Lapsiperheiden ostovoimaa heikentävät lapsilisäleikkauksen lisäksi kiristynyt ansiotuloverotus, asuntolainojen korkotuloverotuksen pienentyminen, työmatkakulujen omavastuuosuuden korotus, sähköveron korotus sekä rajusti noussut ruuan hinta.

Nummelalaisen viisihenkisen Yli-Tokolan perheen ruuanvalmistus vaatii päivittäistä luovuutta ja suunnittelua. Perheen budjettiin ei tätä nykyä mahdu ruuan lisäksi juuri ylimääräisiä ostoksia tai matkoja. – Ruokaan ja päivittäistavaroihin kuluu rahaa kuukaudessa noin 900-1 100 euroa. Perheeseemme kuuluu kaksi aikuista ja kolme lasta: 6-, 3- ja 1-vuotias, kertoo perheen ruokaostoksista vastaava Janne Yli-Tokola (kuvassa). Yli-Tokola kertoo, että hän käy kaupassa keskimäärin kolmesti viikossa. Ostoksia hän tekee pääsääntöisesti Nummelan Prismassa ja Lidlissä. – Ruuan hinnan nousu tuntuu. Siihen kuluva raha on muista asioista pois, joten joudun katsomaan tarkasti mitä kärryyn laitan. En osta kalliita tuotemerkkejä. Pyrin valitsemaan edullisia kaupan omia merkkejä, hän kertoo.

Kalliit maito- ja lihatuotteet

Viime aikoina kallistuneet lihatuotteet, kala, mehut ja makeiset tuntuvat Yli-Tokolan mukaan erityisesti loppusummassa. – Ja toki hinnan nousu tuntuu myös maitotuotteissa, koska niitä meillä kuluu paljon, hän tarkentaa. Kallistuneen lihan Yli-Tokola korvaa usein huokeammalla broilerilla tai muilla lihajalosteilla. – Pyrin myös ostamaan isompia eriä tai pakkauksia, jolloin ruoan kilohinta yleensä on halvempi. Ja toki hyödynnän myös tarjouksia mahdollisuuksien mukaan. Vanha ja tuttu resurssiviisaus toimii säästökeinona myös hyvin Yli-Tokoloiden perheessä. – Valmistamme usein kerralla suuremman erän ruokaa, josta voimme syödä useampaan kertaan.

Terveellisyydestä ei ole vielä tingitty

Toistaiseksi Yli-Tokoloiden ei ole tarvinnut tinkiä ruuan ravitsevuudesta tai sen määrästä. – Olemme pyrkineet siihen, että ruoka on hyvää, ravitsevaa ja terveellistä, Janne-isä sanoo. Myös mieliruuat ovat toistaiseksi pysyneet perheen ruokalistalla. Yli-Tokolan oma suosikki on perinteinen: nakkikastike perunoilla. Sitä ei kuitenkaan valmisteta hänen mukaansa kovin usein. – Lasten lempiruokia jauhelihakastiketta ja pastaa sekä kalapuikkoja ja riisiä meillä saatetaan syödään parikin kertaa viikossa.

Tolkkua verotukseen

Yli-Tokolan mielestä ruuan verotusta pitäisi laskea. – Kaikki suunnitellut leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat suoraan lapsiperheisiin, joissa rahaa ei usein muutenkaan ole liikaa. Esimerkiksi hallituksen keväällä kaavailemat leikkaukset osuvat kaikki meidän ruokakuntaamme, joten niillä tulee olemaan suuri vaikutus perheemme ostovoimaan. Mielestäni ruuan hinnan nousupaineita voisi helpottaa ainakin tupakkaveron ja alkoholiveron roimalla korotuksella. Ruokaa pitää kaikkien saada, viimeksi mainituilla nautintoaineilla ei ole niin väliä.

POLITIIKKAKULMA Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki. Kertoisitko, miten ruuan hintaan voitaisiin vaikuttaa niin, että muutos näkyisi erityisesti lapsiperheiden arjessa? – Lapsiperheiden tulotasoa tulee nostaa tai ainakin se täytyy pitää ennallaan, toisin kuin hallitus teki leikatessaan lapsilisiä. Itse ruuan hinnoissa vaikutusta on vaikea kohdentaa lapsiperheisiin, koska tuotteiden kuuluu olla kaikille samanhintaisia. Lapsiperheiden toimeentuloa voisi helpottaa miettimällä esimerkiksi erilaisia verohelpotuksia perheen tulopuoleen. Mitä toimia voidaan tehdä pikaisesti? – Kilpailutilanteeseen täytyy reagoida nopeasti, koska kaupan keskittyminen koetaan suurimmaksi syyksi kalliille ruoalle. Markkinoille tulee luoda tasapuoliset olosuhteet kilpailulle, esimerkiksi kaavoitusta kehittämällä. Suurilla keskusliikkeillä on nyt liikaa mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.

HELI-MARIA WIIK