Jussi Halla-aho (ps.) vaati tiistaina hallitusta tukkimaan maahanmuuton porsaanreiät. Tuolloin eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä maahanmuuttolain uudistamiseksi.
– Vaalien alla esitetyt puheet ulkomaalaislain porsaanreikien tukkimisesta ovat osoittautuneet sanahelinäksi. Menemme koko ajan hullumpaan suuntaan ja tätä heijastelevat myös humanitaarisia oleskelulupia ja perheen yhdistämisiä koskevat tilastotiedot, Halla-aho kommentoi.
Hallituksen esityksellä pannaan toimeen EU:n uusi määritelmädirektiivi, joka säätää kansainvälisen suojan antamisen edellytyksistä. Se määrää myös suojelua saavien oikeuksista ja etuuksista.
Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mukaan Suomen kannalta muuttuu lähinnä se, että direktiivi pannaan toimeen nyt kaikissa EU-maissa.
Vanhempaa etsittäisiin ulkomailta pitempään
Hallitus esittää muutettavaksi säännöksiä vainon syistä, suojelun tarjoamisesta, sisäisen paon valmistamisesta ja pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisesta. Esitys pyrkii myös vahvistamaan pyrkimystä yhdistää perheitä niin, että alaikäinen pakolainen saisi yhteyden ulkomailla olevan vanhempansa välille. Esitys pidentäisi jäljittämisen kestoa. Pitempikestoisia ulkomailla olevan vanhemman jäljittämisiä tehdään noin 20 tapauksessa vuosittain, joten Räsäsen mukaan tämä ei aiheuttaisi suuria kustannuksia.
Tilapäisestä oleskelusta pysyvään
Halla-aho painottaa, että lain tarkoitus on antaa suojelua, eikä väylää elintasosiirtolaisuuteen. Toissijaisen suojeluaseman lakkauttamisesta säädetään laissa siten, että asema lakkautetaan, jos aseman myöntämiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet niin, ettei suojelua enää tarvita. Olosuhteiden muutoksen on oltava merkittävä ja pysyvä.
– Lain vallitseva tulkinta on valitettavasti sellainen, että luonteeltaan tilapäiseksi tarkoitettu oleskelu on käytännössä pysyvä, tapahtui lähtömaan olosuhteissa mitä hyvänsä. Vaikka olot rauhoittuisivat, on tietenkin mahdotonta todistaa, että muutos olisi pysyvä, sillä tulevaisuuden ennustaminen on kovin vaikeaa, Halla-aho totesi.
Uusi lakiteksti säätäisi, että ulkomaalainen kieltäytyä aiemmin koetusta vainosta tai vakavasta haitasta johtuen kieltäytyä turvautumasta kansalaisuusvaltionsa tai entisen pysyvän asuinmaansa suojeluun.
– Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Koska käytännössä kaikki suojeluaseman saaneet ovat ainakin teoriassa aiemmin kokeneet vainoa, lakimuutos tarkoittaa toteutuessaan sitä, että suojeluasemasta tulee käytännössä pysyvä ja olosuhteista riippumaton eräänlainen saavutettu oikeus, Halla-aho moitti.
Turvapaikka tie elintasosiirtolaisuuteen
Halla-aho korosti turvapaikkamenettelyn ja perheiden yhdistämisen olevan tärkeimpiä keinoja, joiden avulla elintasosiirtolaisia saapuu Eurooppaan.
– Ei ole millään tavalla perusteltua, että lainsäädäntöön porataan kaiken aikaa porsaanreikiä. Myös turvapaikkamenettelyn hyväksyttävyyden kannalta on keskeistä, että sitä käytetään siihen, mihin se on luotu – vainoa pakenevien ihmisten auttamiseen, Halla-aho totesi.
Maahanmuuttajien tulo Suomeen selittyy Halla-ahon mukaan paljolti sillä, että Suomen sosiaaliturva on erinomainen Välimeren EU-maihin verrattuna, ja Schengen-sopimus sallii tulijoiden siirtyä esteettä Pohjoismaihin, elleivät he satu työllistymään esimerkiksi Italiassa.
Käytännössä yhdistäminen lisännyt yhä maahanmuuttoa
Räsänen vastasi, että perheiden yhdistämiset ovat vähentyneet biometriatunnisteiden ansiosta vuoden 2011 noin 2000 hakemuksesta viime vuoden vajaaseen 600:een. Hän viittasi myös viranomaisten harkintaoikeuteen, joka säilyy.
Halla-aho myönsi sen, mutta painotti, että KHO:n linjaus on viime vuosina suosinut täysin maahanmuuttajia. Vaikka perheenyhdistämisanomukset ovat vähentyneet, sillä perusteella maahantulleiden määrä on kuitenkin vuosien 2009-2013 välillä kasvanut 5000:sta 6500:aan.
Veli-Pekka Leskelä