Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson selvensi hallituksen sote-määrityksiä aamulla Ylen Ykkösaamussa.
Ministeri kertoi, että palvelut hoidetaan sote-alueilla vastuukuntamallilla. Vastuukunta katsoo, että palvelut hoituvat myös syrjäkylillä, joissa ei rahoitus riitä.
Häneltä kysyttiin, mikä on vastuukunta 20 000 asukkaan palvelualueella, joka on määrätty palveluiden järjestämisen minimiksi? Ministerin mukaan palvelut voidaan hoitaa joko yhtenä suurena kuntana tai sitten suurempi pitää huolta heikommasta. Hän otti esimerkiksi Porin ja Rauman.
– Niiden alueella on kaksi hyvissä kantimissa olevaa kaupunkia ja ympärillä paljon pieniä kuntia. Jos nämä tekevät kuntaliitoksia niin ne ovat vahvaa peruskuntaa. Mutta pienet kunnat voivat myös olla sidoksissa vahvaan peruskuntaan sopimusvastuulla niin, että vahva peruskunta pitää huolta siitä, että palvelut pelaavat pienessäkin kunnassa. Eli Pori ja Rauma olisivat vastuukunnat riippuen siitä, miten kunnat siellä yhdistyvät.
– Ja tämä täytyy nyt uudistuksen tiimellyksessä todeta, että me olemme nyt liikkuvassa tilanteessa, että kuntien päätökset yhdistymisistä tai yhdistymättä jättämisistä ratkaisee paljolti sen, missä niitä vastuukuntia ja kuinka leveitä hartioita saamme, ministeri totesi.
Hän korosti, ettemme voi jatkaa nykyisellä tavalla, sillä Suomessa on alueita, joissa on vaikeaa saada lääkäreitä terveyskeskuksiin.
– Näin ei voi jatkua. Kukkaron paksuus ei voi määrätä, saammeko hoitoa, ministeri linjasi.
Valtionosuuksien tuettava pieniäkin sote-alueita
Entä saavatko pienemmät 20 000 asukkaan alueet rahaa palveluiden järjestämiseen, kun samaan aikaan tehdään alueministeri Henna Virkkusen johdolla ”kannustavaa” valtionosuusuudistusta? Ministerin mukaan tulevia valtionosuuksia ei vielä edes tiedetä, niistä säädetään vasta nyt eduskunnassa olevan kuntarakennelain ja tulevan sote-lain jälkeen.
– Itse katson, että siitä täytyy tulla tasa-arvoinen järjestelmä ja kun itse sote-ihmisenä taistelen sen puolesta, että soteasiat saadaan toimimaan niin se tarkoittaa sitä, että valtionosuusjärjestelmän pitää tukea sitä suotuisaa kehitystä, Guzenina-Richardson pyöritteli.
Hän rauhoitteli myös, ettei sairaaloita ruveta jyräämään maan tasalle.
– Palvelut eivät myöskään voi keskittyä. Päinvastoin hallitus takaa, että lähipalvelut turvataan.
– Pitää muistaa myös uudet tavat, joilla palvelut viedään asiakkaan tykö. Se on hyvin eurooppalainen tapa, jopa Venäjällä. Meillä Suomessa tätä vasta kehitellään, vaikka onhan meilläkin esimerkiksi kodinhoitajat 80-luvulla menneet kotiin. Otamme nämä menneisyyden hyvät tavat uudestaan voimaan ja modernia maailmaa siihen päälle, ministeri linjasi.
Alunperin hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhoito piti hoitaa yksissä suurissa kunnissa.
