Hallitus puolusti lukio- ja ammattikouluverkon karsintaa

Hallitus puolusti lukioverkoston tulevaa harventamista opposition välikysymykseen antamassaan vastauksessa eduskunnassa keskiviikkona.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) selitti varsin ristiriitaisesti hallituksen lukioverkon uudistuksen tavoitteita. Tavoitteena ei Kiurun mukaan ole lukioverkon vähentäminen, vaikka toisaalta kerrottiin useaan otteeseen, että lukioiden määrää tulee vähentää.

– Hallitus ei ole lakkauttamassa ja sulkemassa lukion toimipisteitä, vaan kehittämässä entistä elinvoimaisempien ja vahvempien lukiokoulutuksen järjestäjien verkkoa, joka kykenee nykyistä paremmin ja taloudellisesti tehokkaammin vastaamaan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin, Kiuru sanoi.

Hallitus jättää vastuun karsintapäätöksistä alueilla tehtäväksi.

Höylän sijasta
lohkotaan kirveellä

Kiurun mukaan lukioverkko muodostui 1980-luvun lopulla ja se on muuttunut lähinnä kuntaliitosten myötä. Ministerin mielestä lukioista ei voi säästää juustohöylällä, kuten kunnat voivat rahapulassaan tehdä jo nyt. Siksi pitää puuttua rakenteisiin.

– Näin emme voi jatkaa. Ilman hallituksen esittämää järjestäjäverkkouudistusta on vaarana, että oppilaitosverkkoa karsitaan ilman yhteiskunnallista harkintaa, kun käytettävissä on vähemmän resursseja. Tällaiseen tulevaisuuteen ajautuminen johtaisi lukiokoulutuksen lakkaamiseen monilta alueilta ja heikentäisi myös pienten kuntien mahdollisuuksia järjestää perusopetusta, Kiuru muotoili.

Hän sanoi siis hallituksen uudistuksen varmistavan lukiokoulutuksen säilymisen alueilla – ei välttämättä kuitenkaan jokaisessa kunnassa.

Kuntien tehtäviä pois,
karsinta lukioihin

Kiuru taustoitti lukio- ja ammattikouluverkosta säästämistä talouden kestävyysvajeella. Kuntatalouden kestävyysvajeen vuoksi päätettiin vähentää myös kuntien tehtäviä.

– Tämän takia jouduttiin tekemään sopeuttamispäätöksiä myös koulutukseen, Kiuru totesi.

Suurin kuntatehtävien vähennys koskee lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellista uudistusta.

– Valtiontalouden kehyksissä tehtyjen päätösten mukaan siitä tulee noin 260 miljoonan euron säästö, Kiuru selvensi.

Hän sanoi, että mekaanisen leikkaamisen, oppilasmäärien leikkaamisen ja opiskelijapaikan hinnan laskemisen sijasta tavoitellaan samaa säästöä uudistamalla rakenteet niin, ettei opetuksesta tarvitsisi tinkiä. Suurin säästö osuu vuodelle 2017.

– Tämä ei ole missään nimessä mukava päätös, Kiuru murehti.