Palovaroittimia koskevat vastuut muuttuivat tammikuun 1. päivästä alkaen, kun palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus siirtyi huoneiston haltijalta eli asukkaalta rakennuksen omistajalle.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomestari Janne Luoma-aho arvioi, että palovaroittimia koskeva lakimuutos parantaa suomalaisten paloturvallisuutta.
– Kyllä tämä uudistus parantaa paloturvallisuutta. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50 palokuolemaa. Niissä tulipaloissa, joissa on tullut menehtymisiä, ei ole ollut yleensä toimivaa palovaroitinta, Luoma-aho toteaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran ja pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoite on puolittaa palokuolemien määrä vuoteen 2030 mennessä.
Torstaina, 1. tammikuuta voimaan astuneen lakiuudistuksen myötä aikaisemmin asukkaiden vastuulla olleet palovaroittimet ovat jatkossa rakennuksen omistajan vastuulla. Vuoden 2009 jälkeen rakennettujen asuntojen palovaroittimet toimivat verkkovirralla ja toiminta varmistetaan paristolla.
– Kiinteistön omistaja ja kiinteistöyhtiö vastaavat siitä, että kaikissa asunnoissa on palovaroittimet. Ne kuuluvat kunnossapidon piiriin ja siten laki antaa huoltohenkilölle oikeuden käydä huoltamassa palovaroittimia tiettyjen määräaikojen välein, Luoma-aho kertoo.
Asukkailla on testaus- ja ilmoitusvelvollisuus
Kiinteistön omistajan pitää osoittaa palovaroittimien kunto dokumentoimalla pattereiden vaihdot ja muut huoltotoimenpiteet. Myös asukkaalla on jatkossa palovaroittimeen liittyviä tehtäviä.
– Asukkaan velvollisuus on testata palovaroittimen toimintakuntoa ja ilmoittaa mahdollisista vioista kiinteistön omistajalle tai huoltoyhtiölle. Ellei itse pysty testaamaan laitetta sen napista painamalla, niin varmaan huoltoyhtiöltä saa apua, Luoma-aho selvittää.
Toimiva palovaroitin havaitsee savun palon alkuvaiheessa ja antaa arvokasta aikaa pelastautua.
Mikäli asukas ei itse havaitse palovaroittiminen hälytystä tai ei ole kotona, niin naapuri voi kuulla äänen ja hälyttää palokunnan paikalle.
– Erityisesti kerrostaloissa lakimuutos parantaa merkittävästi paloturvallisuutta ja siitä hyötyvät eniten toimintakyvyltään rajoittuneet, esimerkiksi vanhukset sekä päihdeongelmaiset ihmiset, Luoma-aho kertoo.
