujien kanssa.

Tuoreessa pikakatsauksessaan GnS on laatinut kolme erilaista mahdollista lopputulemaa, joista todennäköisin on luettavissa suomeksi tämän linkin takaa.

Ennusteessa on listattu kahdeksan erilaista muuttujaa, joista keskeisin on pandemian talttumisnopeus. Todennäköisin skenaario toteutuu noin 60 prosentin todennäköisyydellä ja se on laskettu laajemmasta ennusteesta. Laajempi ennuste sisältää kaksi muuta latua: toivorikkaan vaihtoehdon sekä täysin lohduttoman lopputuleman.

Pandemia nopeasti hallintaan

Optimistisessa vaihtoehdossa maailman valtiot saavat päättäväisillä rajoituksilla pandemian nopeasti hallintaan ja sen huippu osuisi vapun tienoille. Tällöin alkukesästä matkustusrajoituksia voitaisiin hiljalleen purkaa jo alkukesästä.

Keskuspankit onnistuvat estämään rahoitusmarkkinoiden kaatumisen rajattomilla tukitoimillaan, mikä toisaalta johtaa talouden “sosialisointiin”. Keskuspankit ovat jo luvanneet järeitä toimia ja Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on luvannut rajoittamattoman tuen.

Euroopassa tulee tehdä äärimmäisen vaikeita toimia. Euroopan valtioiden tulee taata pankkien talletukset ja saatavat. Sen lisäksi pankit tulisi pääomittaa tallettajien varoilla ja euroalueelle tulisi yhteiset velkakirjat eli eurobondit.

EKP joutuisi myös tulostamaan rahaa suoraan kansalaisille. Tällä haavaa EU-lait eivät mahdollista tätä.

Talous toipuisi hetkellisesti ja Suomen talous kutistuisi vain hieman reilut kahdeksan prosenttia pääosin alkuvuoden jo ennakoitujen lukujen vuoksi. Ensi vuonna Suomen saattaisi jopa päästä plussan puolelle. Toipumisen hinta on kuitenkin kova.

– Rahoitusmarkkinoiden ja talouden maailmanlaajuinen massiivinen sosialisointi tarkoittaisi myös maailmantalouden seisahtumista, stagnaatiota, katsauksessa todetaan.

Tällainen talouden piiputtaminen johtaisi uuteen finanssikriisiin. Vuonna 2023 Suomen talous sukeltaisi kahdeksan prosenttia.

Kuin globaali Neuvostoliiton luhistuminen

Pessimistisen skenaarion lähtökohtana on se, etteivät maailman valtiot tee heti rajuja pandemian etenemistä rajoittavia toimia. Mitä pidemmälle pandemian annetaan rehottaa, sitä rajummat sulkutoimet aikanaan tarvitaan.

Jos pandemia leviää vielä kesälläkin, maailmantalous joudutaan pysäyttämään poikkeuksellisen voimakkain keinoin. Keskuspankkien elvytystoimet valuvat hiekkaan, koska ihmisten pitää olla tiukasti kotikaranteenissa.

Tällöin taloudellinen toimeliaisuus romahtaa joka paikassa. Euroopan pankkiala ei kestäisi tätä. Se kaatuisi ja veisi eurovaluutan mennessään.

Kiinan vienti haihtuisi ja se kaataisi Kiinan talouden. Kaikkialla nähty mahalasku johtaisi systeemikriisiin. Suomen talous sukeltaisi yli 50 prosentilla tänä aikana. Suomen talouden pohjaan päästäisiin aikaisintaan vuonna 2023.

Tätä voisi kuvailla Neuvostoliiton romahtamisena kuitenkin niin, että valtiot luhistuisivat kautta planeetan. GnS Economics kertoo, että tällaisen tapahtuman talousvaikutuksia ei olla koskaan koettu. Siksi vaikutukset ovat pikemminkin vain valistuneita arvauksia, koska niitä ei voida mallintaa mitenkään.

Lue myös italialaisen Unicredit-pankin talousennuste >