Myös sanktioita hakijan tekemistä rikoksista korotettaisiin ja kansalaisuuden menettämistä helpotettaisiin. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja hallintovaliokunnassa lakiesitykseen perehtynyt kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutoksia merkittävinä.
– Tähän asti Suomen kansalaisuuden on voinut saada ulkomaalainen, joka ei ole tehnyt päivääkään töitä. Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo on riittänyt kansalaisuutta haettaessa. Nyt tämä epäkohta korjataan ja tulijalta vaaditaan aitoa toimeentuloa, Vigelius toteaa.
– Myös rikoksiin syyllistymisestä sanktioidaan jatkossa entistä tuntuvammin. Lievempien rikosten perusteella asetettavia odotusaikoja kansalaistamiselle pidennetään. Erittäin vakaviin rikoksiin syyllistyneiden kansalaistaminen pantaisiin kokonaan jäihin määrittelemättömäksi ajaksi.
– Kansalaisuutta ei tule myöntää rikollisille tai tukiin nojaaville ulkomaalaisille, Vigelius toteaa.
Kansalaisuutta ei saa myöntää kevein perustein
Vigeliuksen mukaan muutoksilla suojataan Suomen etuja.
– Suomen kansalaisuuden ei tule olla kevyin ehdoin tarjottua jakotavaraa. Kansalaisuus on arvokkainta, mitä voimme ulkomaalaiselle myöntää. Se takaa äänioikeuden vaaleissamme sekä pysyvän oikeuden jäädä ja palata maahamme. Kun kansalaisuus on kerran myönnetty, myös sen poistaminen vakaviinkin rikoksiin syyllistyneeltä on vaikeaa ja monesti mahdotontakin.
– Siksi virheisiin ei ole kansalaisuuksia myönnettäessä varaa, vaan ehtojen on oltava tiukat. Jokaisen Suomen kansalaisuuden saajan tulee olla aidosti suomalaistanut osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Ajan kuluttaminen ei ole saavutus
Eduskunta käsittelee asiaa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Valiokunta yhtyi hallituksen esittämiin tiukennuksiin. Vastalauseen jättivät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreiden ja vasemmistoliiton vastalause esittää lakimuutosten hylkäämistä vedoten muun muassa ”hallituksen ulkomaalaisvihamielisyyteen” ja perustuslain yhdenvertaisuuspykälään.
Vigelius muistuttaa, että hallintovaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä toinen vähintään yhtä tärkeä ulkomaalaislain uudistus koskien pysyviä oleskelulupia.
Jatkossa luvan voi saada neljän vuoden jälkeen vain, jos hakijalla on joko 40 000 euron vuositulot, ylempi korkeakoulututkinto ja kaksi vuotta työkokemusta tai hyvä kielitaito ja kolmen vuoden työhistoria. Tuona aikana työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen saa turvautua enintään kolmen kuukauden ajan.
Muutoin luvan saamiseen vaaditaan jatkossa kuuden vuoden oleskelu Suomessa.
– Pelkkä ajankulu ei ole saavutus, josta tulisi palkita pysyvällä oleskeluluvalla. Siksi tarvitsemme myös muutoksia toimeentulon ja nuhteettomuuden edellytyksiin.
Esitys oleskelulupien osalta on saapumassa eduskunnan päätettäväksi lähiviikkoina.